Lontoon matka: Kew Gardens, Princess of Wales Conservatory

Edellisessä Kew Gardensin postauksessa kerroin aloittaneeni puutarhaan tutustumisen The Great Broad Walk -käytävän ympäriltä. Sen liepeillä sijaitsee myös Princess of Wales Conservatory, lasilabyrintiksikin kutsuttu kymmenen erilaisen pienilmaston kasvihuonekompleksi. Siellä viihtyvät niin lihansyöjäkasvit, kaktukset kuin orkideat.

Kolmiomuotoinen kasvihuone koostuu useista lasihuoneista:



Ilahduksekseni ensimmäiset kasvit sisääntulon vieressä olivat runsaasti kukkivia pelargoneja:





Sen jälkeen reitti jatkui kaktusten ja mehikasvien valtakuntaan. Kasvien lomassa oli kasvimateriaaleista rakennettuja eläinhahmoja, joiden bongaaminen oli melko jännää puuhaa. Kaktusten vieressä viihtyi poni.







Seuraavat huoneet olivat jo aavistuksen kosteampia ja vehreämpiä. Erilaisia elukoita löytyi täältäkin.









Tämä laiskiainen oli aivan mainio!





Täällä piilottelee kilpikonna ja hyppii delfiini:





Kasvihuoneen trooppisemmissa osissa oli runsaasti kämmekkäkasveja, erilaisia väreiltään ja muodoiltaan. Läheskään kaikkia en saanut järkevästi kuviin, mutta tässä muutama maistiainen niiden upeista ja erikoisista kukista:













Kasvihuoneen perustuksiin on vuonna 1985 kätketty aikakapseli, joka sisältää sekä tavallisten viljelykasvien että uhanalaisten kasvilajien siemeniä. Kapseli on määrä avata vuonna 2085, jolloin useampi talteen otettu kasvilaji voi olla enää harvinaisuus tai jopa hävinnyt kokonaan. Toivottavasti näin ei kuitenkaan käy, mutta täytyy sanoa, että briteillä on yli kolmekymmentä vuotta sitten aikakapselia kootessa ollut melko kaukokatseinen näkökulma.

Lue myös:
Lontoon matka: Kew Gardens, osa I

Lontoon matka: Kew Gardens, osa I

Lomani päättyi vappuun ja yhtäkkiä aikaa ei olekaan enää yhtä runsaasti tarjolla, onpa outoa :) Töihinpaluu ajoittui kuitenkin sopivasti kylmenevien ilmojen kanssa samaan ajankohtaan, joten en ole vielä kokenut kovia vieroitusoireita puutarhatöistä. Aikaa tulee olemaan kuitenkin jatkossa vielä niukemmin, sillä aloitan ensi viikolla pari Avoimen yliopiston verkkokurssia ja tunnustelen, miltä se opiskelu nykyään tuntuu, kun koulun penkillä istumisesta on jo jonkun verran aikaa.
Mutta ajan riittävyydessä on kyse oikestaan vain prioriteeteistä ja kokonaisuudessaan olen tyytyväinen siihen, että saan käyttää aikaani mielenkiintoisen työhön, uuden oppimiseen ja sopivasti myös harrastuksiin.

Mutta nyt lopetan turhat pulinat ja kerron lisää Kew Gardensin vierailusta huhtikuun lopulla. Tästä tulee oikeastaan postaussarja, sillä en osaa tiivistää tai valita parhaita paloja, ja koko parinsadan kuvan päivää ei yhteen postaukseen kannata ehkä änkeä :)

Mutta mikä Kew Gardens? Se on Lontoon Richmondissa sijaitseva kasvitieteellinen puutarha, joka ulottuu 132 hehtaarin alueelle. Perille pääsee kätevästi metrolla - District line vie Kew Gardensin asemalle, josta on suunnilleen viiden minutin kävely Victoria Gate -portille.
Tästä pääsee halutessaan tarkastamaan Kew:n karttaa.

Varasin vierailulle koko päivän, sillä halusin kiertää valtavassa puutarhassa kiireettömästi ja tarvittaessa tankata ja lepuutella jalkoja. Se paljastui lopulta oikein hyväksi strategiaksi. Puutarha aukesi kymmeneltä ja olin pian sen jälkeen portilla. Lippujonoa ei ollut saapuessani lainkaan, joten sain tiskiltä kouraani kartan ja lähdin tutkailemaan maisemia.

Portilta oikealle suunnatessa pian näkyviin ilmestyy valtavan kokoinen palmutalo ja vesiaihe.



