Helteisen kesäkuun yhteenveto

Kesäkuusta jää varmasti mieleen pitkä hellejakso, joka vauhditti puutarhan vihertymistä ja kasvua, mutta toisaalta pidempään jatkuessa sai aikaan uusien istutusten kastelutarpeen. Kuumuuden myötä puutarhassa puuhastelu hidastui ja panostin selvästi enemmän terassilla varjossa kirjan lukemiseen kuin mihinkään kovin aktiiviseen.

Kuun alussa kukkivat syreenit ja oletettavasti kuolanpioni:





Viritimme kivikkoon linnuille vesialtaan, jonka kirjosiepponaaras otti heti omakseen. Myös orava on käynyt siemailemassa altaasta vettä. Vesisäiliönä toimii muovinen ruukunalusta, jossa on pohjalla koristekiviä.



Kuun puolenvälin paikkeilla kukkaan puhkesivat laukat ja akileijat. Laukkojen kukinta olikin lämpötilojen noustessa nopeasti ohi.







Akileijojen kukinta jatkui selvästi pidempään. Useat akileijat ovat peräisin blogisiemenkirjeestä. On ollut ihanaa seurata, millaisia kukkia niistä putkahtelee esiin.

Tässä 'Nora Barlow':



Matala japaninakileija:



Sitten eräs nimetön akileija:



Ja 'Alba':



Samoihin aikoihin kukki vaaleankeltaisin kukin muutama vuosi sitten Marketanpuiston puutarhatapahtumasta hankittu 'Primrose' syreeni. Tänä vuonna en olekaan vielä päässyt mihinkään puutarhatapahtumiin, se on kyllä harmi. Onneksi sentään taimimyymälät ovat olleet auki (toimii pahimpien vieroitusoireiden hoitoon) ja kohta on edessä myös Avoimet puutarhat -teemapäivä, johon aion osallistua, ellei nyt kaatosade pilaa suunnitelmia.



Myös kasvihuoneessa tapahtui: istutin tomaatit ja kurkut tuttuun tapaan kasvatussäkkeihin ja paprikat isompiin ruukkuihin. Hassun pieneltä näyttävät taimet vielä tässä kuvassa, ovat kasvaneet kuvan ottamisen jälkeen muutamassa viikossa reippaasti.



Kesäkuu on tietysti myös pionien juhlaa. Meidän puutarhassa ensimmäisenä aloitti kukintansa suloinen 'Starlight' (16.6.):



Seuraavana vuorossa oli 'Festiva Maxima' (23.6.):



Pian sen jälkeen kukki myös 'Duchesse de Nemours', josta ei satu olemaan yhtään kuvaa. Viimeisinä ilahduttavat 'Karl Rosenfeldt' ja 'Bowl of Beauty' (28.6.):





Kesäkuussa pionien kukintaa seuratessa olen havainnut, että vain muutamalla pionilla on tällä hetkellä ansaitsemansa paikka puutarhassa. Yksi on piiloutunut kukkapenkkiin muiden kasvien keskelle, pari on "valunut" rinnettä alas niin, että eivät enää kuki yhtä hyvin kuin aiemmin (varmaan juurakko hautautunut liian syvälle) ja yksi tulee olemaan vuoden-parin päästä reippaasti kasvavien pensaiden keskellä. Eli elokuulle on selvät sävelet - tulen järjestelmään pioneja paikasta toiseen, jotta ne pääsisivät paraatipaikalle :)

Myös muita siirto- ja jakohommia on tiedossa. Esimerkiksi tämä siperiankurjenpolvi on paisunut parissa vuodessa niin upean valtavaksi, että nyt voisi olla hyvä aika jakaa kasvustoa. Samalla se on onnistunut peittämään vieressään kasvavan konnantattaren lähes kokonaan.



Niiden vieressä kasvaa hurmeluppio. Tykkään tosi paljon tästä pörröisestä ja boheemisti huojuvasta kaverista:





Lisää kesäkuun kukkarunsautta kuvissa, lehtosinilatvat ja punapäivänkakkarat:



Maagisen upea 'Diable d'Or' purppuraheisiangervo, joka luonnollisesti ansaitsee paikkansa jo värikkään lehdistönsä ansiosta, mutta jonka kukinta kruunaa kaiken:



Jaoin ja siirsin salviantaimet viime vuonna eri paikkaan ja se taisi olla hyvä peliliike - kukinta on todella kaunista. Näitä täytyy taas jakaa!



