Puutarhavuosi 2018

Pidän yleensä joulun ja uudenvuoden yhteydessä vapaata ja käytän sen totaaliseen laiskotteluun motolla "Ei ole pakko tehdä mitään, ellei huvita". Usein siihen liittyy myös villasukkia ja kissojen kanssa sohvalla makoilua. Mutta ihan parasta näissä vapaapäivissä on se, että voi rauhassa mietiskellä ja tehdä henkistä vuoden tilinpäätöstä. On suorastaan luksusta käyttää aikaa pohdiskeluun ja palata mielessä vuoden aikana koettuihin tunnelmiin. Samalla viriää ajatuksia ja ideoita uuteen vuoteen. Ja mikä parempaa kuin tehdä tätä mietintää myös puutarhan osalta!



Ihan ensimmäisenä vuodesta 2018 jää mieleen ankara kuivuus ja pitkä lämmin kausi, joka alkoi jo aikaisin toukokuussa. Keväällä ja kesällä sai olla kiitollinen riittoisasta porakaivosta. Päällisin puolin vaikutti onneksi siltä, että kuivuus ei tehnyt puutarhassa pahaa tuhoa ja useampi kasvi näytti viihtyvän lämmössä.
Vuoden parhaista kukkijoista haluan nostaa esille seuraavat:

- Alppiruusu. Tähän asti pikkuiset alppiruusuni ovat kukkineet vain joka toinen vuosi, joten otan tämänkeväisestä kukinnasta kaiken ilon irti!



- Pionit, ilman sen suurempia perusteluita:



- Kärhöt innostuivat tänä kesänä kauniiseen kukkaloistoon:



- Massiiviseksi venähtänyt purppurapunalatva on villin ja runsaan ulkonäkönsä vuoksi yksi suosikeistani:



- Pitkälle syksyyn kukkinut rantakukka taisi tehdä kukintaennätyksen:



Puutarhatapahtumien osalta vuosi oli antoisa. Keväällä piipahdimme Tukholman puutarhamessuilla haistelemassa uusimpia (pelargoni)trendejä. Toukokuussa sain kutsun ensimmäiseen bloggaajatapahtumaani Marketanpuistossa. Osallistuminen oli hieman jännittävä, mutta kaikki sujui oikein hyvin ja mulla oli tosi hauskaa. Elokuussa kävin Mustilan arboretumin taimipäivillä, joka oli virkistävä kokemus ja antoisa taimishoppailureissu.

Messutunnelmia Tukholmassa:





Ja Mustilan taimipäivillä:



Erityisellä lämmöllä muistelen myös tämän vuoden siemenkirjeitä - osallistuin kahteen kirjeketjuun ja molempien saapuminen sai minut melkein hyppimään tasajalkaa. Aarteiden purkaminen paketista tapahtui huolellisesti, kun tarkastelin varovasti jokaista siemenpakettia ja huokailin innosta. Ensi kevättä varten on nyt säilössä monen sellaisen kasvin siemeniä, joita en olisi itse muutoin älynnyt kokeilla.





Aasinsiltana siemenkirjeistä päästäänkin kevään esikasvatuksiin, jotka onnistuivat älyttömän hyvin - 40 siemenlajista 38 iti. Jokaisen kasvu ei jatkunut itämisen jälkeen ihan yhtä hyvin, esimerkiksi isosudenporkkanat ja suklaakosmokset kuivuivat kukkapenkkiin, mutta niitä on turha harmitella. Moni taimi kuitenkin menestyi. Erityisen myönteisiä yllätyksiä olivat tähkäkissanminttu, silkkitassu ja ritarinkannukset.

Tähkäkissanminttu osoittautui mahtavaksi reunuskasviksi:



Silkkitassu oli i-ha-na kukkija, jota oli pakko välillä myös silitellä:



Ritarinkannuksista en osannut odottaa tältä kesältä vielä mitään, mutta nehän intoutuivat kukkimaan:



Puutarhaprojektien osalta vuosi oli suorastaan maltillinen. Siihen vaikutti isosti kesälomalla suoritettu takkahuoneen remppaprojekti, joka muuten jatkuu parhaillaan kylppärin ja saunan remontilla (siis milloin me ei remontoida?). Yhtä sun toista tuli kuitenkin puuhailtua pihallakin. Yhtenä isompana kokonaisuutena kasvihuoneen edusta, joka jäi syksyllä vielä kesken. Tai siis sanotaan mieluummin työn alle. Jotain kuitenkin valmistui myös - laajensimme kasvihuoneen edessä olevaa sorastusta ja aloitin pensasaidanteen perustamista kasvihuoneen taakse:





