Tuumailin, että voisi olla mukavaa pohtia meidänkin pihaa siltä kulmalta. Yleensä havaitsen helpommin virheitä kuin onnistumisia ja keskityn tyypillisimmin heikkouksiin, joten nytkin mieleeni juolahtivat ensin kaikki asiat, jotka puutarhassamme ovat pielessä! Mutta sellainen mietintä ei ole kovin hauskaa :) Joten yritän nyt kunnolla paneutua puutarhani hyvien puolien keksimiseen.
Plussat:
- Talomme sijaitsee rinnetontilla, joten seisova vesi on harvoin ongelma. Tämä on suuri plussa etenkin siksi, koska maalajina on savi. Lisäksi rinne avautuu itään päin, joten aamuauringon ensimmäiset säteet osuvat taatusti pihallemme.
Yksi ensimmäisistä kuvista muuttomme jälkeen, napattu joitakin vuosia sitten ylärinteestä:
... kuva johdattaa samalla myös seuraavaan plussaan, eli:
- Tontti on iso ja monimuotoinen. On nurmikkoa, kiviä ja vanhaa metsäpohjaa. Periaatteessa mahdollisuuksia luoda upea puutarha on mukavasti, jos vain osaisi :) Lisäksi suuri osa tontista tarjoaa luonnonmukaisia näkymiä: vanhoja kuusia ja katajia, villivadelmia ja mustikoita - on ihan mieletöntä herkutella villivadelmilla omalla takapihalla!
Pieni männikkö tontillamme:
Mustikoita takapihalta:
- Iso tontti mahdollistaa myös kaikenlaiset projektit :P Terassiraksan, kasvihuoneraksan, viljelylaatikot, kivikkoprojektin ... lista voi vain jatkua. Ja edelleen koko ajan tuntuu, että emme ole tehneet riittävän isosti ja näyttävästi, vaan rakennelmamme ovat vain pieniä pilkkuja villiintyneen luonnon keskellä.
Projekteja, projekteja:
- Tonttia ympäröivät isot kuuset ja sembramännyt. Ne ovat kauniita, toimivat näköesteenä ja tarjoavat hieman suojaa tuulilta. Lisäksi puut ovat oivallinen elinpaikka pikkulinnuille ja oraville.
Miinukset:
- Rinnetontti tarkoittaa meidän tapauksessa myös kovia tuulia, jotka puhaltavat ympäröiviltä pelloilta suoraan rinnettämme kohti. Tosin säännöllisesti kasveja pöllyttävä tuuli pitää tuholaiset loitolla, joten enpä valita :)
Viereisillä pelloilla myrskyää:
- Savinen maapohja. Sitä voi menestyksekkäästi kaivaa vain muutaman viikon ajan keväällä ja syksyllä. Muina aikoina maa on joko kivikovaa tai talvisin routivaa. Eikä mikään oikein kasva ilman maanparannusta. Paitsi tietysti rikkaruohot! Savimaa pysyy myös keväisin pidempään viileänä, joten kasvukautta saa odottaa hieman pidempään.
- Luonnontilainen tontti tarkoittaa myös sitä, että sananjalat ja kielot viihtyvät täällä mainiosti ja leviävät mieluusti kukkapenkkeihin. Uusien kukkapenkkien maa täytyy siis siivota juurista perinpohjin ja mielellään myös eristää juuriesteillä ympäröivien innokkaiden kasvien leviämiseltä.
Yksi reipas leviäjä, joka ei haittaa yhtään:
- Tärkeimmän nurmirinteen alla kulkee vesiputki porakaivolta talolle. Se tarkoittaa sitä, että alueelle ei kannata istuttaa puita tai isompia pensaita - eteen voi tulla tilanne, jolloin vesiputki täytyy kaivaa esille. Tämä harmittaa minua jonkun verran, koska kyseessä on aurinkoinen rinne suoraan terassin vieressä, enkä oikein keksi, mitä sille voisi tehdä. Perennoja voi tarvittaessa siirtää, mutta mitään kovin kiinteää tai hienoa en haluaisi kyseiseen kohtaan perustaa. Lisäksi miehen mielestä porakaivolle pitäisi tarvittaessa päästä pienellä kaivinkoneella, joten käytännössä jonkinlainen kaistale on pidettävä nurmikkona.