Neidonkurjenpolvi on muodostanut muhkean kukkamättään:



Kivikossa väriläiskänä kukkivat ketoneilikka ja karpaattienkello:



Neilikkaruusu on tehnyt valtavan määrän nuppuja:



Hieman seesteisempiä näkymiä tarjoavat isotähtiputki ja idänunikko  'Princess Victoria Louise':





Kimalaisia, mehiläisiä ja perhosia on pörrännyt puutarhassa koko kesäkuun ajan, perhoset toki runsaammin kuun loppupuolella. Maksaruoho (taitaa olla kamtsatkanmaksaruoho) on perhosmagneetti, kun taas kimalaiset ovat viihtyneet muun muassa sormustinkukkien, isovahakukkien ja 'Moon Silk' siperiankurjenmiekan läheisyydessä.





Suloisesti nuokkuvat isovahakukat, johon kimalaiset yrittävät mahtua sisälle :)







Hyönteisille tarjoaa lisäsuojaa myös kesäkuussa valmistunut jättiläis-hyönteishotelli. Idea lähti siitä, että porakaivo piti jotenkin piilottaa tai maisemoida. No miksei sitten heti hieman isommalla hyönteishotellilla :) Runko on tehty eurolavoista puretuista laudoista, sillä tuumailtiin, että turha käydä ostamassa tähän uutta puuta. Hotelli on sisältä ontto, eli nostettu siis porakaivon päälle. Siellä se muumitalo nyt on, odottamassa asukkaita:





Kesäkuussa pääsimme myös maistamaan ensimmäisiä omia mansikoita! Olen keväällä perustetusta mansikkapenkistä niin innoissani, että suunnittelen jo sen laajentamista. Katsotaan jos rönsyistä tulisi uusia taimia.



Kesäkuu oli kukkaisa ja lämmin, mutta nyt toivotan erittäin tervetulleeksi sateet, viileämmät kelit sekä kesäloman :)

Toukokuu puutarhassa

Olen tänä keväänä nauttinut ihan eri tavalla puutarhassa puuhastelusta. Pohdin syytä tähän ja ymmärsin, että olen pystynyt tekemään asioita kiireettömästi - pari tuntia siellä ja täällä, mutta kuitenkin useampana päivänä viikossa. Näin ollen viikonloput puutarhassa eivät ole enää raivokasta kitkemistä, jotta perennat erottuisivat kukkapenkeistä; tai maraton-koulimista ja -ruukutusta, kun pikkutaimilta loppuu ruukusta tila kesken.
Sen sijaan olen tehnyt hommia sujuvasti ja ajoissa, ilman viime hetken epätoivoista paniikkia. Kärjistän toki hieman, ei se puutarhapuuhastelu ole aikaisempina vuosinakaan ollut yhtä stressiä. Mutta on siinä tahdissa jonkinlaista eroa kuitenkin havaittavissa. Siksi nautin tästä tämän kevään rauhallisesta fiiliksestä niin pitkään kuin pystyn. Kiireiset työpäivät pitkine työmatkoineen tekevät jossain vaiheessa kuitenkin paluun ja sitten täytyy sopeutua taas siihen arkeen.

Mutta sillä aikaa kun minä olen ottanut rennon letkeästi, on kevät tehnyt vauhdilla tuloaan. Toukokuun alun viileät päivät vaihtuivat lähes kesän lämpötiloihin. Kukkapenkeissä on kukinta tullut ja mennyt, vähän turhankin nopeasti esimerkiksi tulppaanien osalta.

Narsissien hempeyttä 8.5.:





Takatalvikin pääsi yllättämään:



Helmilijat ja esikot ovat kevään ensimmäisiä runsaita ja värikkäitä kukkijoita (20.5.):





Toukokuun loppupuolella oli tulppaanien parasta aikaa (24.5.):





Ja hempeä esikkopenkki villiintyi kukkaan:



Alppiruusu avasi nuppunsa samoihin aikoihin. Nyt kukinta on jo pitkälti ohi.



Toukokuun viimeisenä päivänä kukkivat parhaimmillaan pilari- ja koristeomenapuut:





Puutarhan vehreyttä toukokuun lopun iltahämärässä. Nurmikko ollaan jouduttu leikkaamaan jo kahteen otteeseen.



