Pihan vuosi 2015

Luin juuri Mökkipuutarhassa-blogin mukavan yhteenvetopostauksen, johon oli koottu kuvia vuoden jokaiselta kuukaudelta. Tuumailin, että nyt voisi olla hyvä hetki muistella samaan tapaan omia tekemisiä, oppeja ja yllätyksiä kohtapuolin loppuvalta puutarhavuodelta.

Vuosi 2015 oli tietyllä tavalla eritynen. Tänä vuonna aloitimme varsinaiset pihatyöt, vaikka jotain pientä olimmekin jo aikaisempina vuosina askarrelleet. 

Helmikuussa maa oli vielä paksun lumipeitteen alla. Oli niin harmaata, ettei maata ja taivasta melkein erottanut toisistaan.

Olin kuitenkin jo vastaanottanut ihanan paketin ja haaveilin jännittävästä pihavuodesta. Vihdoinkin olisi remontin jälkeen aikaa keskittyä pihaan. Aioin ensimmäistä kertaa kokeilla perennojen ja kesäkukkien kasvatusta siemenestä. Aiemmat kokeilut hyötykasvien kanssa olivat tuottaneet kohtuullisesti tulosta ja nyt oli tarkoitus saada aikaiseksi kukkaloistoa. 

Maaliskuu meni keväthumussa. Ostin tulppaaneja, vaikka meillä ei kissojen takia voi olla sisällä kukkia. Laitoin vaaleanpunaiset unelmat pannuhuoneeseen rakennustarvikkeiden keskelle ja kävin ihailemassa niitä päivittäin. 

Edellisvuonna olin istuttanut ensimmäiset kukkasipulit. Huhtikuussa kirmailin päivittäin pihalla ja etsin maasta nousevia versoja. 

Tähän "metsäpuutarhaan" eli siis täysin luonnontilaiseen ryteikköön olen vuosittain istuttanut kukkineiden ruukkuistutusten sipulit. Ehdottomasti kevään yksi parhaista näkymistä koko pihalla, kaikkine risuineen. 

Takapiha näytti kuitenkin vielä vappuna tältä. Tuonne ei vielä kukkasia istuteta ... Töitä oli siis tiedossa.

Samaan aikaan sisällä kylvökokeilut olivat ainakin osittain itäneet. Olin aloittaessani ihan varma, että mikään ei onnistu, mutta onneksi olin väärässä. Kuvassa auringonkukkien alut. 

Toukokuun lopulla ystäväni toi sydämen muotoisen kesäkukka-amppelin, joka kukki pitkälle syksyyn. 

Samoihin aikoihin ihastelin mahtavaa keisarinpikarililjaa. Olin nähnyt niitä Keukenhofissa ja mielestäni ne olivat älyttömän hienot. Edellisenä syksynä hankin kokeeksi yhden sipulin ja johan siitä syntyi hurjan komea tulos.

Pikkuinen alppiruusuni kukki ensimmäistä kertaa. Edellisenä keväänä se tiputti kaikki kukkanuput.

Myös riippaomenapuu kukki kauniisti:

Touko- ja kesäkuussa käärittiin hihat. Kaivoin ja käänsin maata kukkapenkkejä varten. Aloitettiin polkujen rakentamista. Rajasin terassin sorakaistaleella luonnontilaisesta alueesta.

Heinäkuussa löysin takapihan ryteiköstä villivadelma-apajat. Puskia oli heinän seassa kymmeniä ja kaikki punaisena marjoista. Keräsin makeat vadelmat talteen pakkaseen. Tämä oli suorastaan luksusta, yksi kesän parhaimmista muistoista.

Syyskuussa ystäväni keväällä tuoma syyshortensia kukki. Se oli kuin lupaus tulevasta, siitä kasvun ihmeestä, joka voi yhden kesän aikana tapahtua. Toukokuussa pensaan paikalla kasvoi vielä heinää ja rikkaruohoja. 

Mitä vuodesta jäi käteen?

Valmista ei ole tullut, eikä toivottavasti vielä ihan pian tulekaan, koska suunnittelu on innostavaa ja toteuttaminen paras tapa rentoutua. 

Olen oppinut paljon ja toivottavasti saan jatkaa samaan malliin. Minusta on myös hyvin nopeasti tullut suorastaan puutarhahörhö :) 

Vaikka meillä ei vielä ole toiveideni kaunista ja runsaskukkaista pihaa, olen varmasti erittäin hauskalla ja antoisalla matkalla sitä kohti. 

Loistokasta uutta puutarhavuotta itse kullekin!