Viime viikonloppuna kävimme tutustumassa Kouvolan asuntomessuihin ja samalla poikkesimme myös Mustilan Arboretumissa sekä Mustilan puutarhakaupassa, johon olin onnekkaana voittanut lahjakortin Kukkia ja haaveita -blogin arvonnassa. Mitä sieltä tuli hankittua, siitä lisää piakkoin - ensin muutama sana asuntomessuista.
Kouvolan asuntomessualue sijaitsi tunnelmallisen Pioneeripuiston alueella ja tykkäsin todella paljon sen vanhoista punatiilisistä kasarmirakennuksista. Se loi heti alueelle erilaisen fiiliksen ja pidin siitä, että asuntomessutalojen ei tarvitse aina nousta täysin uutena asuinalueena metsän tai pellon keskelle.
Katsottavaa löytyi messuilta ihan kivasti, vaikka en kovin innokkaasti kuvia napsinutkaan. Keskityin erityisesti terassien ja pihojen kuvaamiseen.
Lasitettu parveke, ihan luksusta!
Japanilaista tyyliä:
Mukava tunnelma terassilla:
Mahtava terassi ja kesäkeittiö!
Kaikenlaisia ulkorakennuksia sekä lasitettuja terasseja oli messuilla runsaasti ja aloin heti miettimään, että miten sellaisten rakentaminen meille onnistuisi. Tällä hetkellä ajatus jää kuitenkin haaveen tasolle, koska en nyt vähään aikaan kaipaa mitään rakennusprojekteja, mutta välillä on kiva fiilistellä :)
Messuilta suuntasimme Mustilaan, jonne saavuimme juuri sopivasti runsas tunti ennen puutarhamyymälän sulkeutumista. Ehdin oikein hyvin kierrellä ja tuumailla, mihin lahjakorttini käyttäisin. Halusin valita jotain erikoisempaa, josta jäisi kiva muisto. Pähkäilin muun muassa keltakukkaisen 'Suomi 100' alppiruusun ja erilaisten koristepuiden välillä, joiden valikoima Mustilan puutarhakaupassa oli mukavan runsas ja monipuolinen. Lopulta valinta osui mantsurianjalopähkinään, joka on mielestäni aivan upea ilmestys. Kunhan se viihtyisi meillä!
Ostoslista toki piteni vielä hieman muutamilla perennoilla sekä 'Annabelle' pallohortensialla, eli tyhjin käsin ei todellakaan tarvinnut lähteä :) En olekaan tänä kesänä käynyt erityisemmin taimiostoksilla, joten Mustilassa shoppailu oli erittäin mukava piristys.
Jalopähkinä ja 'Annabelle' tänään odottamassa istutusta:
Mehikasvilautanen puutarhamyymälässä:
Ostosten jälkeen halusimme kiertää myös arboretumissa. Samoilimme reiteillä ja tutkailimme kasvikylttejä. Reitti oli todella mielenkiintoinen ja ihastelimme niin siperianlehtikuusimetsikköä, hemlokkimetsää, jättituijia, upeita pihtoja ja useita muita lajeja.
Mikäli Mustila kiinnostaa, niin sinne kannattaa suunnata ensi lauantaina Mustilan Taimipäiville. Viime vuonna siellä oli todella kiva valikoima taimimyyjiä ja samalla voi poiketa sekä arboretumissa että Mustilan puutarhamyymälässä.
Mukavaa elokuun jatkoa kaikille!
sunnuntai 18. elokuuta 2019
maanantai 5. elokuuta 2019
Kasvihuoneen edustan viimeistelyä, seuraavia hommia ja upeita daalioita
Blogissani säännöllisesti vierailevat muistavat varmasti sen, että olen tänä vuonna vähän väliä kirjoittanut kasvihuoneen edustan kunnostamisesta. Työ sen parissa jatkui pikkuhiljaa kesälomalla. Eräänä heinäkuun päivänä kiinnitimme peräkärryn vetokoukkuun ja kävimme hakemassa kuormallisen kuorikatetta puutarhaan. Yleensä olen tilannut samaa tavaraa suursäkeissä, mutta yhden säkin kustannus toimituskuluineen nousee melko korkeaksi. Peräkärrytoimituksen haasteena on toki se, että kärry olisi hyvä tyhjentää tavarasta melko pian, mutta kävi ilmi, että se ei ollut oikeastaan mikään ongelma.
Kärryllinen hyvää tavaraa!