Vesiputkien kaivuu joitakin vuosia sitten - oli niin raastavaa seurata tätä kaaosta!
Tuntuu, että monet plussat ovat toisaalta miinuksia ja myös toisin päin. Piha ja puutarha ovat hyvässä ja pahassa aina omia ja niissä näkyy (tai ainakin alkaa näkymään..) oman käden jälki. Ja se taitaa olla se paras juttu.
Suurella tontilla on varmasti tehtävä sama juttu kuin muutenkin. Kuitenkin kerralla keskityttävä siihen, mitä jaksaa ja ehtii tehdä. Välillä tuntuu, että hommat edistyvät aina liian vähän, mutta vuosien kuluessa kuitenkin tulos on jo ihan toisenlainen. Savi on maalajina haastava, ellei ole kaivinkonetta käytössä koko ajan. Olen itse käyttänyt kohopenkkejä paikoin. Mutta hyvin parannettu savimaa on ravitsevaa ja ei kuivu ihan heti.
VastaaPoistaMuutos vaikuttaa hitaalta, mutta kun katsoin postausta tehdessä vanhoja kuvia, niin johan täällä on tapahtunut! Kaivinkone olisi hieno juttu, ollaan jopa mietitty sellaisen pikkutraktorin hankintaa, johon saisi myös kauhan kiinni. Ai että kaivinkoneella tulisi maisemoitua eri tavalla! Aina saa haaveilla :)
PoistaTuo mäntymetsä on kuin tehty rhodomaaksi! Vehmaat alppiruusupuskat tekisivät maisemasta mukavan kerroksellisen. Mietipäs!
VastaaPoistaHih, no itse asiassa olen miettinyt :D Puoliksi vitsillä olen siitä kertonut myös miehelle. Metsiköstä tulisi harventaa vielä hieman kuusia pois ja ehkä muutama mäntykin - ja paikka olisi hyvinkin otollinen rhodoille :) Mutta se haave on jäänyt muiden hommien jalkoihin. Ehkäpä joskus :)
PoistaIhan ensimmäiseksi: huikea salamakuva! Toiseksi, olisipa ihana omistaa iso ja monimuotoinen tontti. Itse siellä keskeneräisyyden keskellä asuessaan varmasti tuskailee, miten kaikesta saa mieleisensä. Puutarha on vuosien tai oikeammin elämän mittainen projektki. Pala palalta se on otettava haltuun, kuten olette tehneetkin. Voi, teillä on tontti täynnä mahdollisuuksia. Toki oma pieni kaivuri voisi helpottaa ja nopeuttaa niiden toteutumista, mutta tuleepa ainakin harkittua tarkemmin, kun joutuu itse lapiolla kaikki kaivamaan.
VastaaPoistaKiitos! Salamakuva on tullut napattua muutama vuosi sitten elokuisen ukkosmyrskyn aikaan parvekkeelta.
PoistaKiitos rohkaisevisa sanoista! Alan myös itse pikkuhiljaa näkemään tonttimme myönteisiä puolia ja mahdollisuuksia. Välillä mietin, että jokin peltotontti olisi helpompi, mutta ei sitten toisaalta tarjoaisi näin paljon vaihtelua.
Iso tontti antaa aina monia mahdollisuuksia, etenkin puutarhurille. Löysit paljon hyviä puolia tontistanne, jotka kaikki ovat minunkin mielestä plussaa. Savimaasta sanoisin vielä sen verran, että vaikka se sinällään on haastava,kunnollisella maanparannuksella siitä saa hyvän ja ravinteikkaan kasvualustan.
VastaaPoistaHyvä kuulla, että savi ei ole sinänsä toivoton maaperä :) Monesti lapion varressa on epätoivo iskenyt, etenkin kun on pitänyt kesällä kaivaa jotain ja eteneminen tapahtuu kirjaimellisesti sentti kerrallaan. Lisäksi pitäisi muistaa keskittyä kasveihin, jotka täällä viihtyvät, sillähän homma ratkaistaan.
