Daalioiden niukka kukinta

Tänä vuonna daaliat ovat kukkineet varsin niukasti. Kesähelteillä voi olla tässä omat näppinsä pelissä. Toisaalta tänä vuonna daaliani kasvoivat edellisvuodesta poiketen ruukuissa. En saanut alkukesästä aikaiseksi istuttaa niitä kukkapenkkeihin, sitten tulivat kuivat ja kuumat kelit ja daaliat pysyivät ruukuissa. Uskoisin, että kukkapenkissä daalioista olisi kehittynyt varmasti runsaskukkaisempia.
Ruukuissa yksittäisiä kukkia on ilmestynyt pitkin kesää, mutta tahti on selvästi kiihtynyt viime viikkoina.

'Happy Single Wink'



'Musette':



'Night Queen':





Orkideadaalia 'Jescot Julie':



Osa lajikenimistä on harmillisesti hukassa. Olen kirjoittanut ne tussilla ruukuissa oleviin pahvinpalasiin, mutta sade on tietysti huuhdellut tussin pois.





Ensi vuonna aion istuttaa daaliat taas maahan. Minulla on jo muutama ajatus siitä, mihin ne tulisivat. Viime kesänä koin niiden istutuksen ja juurakoiden pois nostamisen muiden kasvien lomasta hieman hankalaksi, joten ensi kesäksi ajattelin perustaa daaliapenkin. Paikasta en ole ihan satavarma vielä, mutta alustava suunnitelma on kuitenkin jo olemassa.

Haaste: millainen puutarhuri olet?

Sain Kukkia & Haaveita -blogin Sirkulta kutsun osallistumaan tähän mukavaan haasteeseen, joka onkin jo kiertänyt useammassa blogissa. Haasteen on pistänyt pystyyn Pauliina Kukka & Kaali -blogista.

Haasteeseen voi vastata käyttämällä valmiita vaihtoehtoja tai ihan vapaamuotoisesti omin sanoin  - ajattelin yhdistää nämä tavat, koska molempi parempi.

Puutarhasuunnittelu

• Piirrän suunnitelmat paperille ja arkistoin ne. Niistä on hyvä myöhemmin tarkistaa lajikkeiden nimet.
• Nautin puutarhan suunnittelusta niin paljon, että kun tulee suunnitelmien toteutuksen aika, teen lennossa uudet suunnitelmat.
• Teen aina uuden suunnitelman taimistolla löydettyäni taas ah, niin ihanan taimen, joka haluaa tulla meille.
• Suunnittelen vain suuret linjat. Istuttelen minne milloinkin.
• Puutarhasuunnittelu – kauhea sana. Eihän sitä voi tietää mikä fiilis sinä päivänä on kun alan taimia istuttaa.

➜ Hyvän suunnitelman tekeminen on mielestäni äärimmäisen fiksua ja kannatettavaa. Hyvin suunnittelemalla tulee tehtyä järkeviä ostoksia ja saa puutarhasta heti hyvännäköisen ja tyylikkään. Harvoin vain kykenen siihen itse. Menetelmäni on enemmänkin yritys ja erehdys.
Mutta totta vieköön kirjaan kaikki lajikkeet tarkasti ylös! :)

Tässä esimerkki uudesta kirjanpidostani - piirrän istutusalueiden kartat exceliin ja listaan oheen lajikkeet:

Ostokset

• Minulla on nollabudjetti. 
• Fiksu puutarhuri tekee ostoslistan ja pitäytyy siinä.
• Ostan kasveja hyvin maltillisesti, mutta minulla on pieni (paketti)auto eivätkä kaikki ostokseni meinaa sopia kyytiin.
• Minulla on tapana pelastaa kasveja syksyn alennusmyynneistä. Olisi sääli jättää niitä seisomaan orpoina hyllyille.
• Haalin puutarhaani kaikki uutuudet ja erikoisuudet maksoi mitä maksoi.

➜ Omasta mielestäni olen hyvin maltillinen, mutta esimerkiksi mieheni saattaa olla tästä eri mieltä :) Oman diagnoosini mukaan ongelmani ei niinkään ole ostosten määrä, vaan sisältö - ostan välillä sellaisia juttuja, jotka tuntuvat ajatuksena kivoilta, mutta 1) eivät pärjää puutarhani oloissa 2) niille ei ole paikkaa 3) ne eivät sovi olemassaolevien kasvien kanssa 4) ne ovat sarjasta "yksi jokaista lajia" - jolloin lopputulos on vähintäänkin kirjava, ellei sekava.