Kuskasin kuorikatetta ylärinteen puolelle kasvihuoneen vieressä sijaitsevan pensasistutuksen alle. Maisemointikangas on ollut siellä paikallaan jo vuoden päivät katetta odottamassa, mutta joskus lopullisen silauksen antaminen tuppaa vaan kestämään.
Matkalla pensasaidanteen alle:
Ei mennyt montaa kärryllistä, kun alue olikin jo valmis. Pensasaidanne on nyt siisti ja erottuu selkeämmin taustan vesakosta. Tilanne paranee entisestään, kun pensaat vielä kasvavat.
Samalla kärräsin kasvihuoneen edustalle lisää kivituhkaa ja viimeistelin käytävän. Mies rakensi rinnepenkille reunat ja minä toin penkkiin lisää multaa. Siirsin kaikki pikkutaimet ja eri penkeistä nostetut siementaimet ruukuista uuteen penkkiin. Siellä on muun muassa useampia isotähtiputken siementaimia, joita todella mieluusti levitän laajemmin puutarhaan :)
Kuvassa myös ruukkujen pesu- ja kuivausnurkkaus (siis jestas miten paljon niitä ruukkuja onkin kevään kasvatusten jäljiltä!). Penkissä lojuvia lautoja käytän askellautoina, sillä en halua painella savimaata yhtään tiiviimmäksi:
Kuorikatetta jäi tämän jälkeen noin puoli peräkärryllistä, jonka levitin muualle puutarhaan. Monessa paikassa vanhat kuorikatepolut kaipasivat jo kipeästi täydennystä. Kärry tyhjeni siis ongelmitta muutamassa tunnissa.
Kasvihuoneen edusta on nyt tavallaan valmis, sillä olen muotoillut kasvihuoneen edessä ja vieressä sijaitsevat alueet suunnitelman mukaisesti. Mutta kun yksi homma loppuu, niin toinen jatkuu, sillä toisesta suuntaa katsottuna penkkien, polun ja pensasaidanteen rakentaminen on vielä työn alla :) Polun ja penkkien pitäisi siis jatkua täältä eteenpäin:
Todennäköisesti en tänä vuonna kuitenkaan enää panosta tähän valtavasti, vaan sen sijaan odotan sateita, jotta voisin aloittaa elokuisen kasvien siirtorumban. Mutta jotta postaus ei päättyisi tällaiseen keskeneräiseen kuvaan, niin laitan tähän lopuksi vielä daaliapenkin tuoreimpien kukkijoiden kuvia.
Isokukkaiset 'Lucky Number':
..ja 'Vancouver':
'Musette':
..ja pompomdaalia 'Rocco':
Kärryllinen hyvää tavaraa!
Kuskasin kuorikatetta ylärinteen puolelle kasvihuoneen vieressä sijaitsevan pensasistutuksen alle. Maisemointikangas on ollut siellä paikallaan jo vuoden päivät katetta odottamassa, mutta joskus lopullisen silauksen antaminen tuppaa vaan kestämään.
Matkalla pensasaidanteen alle:
Ei mennyt montaa kärryllistä, kun alue olikin jo valmis. Pensasaidanne on nyt siisti ja erottuu selkeämmin taustan vesakosta. Tilanne paranee entisestään, kun pensaat vielä kasvavat.
Samalla kärräsin kasvihuoneen edustalle lisää kivituhkaa ja viimeistelin käytävän. Mies rakensi rinnepenkille reunat ja minä toin penkkiin lisää multaa. Siirsin kaikki pikkutaimet ja eri penkeistä nostetut siementaimet ruukuista uuteen penkkiin. Siellä on muun muassa useampia isotähtiputken siementaimia, joita todella mieluusti levitän laajemmin puutarhaan :)
Kuvassa myös ruukkujen pesu- ja kuivausnurkkaus (siis jestas miten paljon niitä ruukkuja onkin kevään kasvatusten jäljiltä!). Penkissä lojuvia lautoja käytän askellautoina, sillä en halua painella savimaata yhtään tiiviimmäksi:
Kuorikatetta jäi tämän jälkeen noin puoli peräkärryllistä, jonka levitin muualle puutarhaan. Monessa paikassa vanhat kuorikatepolut kaipasivat jo kipeästi täydennystä. Kärry tyhjeni siis ongelmitta muutamassa tunnissa.
