Kastelu kasvihuoneessa, menetelmä "yritys ja erehdys"

Viime viikot olen temppuillut kasvihuoneessa kasvavien tomaattien kanssa. Ajattelin, että nyt kun voin kasvattaa tomaattini kasvihuoneessa, niin moni ulkoilmakasvatuksen ongelmista (kylmä, liiallinen "kastelu" sateisina kausina jne) ratkeaa sillä. No mitä vielä - tuntuu että tilalle on tullut ihan muita haasteita.

Lämpötilavaihtelut kasvihuoneessa ovat ehkä jopa suurempia kuin ulkona, koska aurinkoisina aamuina lämpötila nousee pikaisesti yli 30 asteen. Siinä saa kipittää heti sängystä noustuaan avaamaan kasvarin ovia. Tomaatit vastaavat lämpötilan vaihteluihin käpristämällä lehtiä. Se ei sinänsä ole vaarallista.



Itselleni pahempi mysteeri on tomaattien oikea kastelutapa ja -määrä. Koko alkukesän kastelin käsipelillä - yleensä aamuisin ja vesimäärää mutulla arvioiden - aurinkoisena päivänä enemmän, harmaana vähemmän. Tämä ei ihan toiminut, koska muutama tomaatti pääsi hetkellisesti kuivumaan. Epäilen, että toiset seisoivat sen sijaan juuret vedessä ...

Kurkkuja puskee:



Kastelun helpottamisen sekä lomamatkojen takia tuli hankittua tippukastelujärjestelmä, jonka pitäisi osata antureilla arvioida kastelutarvetta. Viikon säätämisen jälkeen en ole vieläkään varma, toimiiko se kuten pitää. Alun säädöillä kurkuntaimet meinasivat nuupahtaa heti. Niille tuli avattua "hanoja" hieman enemmän, jonka jälkeen kurkut ovat näyttäneet hyvältä. Eilen kuitenkin huomasin, että yksi tomaatinsäkki on lorauttanut vettä lattialle asti, samoin kuin yksi paprikanruukku. Tippuletkusta tuli niiden kohdalla ihan jatkuvana syöttönä vettä. Ei muuta kun taas säätämään ...
Kasvit ovat sentään edelleen hengissä, joten toivotaan, että järjestelmä siitä tasaantuu. Tomaattien lehdissä olen kuitenkin koko kasvukautena havainnut ruskeita ja kellertäviä läiskiä. Olen poistanut pahimmalta näyttäviä alimpia lehtiä ja nyt odottelen toiveikkaana, jospa ongelma poistuisi itsekseen kastelun tasaannuttua.

Jos ei muuta, niin ainakin kurkut, paprikat ja chilit näyttävät tyytyväisiltä.



Ensi vuonna harkitsen altakastelulaatikoihin panostamista. Olen pitänyt niitä hieman turhana luksustarvikkeena, mutta nyt näiden parin kuukauden kastelukokeilujen jälkeen on mieli muuttumassa. Insinöörimieheni kuulemma tosin rakentaisi kasvariin mieluummin kosteusantureilla, valvontakameralla ja wifillä varustetun järjestelmän, jota voisi etäohjata puhelimella. Hmm, ehkä ei ihan vielä ...

Millaisia kastelutapoja teillä on käytössä? Onko hyviä vinkkejä jaettavaksi?

Ristiriitaisin tunnelmin Kaisaniemessä

Eilen kävimme ihmettelemässä kesäistä Helsinkiä. Nappasimme kaupunkipyörät päiväksi käyttöön ja ajelimme Kaivopuistoon, Hernesaareen ja sieltä takaisin Kauppatorille. Koska pyöriä voi käyttää yhtäjaksoisesti 30 min ajan, teimme välillä kävelypyrähduksiä ja söimme puistonpenkillä take-away ruokaa. Merellinen tunnelma on upea, mutta kylmien tuulien takia pysyn jatkossakin mieluusti maakrapuna peltomaisemien keskellä :)

Ennen pyörien selkään hyppäämistä vierailimme Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan uudistetussa ulkopuutarhassa. Palmuhuoneen edustalla olivat uudet soralla katetut istutusalueet. Osa kasveista ilmeisesti vielä puuttui, koska penkit näyttivät paikoin tyhjiltä. Kun muisti aiempien vuosien kukkaloiston, olivat uudet alueet niihin mielikuviin verrattuna hieman kliiniset ja pelkistetyt. Täytyy toki muistaa, että kasvien ja puutarhan kehittyminen ottaa aikansa ja tilanne on varmasti erilainen jo loppukesästä ja vähintäänkin vuoden-parin päästä. Uudet selkeästi rajatut käytävät ja soralla peitetyt istutusalueet helpottavat rikkaruohojen torjuntaa sekä nurmikonleikkuuta ja ovat siksi hyvin loogisia ratkaisuja.