Hyvin ovat ostokset mahtuneet autoni takakonttiin!




Työkalujen säilytys

• Kaiken pitää olla tip top. Minulla ovat sukatkin aakkosjärjestyksessä.
• Paikka kaikelle, kaikki paikalleen tai ainakin sinne päin. Ei se ole niin nokon nuukaa.
• Minä kyllä laitan tavarat paikalleen, mutta joku muu  viskelee niitä minne sattuu.
• Varaston ovessa lukee: "Vierailta pääsy kielletty." Voisivat saada sätkyn. Olisikohan Marie Kondolla käyntiä täällä päin?
• Kuka sellaisen hullutuksen on keksinyt, että tavaroilla pitäisi olla paikat? Löydän talikon viimeistään ensi keväänä uudesta perennapenkistä tai ellen löydä, käyn katsomassa pellolta tai voihan se olla kompostikasallakin. Tallessa se ainakin on, siitä voin olla varma.

➜ Varaston Konmaritus olisi tarpeen. En uskalla itsekään tällä hetkellä avata varaston ovea, koska sieltä tippuu todennäköisesti päälleni ruukkuja, roskia, maanpeitekankaita ja ties mitä. Varaston siivous onkin tiedossa talvella.
Työkalut eivät varmasti ole varastossa, vaan jossain päin pihaa. Tärkeimmät työkalut (sakset kuihtuneiden kukintojen poistamiseen ja metallinen istutuslapio, jota käytän rikkojen poistamiseen) pyrin pitämään paikoillaan, koska niiden etsiminen on hermoja raastavaa.

Minä hyötytarhurina

• Menettäisin yöuneni, jos porkkanakempit uhkaisivat kasvimaatani.
• Odotas, näytän Instasta kun voitin viime kesänä kylän komeimman kurpitsan kasvattajan tittelin.
• Kylvän, kastelen, kitken ja lannoitan huolellisesti ja saan nauttia runsaasta sadosta. Kellarini on kuin suoraan Veikko Huovisen romaanista Hamsterit.
• En melkein raaski syödä kasvattamiani tomaatteja, koska niiden kilohinta hipoo parhaimman naudan sisäfileen hintaa.
• Valitsen viljeltävät hernelajikkeet kukan värin perusteella.

➜ Hyötyviljelmäni ovat tottakai pientä piperrystä ja tuovat enemmän mieleniloa kuin vatsan täytettä. Mutta fiilis on sitäkin parempi kun on saanut kasvatettua muutaman melonin tai maissin :)




Kitkeminen

• Kitkeminen on minulle meditaatiota. Nautin joka ikisestä hetkestä.
• Kitken ja itken.
• No jaa. Otan kitkemisen puuhailun kannalta. Mikäs siellä kyykkiessä kun linnut laulavat ja leppeä kesätuuli puhaltaa.
• Kitken vasta sitten kun ohdakkeet alkavat estää pääsyn kotiini.
• Miksi kitkisin?

➜ Olen taitava sulkemaan silmät rikkaruohoilta ja kitkemisen tarpeelta. Ainakin tiettyyn pisteeseen asti, eli siihen kun kukkapenkissä kasvaa jo valtavan kokoisia voikukkia. Tällöin heittäydyn hommiin ja välillä jopa nautin kitkemisestä, pääosin sen takia, että siitä syntyy heti hyvää ja näkyvää jälkeä.
Kitkemisessä en pidä siitä, että sitä täytyy tehdä aina uudelleen ja uudelleen. "Vastahan mä kitkin tämän penkin!"

Puutarhapuuhat

• Riippumatto ja rikat ovat minun juttuni.
• Pientä puuhaa riittää, mutta ei puutarhanhoito ole koko elämä.
• Ensin työ, sitten huvi (siis puutarhaan). Missä välissä laittaisin ruokaa ja pesisin pyykit?
• Puutarhassa, puutarhasta, puutarhaan... Niinhän se menee.
• Oih! Vieläkö näitä kysymyksiä riittää? Minun pitäisi jo olla kitkemässä.