Kasvihuoneen edusta on nyt tavallaan valmis, sillä olen muotoillut kasvihuoneen edessä ja vieressä sijaitsevat alueet suunnitelman mukaisesti. Mutta kun yksi homma loppuu, niin toinen jatkuu, sillä toisesta suuntaa katsottuna penkkien, polun ja pensasaidanteen rakentaminen on vielä työn alla :) Polun ja penkkien pitäisi siis jatkua täältä eteenpäin:
Todennäköisesti en tänä vuonna kuitenkaan enää panosta tähän valtavasti, vaan sen sijaan odotan sateita, jotta voisin aloittaa elokuisen kasvien siirtorumban. Mutta jotta postaus ei päättyisi tällaiseen keskeneräiseen kuvaan, niin laitan tähän lopuksi vielä daaliapenkin tuoreimpien kukkijoiden kuvia.
Isokukkaiset 'Lucky Number':
..ja 'Vancouver':
'Musette':
..ja pompomdaalia 'Rocco':
keskiviikko 31. heinäkuuta 2019
Kesäpäivä Mustion Linnassa
Kylppäriremontin jälkeen päätimme tehdä pienen kesälomaretken Fiskarsiin ja Mustioon. Kissanhoidollisista syistä emme nykyään pääse oikeastaan vuorokautta pidemmäksi ajaksi yhdessä reissuun, joten Fiskars-Mustio -yhdistelmä oli sopiva lähikohde yöpymisineen.
Fiskarsissa tutustuimme helteisenä kesäpäivänä taide- ja designmyymälöihin ja pyörimme ihan muuten vaan ruukkimaisemissa. Iltapäivällä ajelimme Mustion Linnaan, josta olimme varanneet myös majoituksen. Kartanon puisto isoine puineen viilentävän joen rannalla oli rentouttava piilopaikka kesäauringolta ja tuntui Fiskarsin porottavan helteen jälkeen suorastaan huojentavalta.
Puistoidylliä ja varjoisia istumapaikkoja:
Patsaspolku:
Huvimaja joen rannalla:
Joen toisella puolella oli mielenkiintoinen tornilta näyttävä rakennus, joka oli kartassa nimetty "Temppeliksi". Kävimme tutkailemassa temppeliä lähempää, mutta se oli suljettu ja soveltui ehkä muutenkin hieman paremmin kauempaa katsottavaksi.
Perhoset viihtyivät Mustiossa:
.. kuten myös västäräkit:
Puistossa ei ollut runsaasti perenna- tai kesäkukkaistutuksia, joka on hyvin ymmärrettävää, sillä tuon kokoisen puistoalueen hoito on jo ihan sellaisenaan varmasti resursseja ja työkäsiä vaativaa hommaa. Mietimmekin puistossa kävellessä monesti, kuinka vaativaa ja kallista sen ylläpidon täytyykin olla. Muutamat perennaistutukset, kauniit ruusut, kukkivat pensaat ja upeat kesäkukkaruukut olivat kuitenkin aivan riittäviä tuomaan kukkaloistoa ja väriä puistoon.
Yksi Mustion kesän mielenkiintoisimmista nähtävyyksistä on varmasti ponttooneilla kelluva lummepolku, joka mahdollistaa lumpeiden ihastelun lähietäisyydeltä.
Erilaisia patsaita puistossa riitti:
Miksi puistossa on krokotiilipatsas? Totesimme tähän vaan keskenämme, että no miksipä ei :D
Päivän kiertelyn jälkeen olimme melko nuutuneita ja vetäydyimme huoneeseemme lepuuttelemaan jalkoja. Aika pian sammuimme kuitenkin molemmat rentouttaville päiväunille. Lomalla ihan parasta on mahdollisuus nukkua päikkäreitä! Arjessa ne sekoittavat unirytmin täysin, eikä niitä silloin kannata harrastaa, mutta kesällä pienet torkut ovat juuri täydellisiä.
Huoneemme sijaitsi Isossatuvassa ja oli ihan mukava. Pieni harmitus oli tietysti ilmastoinnin puute (joskin yöllä puurakennus viileni melko nopeasti, joten ilmastoinnin puute ei haitannut nukkumista) sekä myös pienen pintaremontin tarpeessa oleva kylpyhuone, jonka 90-lukulainen sisustus ei täsmännyt paikan muuhun tunnelmaan lainkaan. Lisäksi kylppäri tosiaan olisi kaivannut pientä päivitystä, sillä maali oli paikoin kulunut kulmista pois ja altaassa oli pieni kolhu. Mutta kaikki kuitenkin toimi hyvin.