Palmutalo suoraan edestä:



.. ja takaa:



Sisältä ei kuvia oikeastaan ole, koska kamerani linssi höyrystyi samantien sisään astuessani, eikä tilanne muuttunut miksikään, vaikka yritin sitä kuivata. Sisällä lämpötila oli jopa tukalan kuuma ja automaattisuuttimet sumuttivat vähän väliä kasveille vettä. Yhden hyvin höyryisen kuvan onnistuin tuolta saamaan:



Ulos päästyäni hengitin jopa ehkä hieman helpottuneena. Avarat maisemat ulkotiloissa olivat paljon kutsuvampia kuin saunamainen tunnelma palmutalossa. Seuraava näkymä avautuikin leveälle luotisuoralle tielle, jota reunustivat laajat kukkapenkit. Sen nimi oli sopivasti The Great Broad Walk Borders (täytyy sanoa, että minusta brittien suureellinen nimeämiskäytäntö on hauska. BBC:lläkin joka toinen ohjelma on nimeltä The Great British se-ja-se. Ei mitään turhan vaatimatonta).



Penkkien kasvit löytyivät helposti reitin varrelle pystytetyistä kartoista (ja tästä hahmottaa hyvin myös istutussuunnitelman) ja kasvien ihastelun lomassa oli sopivasti paikkoja jalkojen lepuutteluun:





Aikaisten sipulikukkien kukinta oli melkein ohi ja penkit eivät olleet vielä aivan täydessä loistossa. Kesällä kasvirunsaus on varmasti ihan erilaista.



Kymmeniä nupulla olevia laukkoja:



Bongasin penkeistä myös muutamia mielenkiintoisia kasveja, etenkin silmääni osui tämä vaaleankeltainen kaunokki (ja myöhemmin huomasin ilahtuneeni myös vaaleankeltaisesta alppiruususta.. tässä sävyssä on kieltämättä sitä jotain):



.. ja viehättävä huiskulakasvi, joka paljastui liilaksi fenkoliksi (Foeniculum vulgare 'Purpureum'):



Broad Walkilta sivussa oli iso kivikkopuutarha sekä Walesin prinsessan niminen konservatio, joista kerron tarkemmin omissa postauksissa.
Kivikkopuutarhasta avautui näkymä "alppitalolle" (Davies Alpine House). Vuonna 2006 avattuun rakennukseen on luotu kuiva vuoristoilmasto. Rakennuksen erikoinen muoto mahdollistaa lämpimän ilman poistumisen tehokkaasti. Sisällä oli esillä kukkivia kivikkokasveja.



Minusta rakennuksen muoto on todella upea, jopa kevyt ja ilmava. Soveltuu hyvin kasvien keskelle:



Näkymiä sisältä, suloisia kukkijoita:







Alppikasvarin takaa avautui aina vain lisää tutkailtavaa. Heinäpuutarha ei näin aikaisin keväällä ollut vielä täydessä loistossa, mutta näytti silti mielenkiintoiselta:



Siitä askeleen eteenpäin sijaitsi kivimuurien suojassa Duke's Garden, herttuan puutarha, jota voi vuokrata erilaisiin tilaisuuksiin. Tästä syystä puutarha pidetään läpi vuoden erityisen siistinä ja kukkaisana. Tälläkin hetkellä siellä kukkivat muutamat pionit:



.. ja varjoisemmalla paikalla suloinen yhdistelmä, jota ajattelin kopioida myös omaan puutarhaan:



Laajempi näkymä Duke's Gardeniin, hedelmäpuut kukkivat:



Tästä kierrokseni jatkui Elizabethin portille ja matkan varrella ihastelin viimeisiä kukkivia magnolioita sekä valtavan kokoisia lehtipuita.







Upea, valtava lehtipuu:



Tämän jälkeen pidin ensimmäisen tauon Orangeryn kahvilassa. Litkin rauhassa minttuteetä ja söin sitruunamuffinin, tutkailin karttaa ja suunnitelin reittiä eteenpäin. Päivä oli vasta alkamassa ja paljon nähtävää vielä edessä. Siitä lisää piakkoin.

Lue myös: Lontoon matka: Chelsea Physic Garden

Lontoon matka: Chelsea Physic Garden

Ensimmäisenä puolikkaana Lontoon matkapäivänä otin suunnaksi Chelsea Physic Gardenin. Sopivan kevyt kohde, joka on kuitenkin valtavan mielenkiintoinen. Alunperin apteekkarien lääkekasvien viljelyyn tarkoitettu paikka kehittyi vuosien varrella kasvitieteilijöiden ja -keräilijöiden puutarhaksi.