➜ Puutarhanhoito (ja bloggaus) ovat ehdottomasti tärkeimmät harrastukseni, joten käytän niihin yleensä niin paljon aikaa kuin mahdollista. Joskus täytyy priorisoida muita juttuja, kuten esimerkiksi tänä kesänä remonttia, mutta siivous jää melko varmasti tärkeysjärjestyksessä puutarhan taakse. "Puutarhapäivinä" eli viikonloppuina suunnittelen jopa ruoat sen mukaan, että päivällä nappaan jotain helppoa valmisruokaa (esimerkiksi mikrossa lämmitettävää keittoa), jotta ruokailu haittaisi mahdollisimman vähän puutarhaflow:ta.


Puutarhan tyyli

• Ihan perus
• Aina cool
• Suuruudenhulluja suunnitelmia hyvällä alulla
• Iloinen hurlumhei
• Täysi kaaos

➜ Tämä on vaikea! Ehkä siksi, että mitään selkeää tyyliä ei ole. Tai ehkäpä tyyli on tällä hetkellä sitä oman tyylin hakemista, sopivien kasvien tunnistamista, vaihtoehtojen punnitsemista. Viiden vuoden päästä voisin luultavasti vastata kysymykseen paremmilla eväillä.


Kasvivalikoima

• Olen perinteen ystävä. Tulepa muuten katsomaan isotädiltäni perittyä joriinin mukulaa. (talvella) Se on jo talvehtimassa, mutta voin pikkuisen raottaa sen turvepeitettä, niin näet kuinka komea se on. Ja katsopas näitä valmun siemeniä... Oi, ja nämä floksit...
• Kaikki kelpaavat. Jokainen kasvi on omalla tavallaan kaunis.
• Olen aika tarkka. Värit. Leviäminen. Kestävyys. Vaivattomuus. Siinäpä niitä kriteereitä nyt alkuun.
• Palasin juuri Japanista, josta kävin ammentamassa ideoita parvekkeeni/rivitalopihani/taloni pihan suunnitteluun.
• Mahdollisimman modernia, kiitos!

➜ Kasvivalikoimassani on kaikkea näitä kolmea. Perinnekasvit ovat varmoja ja yleensä vaatimattomia peruskukkijoita, jotka pärjäävät kevyellä hoidolla. Niitä olen alkanut arvostamaan lyhyellä puutarhaharrastajan urallani yhä enemmän.
Sitten toisaalta minussa on tottakai sellainen hamsteripuoli, joka innostuu erikoisemmista lajikkeista ja pienimuotoisesta hifistelystä ja joka yrittää mahduttaa ihan mitä tahansa puutarhaansa.
Lisäksi olen joidenkin asioiden suhteen tarkka. Koska olen vielä puutarha suhteen aloittelija, en ole erityisemmin kiinnostunut venyttämään vyöhykkeitä, eli poissuljen lähtökohtaisesti kaikki herkemmät kasvit ostoslistaltani. Samoin käy omasta mielestäni vaivannäköä vaativille kasveille, joihin en ole vielä ehtinyt perehtyä. Tästä syystä puutarhassani ei esimerkiksi ole ruusuja - koska en ole vielä harrastuksessani niin pitkällä. (Tosin tähän kohtaan täytyy todeta, että itse asiassa tänä kesänä ostin yhden neilikkaruusun arvioidakseni, kuinka yhteiselämämme lähtee sujumaan :))

Tämän kesän perinnekasvi-ihastukseni palavarakkaus, joka kukki hienosti kuivuudesta huolimatta:




Minä ja sää

• Pidän sääpäiväkirjaa ja mittaan sademäärät. Haluatko, että näytän sinulle Excel-taulukkoni?
• Ihan hirveetä kun aina vain sataa / paistaa / jotain! Eihän tässä sateessa / helteessä / missä lie säässä voi tehdä mitään kun aina vaan...
• Jaahas, tälle päivälle on ennustettu 18 astetta lämmintä, pientä koillistuulta. Kello 14 ja 15 välillä pitäisi sataa. Yhtä tippaa näyttää. Illemmaksi on tiedossa poutaa. Aika lämmin yö tulossa.
• Asennekysymys. 
• Jos saisin valita, koko kesän paistaisi aurinko. Silleen sopivasti. Yöllä sataisi sen verran mitä kasvit tarvitsevat.