Sen sijaan neljän ruokalajin illallisemme ravintola Linnankrouvissa oli ihan huippukokemus! Tarjolla oli raikasta ja maukasta lähiruokaa, mielenkiintoisia raaka-aineita ja makuyhdistelmiä. Ruoan jälkeen teimme vielä pienen kävelykierroksen puistossa ja lisäksi löysimme metsän uumenista mielenkiintoisia yllätyksiä.
Isotupa, yksi Mustion Linnan majoitusvaihtoehdoista, jossa me yövyimme:
Ravintola Linnankrouvi sekä hotellin vastaanotto:
Sen vieressä sijaitsee samaa näköä oleva kokousrakennus Talli:
Sympaattinen Mustion linna:
Seuraavaksi lähdimme tutkailemaan sitä, mitä bongaamamme "Kukkapuisto"-kyltin määränpäästä löytyy. Polku vei meidät yli nurmikkoalueiden joen rannalle ja jatkui siitä niityn läpi eteenpäin. Pian luulimme tulevamme metsään, mutta sieltä aukesikin tosiaan tietynlainen kukkapuisto. Tunnelma oli mystisen ränsistynyt, eikä puistossa vierailumme aikana kukkinut suuremmin mikään, joskin päivänliljat olivat piakkoin avautumassa. Puistoalueen keskellä oli vielä mystisempi köynnöksen verhoilema pergola ja puiston laidoilla enemmän tai vähemmän rapistuneita köynnöskaaria.
Kiersimme ihmeellisen ja rappioromantiikkaa hehkuvan "kukkapuiston" ja palasimme takaisin hieman eri reittiä, tällaisen upean kaarevan puurivin vierestä:
Kierroksemme päätteeksi kävimme tutustumassa aivan Mustion Linnan vieressä sijaitsevaan kirkkoon, joka oli lähes yhtä hieno kuin linnakin.
Mukava vierailu jatkui vielä hyvällä aamupalalla Linnankrouvissa, jonka jälkeen olikin aika lähteä kotimatkalle. Päällimmäiseksi minilomasta jäivät mieleen hyvä ja levännyt fiilis ja mielenkiintoiset kävelyreitit puistoalueella. Matkailu kotimaassa avartaa :)
Fiskarsissa tutustuimme helteisenä kesäpäivänä taide- ja designmyymälöihin ja pyörimme ihan muuten vaan ruukkimaisemissa. Iltapäivällä ajelimme Mustion Linnaan, josta olimme varanneet myös majoituksen. Kartanon puisto isoine puineen viilentävän joen rannalla oli rentouttava piilopaikka kesäauringolta ja tuntui Fiskarsin porottavan helteen jälkeen suorastaan huojentavalta.
Puistoidylliä ja varjoisia istumapaikkoja:
Patsaspolku:
Huvimaja joen rannalla:
Joen toisella puolella oli mielenkiintoinen tornilta näyttävä rakennus, joka oli kartassa nimetty "Temppeliksi". Kävimme tutkailemassa temppeliä lähempää, mutta se oli suljettu ja soveltui ehkä muutenkin hieman paremmin kauempaa katsottavaksi.
Perhoset viihtyivät Mustiossa:
.. kuten myös västäräkit:
Puistossa ei ollut runsaasti perenna- tai kesäkukkaistutuksia, joka on hyvin ymmärrettävää, sillä tuon kokoisen puistoalueen hoito on jo ihan sellaisenaan varmasti resursseja ja työkäsiä vaativaa hommaa. Mietimmekin puistossa kävellessä monesti, kuinka vaativaa ja kallista sen ylläpidon täytyykin olla. Muutamat perennaistutukset, kauniit ruusut, kukkivat pensaat ja upeat kesäkukkaruukut olivat kuitenkin aivan riittäviä tuomaan kukkaloistoa ja väriä puistoon.
Yksi Mustion kesän mielenkiintoisimmista nähtävyyksistä on varmasti ponttooneilla kelluva lummepolku, joka mahdollistaa lumpeiden ihastelun lähietäisyydeltä.
Erilaisia patsaita puistossa riitti:
Miksi puistossa on krokotiilipatsas? Totesimme tähän vaan keskenämme, että no miksipä ei :D
Päivän kiertelyn jälkeen olimme melko nuutuneita ja vetäydyimme huoneeseemme lepuuttelemaan jalkoja. Aika pian sammuimme kuitenkin molemmat rentouttaville päiväunille. Lomalla ihan parasta on mahdollisuus nukkua päikkäreitä! Arjessa ne sekoittavat unirytmin täysin, eikä niitä silloin kannata harrastaa, mutta kesällä pienet torkut ovat juuri täydellisiä.