Palmuhuone on upea:



Myös lampi oli kaunis:



Muutamia kukkijoita:







Toivottavasti uudistetut alueet ovat hyvä perusta tuleville vuosille ja puutarha jatkaa kehittymistä ja uudistumista.

Odotan, odotan

Juhannusta vietimme rauhallisissa merkeissä kotona. Kävelyä lähimetsässä, maukasta grilliruokaa ja lasi kuohuvaa - siinä mukavan juhannuksen ainekset. Katsoin tietysti myös vuoden slow tv -viihdetapahtumaa, eli Prisman kassahihnaohjelmaa. Hauskaa, miten näin arkisesta asiasta voi tehdä koukuttavaa seurattavaa, joka toimii myös mielenkiintoisena dokumentaarisena katsauksena suomalaisten arkeen (ja juhlaan!). Itse ihmettelin muun muassa sitä, miten osa ihmisistä kirjaimellisesti kaataa ostoskorinsa sisällön kassahihnalle. 

Tv-ohjelmien lisäksi täytyy myös päivitellä säätä. Aaton aattona täällä nimittäin satoi taas rakeita. Kuinkahan monennes kerta se oli jo tänä vuonna? Mietin itsekseni, että onko raekuuroista tulossa jokakesäinen vitsaus. Tällä kertaa rakeista selvittiin kuitenkin melko ehjin nahoin, ei tullut pahoja tuhoja puutarhaan, eikä myöskään autoihin (toisin kuin keväällä..).

Puutarhassa ovat viimeisetkin tulppaanit lopettaneet kukintansa. Mikään muu ei kuki, vaikka nuppuja on valtavasti. Odotellaan siis. Onneksi juhannuksen myötä alkoi myös kesäloma, joka mahdollistaa useamman pihakierroksen ja nuppujen tarkastelun päivässä. 

Pionien kukinnasta olen hieman huolissani. Ehtivätkö nuput aueta ennen kuin lähdetään lomamatkalle? Entä voiko talovahdilta pyytää kissojen hoitamisen ja kasvien kastelun lisäksi myös kuvien ottamista? "Ota kuva heti jos pioni aukeaa ja sen jälkeen jokaisena päivänä". 

Loistokurjenpolvi 'Johnson's Blue' on avannut ensimmäisen kukan, jonka vieressä on vielä useita nuppuja:

Kyläkurjenpolvi 'Mrs. Kendall Clarkin' nuput ovat vielä tiukasti kiinni:

Myös maariankelloa saa vielä odottaa:

Eräs daalia näyttää tosin jo melko lupaavalta:

Huopakaunokin kasvatin viime vuonna siemenestä, eikä se ehtinyt ensimmäisenä kesänä kukkaan. Näyttää melko kirkkaalta sävyltä, mitähän tuolta paljastuu..

Tämäkin on viime kesän siemenkasvatuksia - idänunikko 'Princess Victoria Louise'. Yhtä lailla jännittää, miltä tämä näyttää!

Lupaavilta näyttävät nämäkin. Kukintaan tarvitaan varmaankin enää muutama lämmin päivä:

Ketoneilikat:

Sinitähtönen:

Lehtosalvia:

Isotähtiputki:

Maksaruoho:

Näiden kukinnan odotus taitaa kestää hieman pidempään. Jasmike ja myskimalva:

Lehtolaukat taitavat olla tästä joukosta ensimmäiset, jotka räjähtävät kukkaan:

Ja kukkiihan tuolla tuoksukurjenpolvi!

Jokaisen kasvin kukinta on varmasti odotuksen arvoinen. Ja aika menee leppoisasti puutarhapuuhissa. Kerrankin on lomalaisena aikaa tehdä rästiin jääneita hommia. Tämä on myös ensimmäinen kesä moneen vuoteen, kun meillä ei ole jotain remontti- tai rakennusprojektia työn alla. Nyt edetään maltillisesti, fiksataan ja huolletaan nykyistä sekä hiljalleen siistitään keskeneräisiä alueita. Lomaillaan! 

Kauniita kesäpäiviä kaikille!