➜ Olen tosi huono sopeutumaan hiemankin poikkeavaan säätilaan. Esimerkiksi hellesäät ovat minulle ihan tuskaa, en nauti niistä lainkaan. Samoin tuuli tai hieman kylmempi sää saavat silmäni vuotamaan ja nenäni tippumaan, jolloin joudun ihan jatkuvasti niistämään ja työnteosta ei meinaa tulla mitään. Sormeni ja varpaani jäätyvät todella herkästi, joten en edes ala puhumaan talvesta. Kadehdin ihmisiä, jotka eivät reagoi tällä tavalla säätilan muutoksiin. Ihmettelen myös aina, jos joku fiilistelee pakkaskelejä tai sanoo, että sää on asennekysymys. Ei pidä paikkaansa, säällä on todella selkeä fyysinen vaikutus! Minulle täydellinen puutarhasää olisi noin 18-20 asteen puolipilvinen sää :)


Suhtautuminen vuodenaikoihin

• Ihanaa kun talvi on olemassa. En jaksaisi kontata puutarhassa ympäri vuoden.
• Rakastan Suomen neljää vuodenaikaa.
• Talven aikana näännyn puutarhapuuhien puutteeseen.
• En voi elää ilman puutarhapuuhia. Siksi minulla on toinen puutarha Espanjassa / Kiinassa / jossain. Lennän sinne joka syksy heti kun en enää saa sipuleita maahan edes rautakangella.

Voisin mainiosti elää ikuisessa keväässä tai kesässä, mutta talvi täytyy vain kärsiä läpi ja odottaa kevättä. Tykkään toki siitä, että Suomessa on erilaisia vuodenaikoja, koska mikään ei ole parempaa kuin kevään herkkä vihreys talven jälkeen.

Kevät!




Tässä vielä ohjeet haasteen toteuttamiseen:

Kerro vapaamuotoisesti millainen puutarhuri sinä olet. Olisi kiva, jos käsittelisit aihetta alla luetelluista näkökulmista – tai sitten jollakin aivan muulla tavalla, joka kuvastaa juuri sinua. Voit käyttää myös Pauliinan tekemiä vaihtoehtoja.

Näkökulmat:

Puutarhasuunnittelu
Ostokset
Työkalujen säilytys
Minä hyötytarhurina
Kitkeminen
Puutarhapuuhat
Puutarhan tyyli
Kasvivalikoima
Minä ja sää
Suhtautuminen vuodenaikoihin

Haasta muutama blogiystäväsi mukaan. Kerro, keneltä sait haasteen ja voit myös mainita, että alunperin haasteen pani alulle Pauliina blogista Kukka & Kaali.

En tiedä varmasti, kuka on jo haasteen saanut, mutta minua kiinnostaisi lukea haasteen vastauksia seuraavilta bloggaajilta:
Pihan vuosi
Navettapiika / Navettapiian puuhamaa
Tuulikki / Kukkia ja Koukeroita
Katja / Päivänpesän elämää

Blogin synttärit, tilastotietoa ja arvonta

Blogini täyttää tänään kolme vuotta. En ole kovin hyvä juhlistamaan merkkipäiviä tai pitämään maljapuheita, joten ajattelin lähestyä tätä merkkipaalua itselleni hieman tutummasta kulmasta, nimittäin pöyhimällä hieman blogin tilastoja ja analytiikkaa. Rakastan numeroita, käppyröitä ja tutkittua tietoa - yhtä lailla kuin hempeitä kukkakuvia ja suurpiirteistä puutarhanhoitoa.

Blogin postaustahti

Harmillisesti Google Analytics -seuranta on jossain vaiheessa tipahtanut pois päältä, joten olen analytiikan osalta vain Bloggerin tiedon sekä itse laskemieni tietojen varassa. Ensin tarkastelin postaustahtiani viimeisen kolmen vuoden varrelta. Ihan selvästi blogin aloittaessani sekä vuonna 2016 olen ollut hyvässä vauhdissa (parhaimmillaan jopa noin 10 postausta kuukaudessa) ja sen jälkeen postauksia on tullut tasaisempaan tahtiin - tänä vuonna keskimäärin 6 postausta kuussa.

Blogissa on myös välillä ollut verkkaisempia kausia, muun muassa viime vuoden lopulla oli pariin kuukauteen täysin hiljaista, johtuen pääosin muista kiireistä, mutta varmasti myös innostavien postausaiheiden niukkuudesta.