Huoneemme sijaitsi Isossatuvassa ja oli ihan mukava. Pieni harmitus oli tietysti ilmastoinnin puute (joskin yöllä puurakennus viileni melko nopeasti, joten ilmastoinnin puute ei haitannut nukkumista) sekä myös pienen pintaremontin tarpeessa oleva kylpyhuone, jonka 90-lukulainen sisustus ei täsmännyt paikan muuhun tunnelmaan lainkaan. Lisäksi kylppäri tosiaan olisi kaivannut pientä päivitystä, sillä maali oli paikoin kulunut kulmista pois ja altaassa oli pieni kolhu. Mutta kaikki kuitenkin toimi hyvin.
Sen sijaan neljän ruokalajin illallisemme ravintola Linnankrouvissa oli ihan huippukokemus! Tarjolla oli raikasta ja maukasta lähiruokaa, mielenkiintoisia raaka-aineita ja makuyhdistelmiä. Ruoan jälkeen teimme vielä pienen kävelykierroksen puistossa ja lisäksi löysimme metsän uumenista mielenkiintoisia yllätyksiä.
Isotupa, yksi Mustion Linnan majoitusvaihtoehdoista, jossa me yövyimme:
Ravintola Linnankrouvi sekä hotellin vastaanotto:
Sen vieressä sijaitsee samaa näköä oleva kokousrakennus Talli:
Sympaattinen Mustion linna:
Seuraavaksi lähdimme tutkailemaan sitä, mitä bongaamamme "Kukkapuisto"-kyltin määränpäästä löytyy. Polku vei meidät yli nurmikkoalueiden joen rannalle ja jatkui siitä niityn läpi eteenpäin. Pian luulimme tulevamme metsään, mutta sieltä aukesikin tosiaan tietynlainen kukkapuisto. Tunnelma oli mystisen ränsistynyt, eikä puistossa vierailumme aikana kukkinut suuremmin mikään, joskin päivänliljat olivat piakkoin avautumassa. Puistoalueen keskellä oli vielä mystisempi köynnöksen verhoilema pergola ja puiston laidoilla enemmän tai vähemmän rapistuneita köynnöskaaria.
Kiersimme ihmeellisen ja rappioromantiikkaa hehkuvan "kukkapuiston" ja palasimme takaisin hieman eri reittiä, tällaisen upean kaarevan puurivin vierestä:
Kierroksemme päätteeksi kävimme tutustumassa aivan Mustion Linnan vieressä sijaitsevaan kirkkoon, joka oli lähes yhtä hieno kuin linnakin.
Mukava vierailu jatkui vielä hyvällä aamupalalla Linnankrouvissa, jonka jälkeen olikin aika lähteä kotimatkalle. Päällimmäiseksi minilomasta jäivät mieleen hyvä ja levännyt fiilis ja mielenkiintoiset kävelyreitit puistoalueella. Matkailu kotimaassa avartaa :)
perjantai 26. heinäkuuta 2019
Pelargonikierros
Pelargonit ovat viihtyneet näillä kesähelteillä terassilla loistavasti. Mullan kuivahtaminen kastelun välillä ei niitä haittaa, vaan toimii päinvastoin paremmin kuin jatkuva kosteus.
Talvetin pelargoneja ensimmäistä kertaa ja erilaisista käänteistä huolimatta valtaosa niistä on selvinnyt mainiosti ja kukkii kauniisti. Keväällä ongelmia aiheuttivat kirvat, jotka olivat ilmestyneet talven aikana pelakuihin. Litistin niitä jatkuvasti, jotta eivät pääsisi leviämään ja tilanne näyttäisi nyt korjaantuneen - pelakuut eivät kärsi kirvoista. Toki ensi talvella tilanne voi olla taas toinen :)
Tämän jälkeen ongelmaksi koitui liikakastelu, jolloin muutaman pelargonin multa pääsi mätänemään ja alkoi haisemaan. Itse pelakuita se ei varsinaisesti haitannut, mutta suoritin kuitenkin ison mullanvaihto- ja huuhteluoperaation. Olen nyt pitänyt huolta siitä, että pelakuut eivät jää pitkäksi aikaa sateeseen, joka oli ongelman lähde alkujaan.
