Alkuperäinen ajatus oli lähteä lauantaina koko porukalla Skansenin ulkoilmamuseoon. Syksyisen kaunis sää oli kuitenkin houkutellut muitakin tukholmalaisia viettämään vapaapäiväänsä ulos, joten emme löytäneet autoille parkkipaikkoja Skansenin läheisyydestä. Vaihdoimme lennosta määränpäätä ja jatkoimme "museoalueelle", jossa ystävämme lapsineen lähtivät tutustumaan urheilu- ja poliisimuseoihin. Me miehen kanssa halusimme viettää edes hieman aikaa ulkona toimistoviikon päätteeksi, joten sovimme, että kävelemme ulkona ja tapaamme ystävämme taas joidenkin tuntien kuluttua.
Lähdimme kävelemään itään päin, pientä Djurgårdenille vievää siltaa kohti. Sieltä matka jatkui suoraan kohti Rosendalin linnaa ja toki myös puutarhaa :)
Linna ja sen takana sijaitseva pieni aukeama:
Jo Djurgårdenissa kävely itsessään oli mukavaa, mutta tietenkin odotin näkeväni Rosendalin puutarhan. Osa sen viljelymaista ja -penkeistä olivat jo tyhjillään, mutta esimerkiksi kukkatarhassa oli vielä kukkia ja myös ihmisiä keräämässä itselleen kimppuja mukaan.
Hauskanväriset kehäkukat:
Kännykkäkuvasta tämä taitaa näkyä huonosti, mutta käytävillä oli käytetty lampaanvillaa:
Puutarhan kahvilaan oli pitkä jono, joten sen valikoimiin emme tällä kertaa päässeet tutustumaan. Ilmeisen hyviä ne varmasti olivat, koska ihmisiä istui ulkona pöytien ääressä sekä hedelmäpuiden kupeessa sijaitsevalla piknik-alueella nauttimassa kahvilan antimista ja toistensa seurasta.
Pyörähdimme kuitenkin taimimyymälässä sekä pikkuisessa kaupassa, jossa myytiin Rosendalin omaa satoa - ihania hilloja, marmeladeja, mehuja ja kaikkea muuta. En ostanut mitään, vaikka jälkikäteen hieman harmittaa, että en napannut mukaani vastustamattomalta tuoksuvaa omena-vaniljateetä.
Taimimyymälässä oli myynnissä sipuleita, joita tuijotin ja ihmettelin tovin. Lopulta suoriuduin pois ostamatta mitään. Laukka 'Hair' jäi mietityttämään oudon ulkonäkönsä takia, se olisi voinut olla hauska lisäys puutarhaan. Tässä Googlen kuvahaun tulos kyseistä lajikkeesta:
Rosendalin kierroksen jälkeen jatkoimme matkaa Djurgårdenin siltaa kohti, päästäksemme taas toiselle puolelle. Ennen siltaa sijaitsevassa puistossa (olisiko ollut Lusthusportens park kyseessä) oli niin mielettömiä kukkaistutuksia, että taas piti kaivaa kännykkäkamera esille.
Punainen penkki:
Violetti penkki:
Valkoinen penkki:
Kävelymme päätteeksi tapasimme taas ystäväperheen. Lapset olivat olleet tyytyväisiä museoissa, joissa heille oli kaikenlaista tekemistä ja me taas olimme saaneet kauan kaivattua raitista ilmaa ja nauttineet kauniista näkymistä. Ei siis ollenkaan hullumpi suunnitelmien muutos, vaikka varmasti Skansenissakin olisi ollut kivaa. Ehkä ensi kerralla sitten :)