Elokuussa jaoin ja siirtelin kasveja paikasta toiseen ja fiilistelin sitä, että kuivasta kesästä huolimatta osa kasveista viihtyi kuitenkin melko hyvin. Erityisen iloinen olin isotähtiputken siementaimista. Hyötykasvien puolesta oli loistava luumuvuosi:



.. ja mahtava tomaattivuosi:



Varmojen hyötykasvien lisäksi tein muutamia viljelykokeiluja muun muassa mangoldin, sokerimaissin, melonin, myskikurpitsan ja kukkakaalin osalta. Kaikki ei mennyt ihan putkeen, mutta mieleen jäi silti tyytyväisyys pienistä onnistumisista. Maisteltiin oman puutarhan maissia:



.. ja melonia:



Puutarhavuosi 2018 jäi siis ehdottomasti plussan puolelle. Ensi vuoteen otan mukaan kourallisen uusia oppeja ja kokemuksia. Lisäksi pääsen seuraamaan monen tänä vuonna istutetun kasvin kasvutarinaa. Kiitos 2018 ja ei muuta kuin uutta puutarhavuotta kohti! :)

Mitkä ovat olleet teidän puutarhavuoden kohokohtia?

Hyvää joulua!

Kiireet ovat hetkeksi ohi ja nyt on aika rauhoittua joulun viettoon. Mukavaa ja rauhaisaa joulua kaikille!

Kesämuistelmia: heinäkuun alun kuvia

Heinäkuussa painoimme remonttia ja siksi joitakin puutarhakuvia ja -näkymiä jäi julkaisematta. Nyt marraskuun pimeyden keskellä on mukava palata helletunnelmiin, valon ja kesän kukkien keskelle.

Kivikossa kukkivat kangasajuruoho ja karpaattienkello:



Kangasajuruoho on pölyttäjämagneetti ja surina sen ympärillä intensiivinen:



Puutarhapolun vieressä on kuin vaaleanpunaista höttöä, kun keijuangervo 'Little Princess' kukkii. Etualalla neidonkurjenpolvi, jota yritin kesällä kovasti jakaa. Haluan, että se reunustaisi koko penkkiä.



Myös pikkupihlaja-angervo oli pölyttäjien suosiossa:



Toisaalla kukki rubiinipilvi - isotähtiputki 'Ruby Cloud'. Se oli tänä vuonna vihdoin tehnyt siementaimia ja istutin niitä eri puolille pihaa testatakseni, missä muualla nykyisen kasvupaikan lisäksi se viihtyisi.



Toinen ahkerasti pikkutaimia tuottanut kasvi oli tiikerililja. Näitäkin siirsin toisaalle, toivottavasti viihtyvät myös uudessa kasvupaikassaan. Ja siis hauskaa on se, että alkuun en edes tykännyt tiikerililjoista ja nyt jaan niitä ympäri puutarhaa :) Jotenkin sitä vaan alkaa arvostamaan hyviä peruskukkijoita.



Keväällä esikasvattamani tähkäverbena kukki heinäkuussa kivasti:



Tämä apinankukka oli sen sijaan lähtenyt kasvuun ihan itsekseen uuteen penkkiin lisätystä kompostimullasta. Siellä niitä viime vuoden siemeniä on ilmeisesti ollut vielä tallessa.



Heinäkuisessa puutarhassa kameran eteen jäivät myös pihamme perusasukkaat keltasirkku ja  pikkuvarpunen.





Juuri nyt puutarha ei voisi olla kauempana kesän auringonpaisteesta ja kasvukauden rehevyydestä. Mihin tahansa vilkaisee, niin tummat ja ruskeat sävyt dominoivat näkymää. Viimeisenä puutarhatyönä kävin tuomassa kasvihuoneesta pelargonit sisälle talvisäilytykseen. Mies tyhjensi autotallin leveän hyllyn tavaroista ja asensi sinne myös kasvivalot. Sain ihan jokaisen pelargonin mahdutettua hyllylle! Saa nähdä, kuinka niille käy talven aikana.