PoistaHieno ukkoskuva! Hauskasti olet pohtinut hyviä ja huonoja puolia, ja tosiaan hyvät ja huonot asiat eivät aina välttämättä olekaan niin selkeitä.
VastaaPoistaNiinpä, eihän tässä voi valittaa, kunhan tontille paistaa aurinko eikä se ole pelkkää kalliota :)
PoistaHyvin kiteytetty, monet plussat voivat olla miinuksia ja toisinpäin! Iso tontti voi haastava mutta myös tarjoaa paljon mahdollisuuksia. Pieni rivitalon pihamme on helppo mutta toisaalta rajoittava, sinne ei mahdu isoa omenatarhaa taikka ankkalampea. Mahtava salamakuva!
VastaaPoistaTotta kyllä, että rivitalossa on erilaiset mahdollisuudet ja rajoitukset. Asuimme ennen tänne muuttoa rivitaloasunnossa, jossa oli pikkuruinen piha. Siellä ei puutarhaharrastukseni lähtenyt vielä ollenkaan lentoon :)
PoistaOi miten kaunista ja hienot näkymät kauemmaksikin!
VastaaPoistaSavimaa on miinusta, mutta minä laskisin sananjalat ja kielot plussaksi. :)
Minusta luontoon sopivat "pienet pilkut" ovat yleensä kauniimpia kuin isosti tehdyt projektit. Piha ja puutarha sulautuvat osaksi ympäröivää maisemaa.
Ihanaa sunnuntaita! <3
Kielot ja sananjalat saisivat minut puolelleni, jollei niiden juuristo olisi suorastaan tehty leviämiseen..
PoistaOlen samaa mieltä siitä, että luonnon keskellä voi pienikin juttu olla paras. Meillä tuo luonto on osittain villiintynyttä vesakkoa ja se kaipaa mielestäni hieman ojentamista.
Mukavaa sunnuntain jatkoa! :)
Kaikessa on puolensa, mutta olen tullut siihen tulokseen, ettei muuta voi kuin keskittyä nauttimaan omasta puutarhastaan, oli se millainen hyvänsä. Teillä on oikein ihastuttava paikka, jota vaalia. Mietin tuota kaivinkonerinnettä, että voisiko sinne laittaa kuitenkin jotain kaunista perennaa tai kukkivan nurmikon? Minusta metsäinen tontti on kauneinta koko maailmassa, peltotontille on vaikea puutarhaa perustaa. On juuri niin kaunista kun sulautuu ympäristöön luontevasti!
VastaaPoistaKaivinkonerinteessä on nykyään kukkapenkki ja pensaita. Ajattelin, että ne voi tarvittaessa sitten siirtää, jos oikeasti joskus sellainen tarve tulisi. Tosin nyt aloin hieman pohtimaan, josko tekisin perennaistutuksesta vieläkin laajemman. Esimerkiksi jotain runsaan näköistä ja kukkivaa perennaa. Hmmm, tässäpä on taas mietittävää :)
PoistaIhastuttava tontti! Se on juuri oikean kokoinen, että siinä riittää vuosikymmeniksi puuhaa. Metsä on todella kaunis ja sinne voi niitä rhodoja ja atsaleoja istutella myöhemminkin. Lisäksi rinne tarjoaa aina enemmän mielenkiintoa kuin tasainen tontti. Tuo puutarhaprojektisi ei ole valmis vuodessa eikä kahdessa. Paljon olette jo saaneet aikaan. Ei pidä itseään uuvuttaa puutarhalla. Tuon vesijohdon päälle voi jättää nurmikkoa tai miksi ei sorakäytävää?
VastaaPoistaHyvä pointti, täällä ei ainakaan tule tylsää eikä lopu tekeminen kesken :D Tänä kesänä on tarkoitus myös ihan lomailla ja tehdä vain pieniä juttuja. Saa nähdä kuinka tuo ajatus toteutuu :)
PoistaNurmikko on minusta hieman tylsä tuolla ns. pihan paraatipaikalla. Mutta viime vuonna laitoinkin tuonne jo muutaman pensaan ja perennoja. Tosin tuolla on edelleen myös paljon pelkkää nurmikkoa.