Jos kaikkien vuosien postaukset lyödään yhteen kuvaan kuukausien mukaan, erottuvat siitä selvästi aktiivisemmat ja hiljaisemmat kuukaudet. Keväällä on esikasvatusta, kylvöjen seurantaa ja kasvukauden odotusta, joten maaliskuussa postaustahti on kuumimmillaan. Syksyllä puutarhurin aiheet ja inspiraatio alkavat olla niukilla ja elokuun jälkeen postauksia tulee yhä harvemmin. Joulukuussa tapahtuu selvästi jonkinlainen piristyminen, jonka liitän vahvasti joulunpyhiin ja sitä myötä runsaampaan vapaa-aikaan.




Suosituimmat postaukset

Top 3 suosituinta postausta vuosien varrelta ovat listattuna alla. Hieman ihmetyttää tuo ykkössija ja epäilenkin vahvasti, että blogiin on tullut kyseisenä ajankohtana jostain syystä poikkevaa liikennettä - en siis ihan usko, että kirsikkapensas-postaus olisi muuten poikkeuksellisen suosittu.

1. Kirsikkapensas



2. Vesimelonin kasvatusta



3. Pieni puutarhakysely ja arvonta



Puutarhakyselyn uusintakierrosta olen jo hieman pohdiskellut ja ajattelin toteuttaa sen syksyn tai talven pimeinä iltoina :)


Tämän vuoden top-postaukset ovat olleet:

1. Kevään esikko- ja tulppaani-iloittelua sisältävä Harppauksia puutarhassa



2. Siemenpaketista ja akileijoista kertova postaus



3. Juhannustoivotukset, jonka jälkeen blogi jäi puolivahingossa kuukauden tauolle.



Liikenteenlähteet

Blogiini tulee paljon liikennettä mm. Sarin puutarhablogien listalta ja Puutarhan Lumo -blogista, todennäköisesti siis sivupalkin blogilistauksesta. Eli kiitos teille, kun olette lisänneet blogini listalle :)

Googlen haun kautta ei tulla kovin usein blogiini. Blogger kertoo kuitenkin suosituimmat hakusanat ja listan ykkössijalta löytyy "kirsikkapensas" - joka saattaa selittää myös kaikkien aikojen suosituimman postauksen :)

Tärkeimmät mittarit

Numeroiden ohella täytyy muistaa myös sellaiset asiat, joita on vaikeampi mitata ja kvantifioida. Esimerkiksi että blogi on edes jonkinlaista luovuutta mahdollistava keidas muutoin melko rutiininomaisessa arjessa. Tai se fiilis, kun joku iloitsee kanssani komeasta kukinnasta tai jakaa epäonnistumisen tuskan ja tsemppaa eteenpäin. Ja kaikki te ihanat puutarhaihmiset näyttöjen toisilla puolin, jotka inspiroitte blogienne kautta minua ja muita lukijoitanne.

Ja nyt juhlistetaan!

Kolmivuotissynttäreiden kunniaksi arvon lukijoiden kesken pienen paketin kukkasipuleita:



Lisäksi palkintoon kuuluu Mustilan arboretumin kahvilasta ostettu suloinen peltinen karkkirasia. Kun näin sen, niin ajattelin saman tien, että se soveltuisi täydellisesti siemenien säilytykseen. Ei ehkä kovin käytännöllistä, koska pieneen rasiaan ei voi laittaa kuin yhtä lajia siemeniä, mutta on ainakin kaunista :)



Jätä kommentti sunnuntaihin 23.9. mennessä osallistuaksesi arvontaan. Arvonta on vain blogini lukijoille - mutta voit toki liittyä mukaan lukijaksi, jos jostain syystä päädyit vasta nyt blogiini.

Iloista viikon jatkoa ja onnea arvontaan!

Syyskuun puutarhakierros

Mikä mahtava sää tänään! Tunnelma oli todella kesäinen ja suorastaan kuuma auringon porottaessa kirkkaalta taivaalta. Tein kierroksen puutarhassa etsiessäni viimeisiä kukkijoita.

Rantakukan kukinta ei näytä loppuvan millään. Kesällä hyvin ryhdikkään oloisesta rantakukasta on tullut boheemi:



Muutama viikko sitten ostamani syysvuokko kukkii. Tämä taitaa olla kolmas syysvuokko puutarhassani. Aiemmat ovat menehtyneet talvella. Istutin tämän eri paikkaan ja toivon nyt vain parasta.