Mutta nyt pieni esittelykierros! Ensin menestyksekkäästi talvehtineet pelakuut.
'Snowbright'
'Snowbright' ja 'Red Pandora' terassilla:
Aina ihana 'Apple Blossom'
'Dream Lover', joka näyttää kuvassa ylettömän pinkiltä, vaikka onkin enemmän vaaleanpunaiseen taittuva:
Yksi tämän kesän suosikeistani on 'Royal Lavender' riippapelargoni, jonka kukat ovat täydellisen muhkeita ja hempeitä:
Viime kesänä nimesin suosikikseni tämän 'Angel Eyes Orange' lajikkeen, joka miellyttää toki edelleen silmääni. Autotallissa vietetyn talven jälkeen tilanne näytti tämän lajikkeen osalta melko toivottomalta - kahdesta yksilöstä toinen oli kuivunut totaalisesti, mutta toisella oli vielä hyväkuntoinen juurakko, vaikka ei muita elonmerkkejä. Onneksi en heittänyt tätä mäkeen!
Tilanne keväällä:
... ja nyt:
Myös muutamat tämän vuoden hankinnat kukkivat upeina. Kuten esimerkiksi pistokkaana ostettu 'Lotusland':
... ja Marketanpuiston markkinoilta hankittu vanha suomalainen lajike 'Maaninka'. Minulla se on selvästi kirjavampi kuin netin kuvissa, jossa kukat ovat herkän lohenpunaiset. Toki se riippuu myös siitä, missä valossa kukkia kuvaa ja katsoo - nappasin kuvani keskipäivän auringossa, joka tuo kaikki kontrastit selvästi esille.
Rentoja hellepäiviä!
Talvetin pelargoneja ensimmäistä kertaa ja erilaisista käänteistä huolimatta valtaosa niistä on selvinnyt mainiosti ja kukkii kauniisti. Keväällä ongelmia aiheuttivat kirvat, jotka olivat ilmestyneet talven aikana pelakuihin. Litistin niitä jatkuvasti, jotta eivät pääsisi leviämään ja tilanne näyttäisi nyt korjaantuneen - pelakuut eivät kärsi kirvoista. Toki ensi talvella tilanne voi olla taas toinen :)
Tämän jälkeen ongelmaksi koitui liikakastelu, jolloin muutaman pelargonin multa pääsi mätänemään ja alkoi haisemaan. Itse pelakuita se ei varsinaisesti haitannut, mutta suoritin kuitenkin ison mullanvaihto- ja huuhteluoperaation. Olen nyt pitänyt huolta siitä, että pelakuut eivät jää pitkäksi aikaa sateeseen, joka oli ongelman lähde alkujaan.
Mutta nyt pieni esittelykierros! Ensin menestyksekkäästi talvehtineet pelakuut.
'Snowbright'
'Snowbright' ja 'Red Pandora' terassilla:
Aina ihana 'Apple Blossom'
'Dream Lover', joka näyttää kuvassa ylettömän pinkiltä, vaikka onkin enemmän vaaleanpunaiseen taittuva:
Yksi tämän kesän suosikeistani on 'Royal Lavender' riippapelargoni, jonka kukat ovat täydellisen muhkeita ja hempeitä:
Viime kesänä nimesin suosikikseni tämän 'Angel Eyes Orange' lajikkeen, joka miellyttää toki edelleen silmääni. Autotallissa vietetyn talven jälkeen tilanne näytti tämän lajikkeen osalta melko toivottomalta - kahdesta yksilöstä toinen oli kuivunut totaalisesti, mutta toisella oli vielä hyväkuntoinen juurakko, vaikka ei muita elonmerkkejä. Onneksi en heittänyt tätä mäkeen!
Tilanne keväällä:
... ja nyt:
Myös muutamat tämän vuoden hankinnat kukkivat upeina. Kuten esimerkiksi pistokkaana ostettu 'Lotusland':
... ja Marketanpuiston markkinoilta hankittu vanha suomalainen lajike 'Maaninka'. Minulla se on selvästi kirjavampi kuin netin kuvissa, jossa kukat ovat herkän lohenpunaiset. Toki se riippuu myös siitä, missä valossa kukkia kuvaa ja katsoo - nappasin kuvani keskipäivän auringossa, joka tuo kaikki kontrastit selvästi esille.
Rentoja hellepäiviä!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)