Kännykästäni löytyy vielä kuva reittiohjeista, eli perille pääsee mukavasti Sloane Square metroasemalta kävelemällä. Matkaa asemalta oli ehkä 5-10 minuuttia:



Puutarha sijaitsee siis Chelseassa Thamesin varrella ja on tiilimuurien suojassa. Ensimmäinen huomiota herättävä näkymä on heti lipunmyynnin jälkeen sijaitseva kivikkoallas:



Mielenkiintoinen lehtimuotojen ja -värien yhdistelmä kivikossa:



Allas sijaitsee puutarhan keskiaukeaman ja Hans Sloanen patsaan vieressä. Kävelyteiden varrella oli tarjolla runsaasti penkkejä jalkojen lepuuttelua ja ympäristön ihastelua varten.





Itse suuntasin kuitenkin ensimmäiseksi puutarhakahvilaan, sillä olin edellisen kerran syönyt aamiaisella ennen lennolle lähtöä ja maha kurni jo holtittomasti. Herkullisten härkäpapu- ja pestognocchien äärellä sain nauttia myös vehreistä näkymistä keskiaukeamalle:



Maukkaan aterian jälkeen siirryin tutkailemaan puutarhan käytäviä. Viehättävä polku vei kasvihuoneille:





Kasvihuoneissa on erilaiset lämpö- ja kosteusolosuhteet eri alueiden kasveille, muun muassa trooppiselle kokoelmalle, Atlantin saarien kokoelmalle sekä myös pelargoneille.







Tykästyin tähän pelargonien esillepanotapaan, jossa ruukut on nostettu erimittaisten tiilialustojen päälle:



Pelargonium carnosum:



Osa puutarhasta kuului suurille penkkirivistöille, jossa kasvoi muun muassa lääkekasveja, mutta myös paljon muuta:







Puutarhasta löytyi myös useita hiljaisia käytäviä sekä kukkivia puita ja pensaita:









Chelsea Physic Garden on ehdottomasti vierailun arvoinen kohde Lontoossa - suojaisa ja sympaattinen puutarha helppojen yhteyksien päässä, jossa voi kierroksen päätteeksi nauttia kupin kahvia ja leivoksia ja vierailla puutarhakaupassa.

Haluan näissä blogipostauksissa harrastaa myös pienimuotoista jälkipuintia ja reflektointia siitä, mikä kohteissa inspiroi tai herätteli. Matkalla uusia kokemuksia tuli niin runsaasti ja tiheään, että aikaa ei jäänyt niiden sulatteluun. Lopputuloksena päässä pyöri iloinen ja kohonnut tunnelma ilman mitään konkretiaa - joskin sekin on tietysti jo aivan riittävä sellaisenaan. Haluan kuitenkin kirjata itselleni ylös kaikki mielenkiintoisimmat jutut ja hyödyntää niitä oman puutarhan suunnittelussa. Siispä pohdiskelen lopuksi vielä oppeja tuoreiden muistikuvien ja toki myös kameran kuvien pohjalta.

Mitä siis Chelsea Physic Gardenista jäi käteen oman puutarhan suunnittelun näkökulmasta?
Kasvivalikoimien suhteen ei paljon mitään, sillä puutarhassa oli runsaasti eksoottisia lajeja, jotka eivät millään menestyisi Suomessa. Myöskään puutarhan rakenteiden näkökulmasta englantilainen "walled garden" ei suoranaisesti taivu meidän maalaismaisemiin tai ylipäätään rinnepuutarhaan. Mutta koin mielekkääksi puutarhan, jossa salaiset sopit yhdistyvät avoimiin näkymiin ja jossa on hyödynnetty isoja lehtipuita tuomaan varjoa ja suojaa. Parasta toki, jos ne vielä kukkisivat :)
Puutarhakasvien käyttö lääkkeinä on kotipuutarhurin näkökulmasta nykyään ehkä jopa osittain riskaabeli ajatus, mutta tätäkin voi tulkita nykyään vaikkapa yrttien käyttönä ruoanlaitossa tai yrttiteen valmistuksessa. On hyvä myös muistaa, että tällainen hyötypuutarha saa ja voi näyttää kauniilta.

Seuraavana päivänä suuntasin Lontoon kasvitieteelliseen puutarhaan Kew Gardensiin, jossa vierähti helposti kokonainen päivä. Siitä lisää seuraavissa postauksissa.

Hauskaa vappua! :)