Yksittäinen herkkä unikko löytyi kukkapenkistä:



Kehäkukka sen sijaan ei herkistele. Itse kylväytynyt kehäkukka saa revitellä kukkapenkin tyhjäksi jääneessä kohdassa:



Olen viehättynyt peruukkipensaan lehtien kasvutavasta ja sävystä:



Keväällä kylvämistäni ritarinkannuksen siemenistä (kiitos siemenkirje!) on kehittynyt uusia kukkijoita aiempien lisäksi. Nämä ovat todella kauniita, enkä oikein ymmärrä, miksi en ole kasvattanut ritarinkannuksia aiemmin. Ensi vuonna täytyy muistaa myös laittaa kasvituet paikoilleen.





Toinen kevään kylvökokeilu on ukonkello. Siemenistä kehittyi muutama taimi, mutta viime viikolla peura tai joku muu kutsumaton vieras on käynyt napsaisemassa niistä pisimmän kukkavarren poikki. Tämä kuvan yksilö kasvaa purppurapunalatvan jakotaimen suojassa, joten toivottavasti ehdin nähdä myös kukinnan:



Kivikossa on toistamiseen kukkijoita - karpaattienkello ja päivännouto 'Ben Heckla' piristävät muuten jo varsin yksiväristä kivikkopenkkiä:





Myös kaukasianmaksaruoho kukkii taas:



Syysleimu 'Spitfire' jatkaa sinnikkäästi leiskumista. Kukinnot ovat aiempaa pienempiä, mutta edelleen sähäköitä:



Tiukukärhö 'Arabella' on tämän kevään ostos ja heti päässyt vahvasti suosiooni pitkäkestoisen kukintansa ansiosta.



Yhtä lailla ihastelen tähkäkissanminttua, jonka kukinta on hellejakson loputtua vain parantunut:



Tätä kukkijaa vielä odotellaan. Syyskimikin kukinto alkaa muodostua:



Keräsin tänään myös haikeana kasvihuoneesta viimeiset tomaatit pois ja vein kasvit kompostiin. Kasvarissa on enää paprikoita (ja tietysti kesän jälkeinen sekasotku).



Luumuja olen kerännyt monta kulhollista. Osan olemme vieneet mieheni kanssa kukin tahoillamme töihin. Tänään keräsin viimeiset 'Kuokkala'-luumut. Pilariomenapuun hurja omenasato tuli kerättyä samalla :)



Viljelylaatikosta ulos kiivennyt myskikurpitsa on vasta nyt tehnyt ensimmäiset hedelmänsä. Nämä ovat todella pikkuruisia, joten eivät varmaankaan ehdi enää kypsyä.



Tuntuu, että moni kasvi viihtyy nyt selvästi paremmin, kun maa on kosteampaa ja helteet ohi. Nurmikko ei ole meillä ainakaan näyttänyt koko kesänä näin hyvältä kuin nyt. Ensinnäkin se on vihdoin kokonaan vihreä ja kasvuvoimaakin näyttää vihdoin löytyvän - harmi kyllä, koska se tietää ruohonleikkuuta :)

Ihanaa viikonlopun jatkoa!

Siementen korjuuta ja hyviä uutisia

Vielä saadaan nauttia lämpimistä keleistä. Tänäänkin lämpömittari käväisi auringonpaisteessa jopa 24 asteessa. Pyykit kuivuivat hyvin ulkona ja lapiohommissa tuli sekunnissa kuuma.

Tällaisina kuivina ja aurinkoisina päivinä on hyvä kerätä siemeniä talteen. Itse olin korjuuhommissa tosin jo viikko sitten, kun nappasin talteen mummonmyssyakileijan, kesäpäivänhattujen, purppurarevonhännän, pioniunikoiden ja sinitähtösen siemeniä.







Sitä aikaisemmin olin jo ehtinyt laittaa kesäkukan, samettikukan ja melonin siemeniä kuivumaan ja nyt pussitin ja nimesin ne huolellisesti.



Vielä täytyy muistaa ottaa talteen 'Sungold' -tomaattien siemeniä, sitten taitaa tämän vuoden siemenkeruu olla paketissa. Ensi keväänä en oikeasti tarvitse yhtään uusia siemeniä, paitsi ehkä korkeintaan muutaman tomaatinlajikkeen. Omia sekä siemenkirjeiden siemeniä on nyt ihan riittävästi.