Alppikärhö ilahduttaa hempeillä kukkasävyillä:



Myöhäiset liljatulppaanit kukkivat vielä:



Kivikossa on elämää. Kylmänkukka puskee vaan uusia kukkanuppuja:



Ja sen lähistöllä on värikkäitä kukkamattoja:






Toukokuun työt ja projektit

Minulla ei pitänyt olla tänä keväänä puutarhaprojekteja, mutta kas kummaa, jotain pientä tuli silti keksittyä :) Mainitsin naapurille, että olen harkinnut mansikkapenkkiä ja sain häneltä saman tien ylimääräisiä mansikantaimia kokeiluun. Siinä ei sitten auttanut muu kuin pistää töpinäksi ja perustaa uusi penkki. Ensin tietysti kivet pois. Pari pienempää sain itse siirrettyä pois, mutta tilanteen ollessa 2:0 (puutarhuri : kivet) pisti vastustaja kentälle suurimman pelaajan. Sitä sitten väännettiin miehen kanssa yhdessä pois.



Kiven poistamisen jälkeen oli enää helppoa hommaa jäljellä, eli mullan kärräämistä alapihalta ja mansikoiden istutusta. Nyt on pikkuinen penkki valmiina ja ensimmäiset kukatkin taimissa!



Toukokuun puolessa välissä sain mieheltä syntymäpäivälahjaksi päärynäpuun. Aivan nappivalinta, olin jo vähän aikaan tuumaillut, että voisin kokeilla päärynän kasvatusta. Käärimme taas hihat ja istutimme puun suojaisammalle puolelle taloa. Kuvassa päärynän takana näkyy myös pieni vuorimänty, jonka alla lepää kissamme. Katsotaan, jos jossain kohtaa yhdistän päärynän, vuorimännyn ja vasemmalla näkyvän kukkapenkin yhdeksi alueeksi. Toistaiseksi mennään tällä.



Jokakeväinen homma on myös kasvihuoneessa vihertyvien daalioiden istuttaminen penkkiinsä. Sekin tehtävä on nyt suoritettu ja nyt vain toivotaan runsasta kukintaa.

Ruukkukaaos 9.5.



Daaliapenkki 31.5.



Toukokuussa istutin myös uuteen kaivon taakse perustettuun penkkiin taimia, jotka keräsin melkein kokonaan olemassaolevien kukkapenkkien siementaimista tai viimevuotisten kylvöjen kasvateista.



Ensimmäinen taimikasvatuksen tulos avaa uudessa penkissä jo nuppujaan. Tässä on japaninakileija, jonka siemenet sain blogisiemenkirjeestä :)



Kasvihuoneessa vallitsee edelleen pieni kaaos. Näkymä muistuttaa enemmän varastoa kuin kasvihuonetta. Mutta kyllä se siitä. Tomaatin- ja paprikantaimet kasvavat pituutta ja kohtapuolin voin laittaa ne lopullisille kasvupaikoilleen.

Varasto?



Tomaatit ja paprikat rivissä. Tykkään noista mehu- ja maitopurkeista juuri tomaateille, sillä niihin saa isutettua taimet riittävän syvälle, ilman että tarvitsisi käyttää valtavan kokoisia ruukkuja.



Suoritin myös hieman ostoksia, tällaisia suloisia yrttien pikkutaimia oli rautakaupassa tarjolla. Basilikaa, rukolaa, laventelia (ja ihan taustalla pelargonit, jotka eivät kuulu samaan sarjaan :))



Viljelylaatikoihin olen kylvänyt nyt kaiken: porkkanat, herneet, punajuuri, salaatti, sipuli, pinaatti jne jne. Täydellisenä yllätyksenä olivat tänä keväänä laatikossa kasvuun lähteneet palsternakat. Kylvin niitä muistaakseni viime keväänä, eikä yksikään siemen itänyt. Tai no niillä siis vähän kesti tuo itäminen. Ovat tietysti vielä hassusti toinen toisessa kulmassa laatikkoa. Täytyy niiden väliin laittaa ehkä samettikukkaa.



Viimeisessä laatikossa on ruohosipuli tehnyt valtavan puskan. Vieressä myös viinisuolaheinä, joka selvisi talven yli. Itse asiassa se taitaakin olla monivuotinen, eikä satunnainen selviäjä.



Sellaista toukokuussa. Toivottavasti nämä hurmaavat kesäkelit saavat jatkoa (ja välillä toki hieman sadetta kiitos) ja että kesäkuu olisi yhtä mukava ja antoisa puutarhakuukausi.