Viime viikolla sain lääkäriltä hyviä uutisia. Runsas puolitoista vuotta sitten alkanut kilpirauhasen liikatoiminta on saatu lääkityksellä nätisti kuriin ja sain nyt vihdoin luvan lopettaa lääkkeet!
Muistan, että diagnoosin jälkeen kirjoitin tammikuussa 2017 blogiini itseäni säälivän postauksen ja maailma näyttäytyi tuolloin todella synkissä sävyissä. Muistan elävästi sen, että pahimmassa vaiheessa en jaksanut vaihtaa kissojen vesikippoihin vettä ja työmatka lyhyine kävelypätkineen oli niin rankka, että välillä se suorastaan itketti. Sairauden myötä lihaskuntoni katosi totaalisesti ja jo valmiiksi surkea aerobinen kunto heikkeni entisestään. Muistan kuitenkin lämmöllä niinä aikoina blogiini tulleita tsemppaavia kommentteja, jotka piristivät kovasti ja antoivat hyvää perspektiiviä asioihin - sellaisia näkökulmia, joita ei itse syvässä melankoliassa tajunnut ajatella :)



Lääkityksen saatuani kaikki lähti kuitenkin nopeasti kehittymään myönteiseen suuntaan. Samalla teimme päätöksen pistää töpinäksi yhden ison unelman osalta ja varasimme edelliskesälle matkan Islantiin. Ei siis huonoa ilman hyvää - kilpirauhasongelmat kirkastivat minulle montaa asiaa. Kiteytettynä - (kliseisesti) tartu hetkeen, priorisoi elämän tärkeitä asioita ja arvosta kehoasi. Se, että pystyn retkeilemään tai kaivamaan puutarhassa, on minulle nykyään todella arvokas ja merkittävä asia, eikä todellakaan mikään itsestäänselvyys.



Toivottavasti kaikki pysyy jatkossakin hyvällä mallilla. Kilpirauhasen liikatoiminta voi tehdä comebackin, ja minulla onkin siksi jo seuraava tarkistuskäynti kalenterissa. Sitä on kuitenkin turha murehtia etukäteen, koska oma vaikutusvalta asiaan on aika lailla nolla. Nyt on kuitenkin hyvä meininki ja sillä mennään! :)

Aurinkoista uutta viikkoa!

Satokauden herkkuja

Viikonloppuna tuli herkuteltua oman pihan antimilla. En ole taitava kokki, enkä oikeastaan erityisemmin pidä ruoanlaitosta, mutta tällä kertaa olin supertyytyväinen omiin tekeleisiini keittiön puolella. Siinä on varmasti merkittävässä roolissa myös se, että kasvikset olivat mahdollisimman tuoreita.

Tällä reseptillä punajuuri-vuohenjuustopaistoksesta tuli niin herkullista, että tätä täytyy ehdottomasti tehdä jatkossakin. Resepti on suoraviivainen ja helppo, joten tunarointi on käytännössä mahdotonta. Täytyy vain muistaa laittaa punajuuret ajoissa kiehumaan - itse keitin ne aamupäivällä muiden askareiden lomassa.



Toisena päivänä kasasin pannulle porkkanaa, paprikaa, tomaattia ja mangoldia. Lyhyen paistamisen jälkeen heitin sekaan vielä ruokakermaa ja nautin tämän kasviskastikkeen/-paistoksen riisinuudelien kanssa. Tuli ihan täydellistä, vaikka itse sanonkin. Kasvattamissani paprikoissa on muuten ihan eri lailla makua kuin kaupan vastaavissa. Raakana niissä on jopa mielestäni liikaa potkua, mutta paistamiseen ne toimivat todella hyvin. Mietin että ovatko ne päässeet kuivahtamaan kasvukauden aikana, jolloin tietynlainen mehukkuus saattaa hävitä.



'Bumble Bee'-tomaatit:



Iltapalaksi rouskuttelin porkkanoita dippikastikkeen kera. Ja jälkiruokana toimivat makeat 'Laatokan Helmi' -keltaluumut.





'Kuokkala' -luumun sato on vielä tuloillaan ja tänä vuonna siitä näyttää tulevan aivan huikea. Täytyy kohta alkaa etsimään luumureseptejä :)





Oivallisen satokauden lisäksi viime päivinä on ollut todella hyvät säät. Lämpötila hipoo pariakymmentä astetta, on aurinkoista, mutta ei liian kuumaa. Nautin tästä kelistä paljon enemmän kuin kesän helteistä ja siksi tuntuukin, että nyt olisi melkein kuin toinen kesä - se "oikea" kesä.