Silkkitassu

Löysin viime kesän kuva-arkistoista silkkitassun kuvia. Tämä kasvi ansaitsee mielestäni ihan oman postauksensa.

Klikkasin silkkitassu 'Joey':n siemeniä viime keväänä muiden siementilausten ohessa ostoskoriin, koska kuvauksessa luvattiin poikkeuksellisen kaunista kasvia. Itse asiassa taisin jopa enemmän innostua sen nimestä - silkkitassu kuulostaa hyvin lupaavalta, eikö?



Kylvökirjanpidon mukaan kylvin siemenet maaliskuun alussa. Ne itivät nopeasti kolmessa päivässä, mutta sen enempää en taimivaiheesta muista, oletettavasti siis kaikki sujui normaalin kaavan mukaan. Alkukesästä silkkitassut pääsivät muiden taimien kanssa kasvihuoneeseen ja sieltä lopulta terassille ruukkuun.

Parhaiten ne vaikuttivat viihtyvän kuitenkin lämpimässä kasvihuoneessa, johon ne palautin jossain välissä heinäkuuta. Siellä kukinnoista tuli komean tuuheita.

Laihanoloiset kukinnot juuri kasvihuoneeseen siirron jälkeen:



Ja viikon verran kasvihuoneen lämmössä paistateltuaan. Yhdessä ruukussa on kolme silkkitassun tainta:





Kukat olivat ihan mahtavan suloisia, ihastelin niitä vähän väliä kasvihuoneessa poiketessani. Kauneuden lisäksi silkkitassun kukinta kesti monta viikkoa ja kasvi oli itse asiassa viimeisiä, jotka siivosin syksyn tullen pois kasvihuoneesta. Nappasin sen kukkahaituvia talteen, toivottavasti saan niistä pian uuden siemenkylvön aikaan. Ehdottomasti siis jatkoon! :)

Hyviä juttuja

1. Liikunnan lisääminen toimii. Tämän vuoden tavoitteeksi asettamani liikunnan kasvattaminen on ensimmäisinä viikkoina sujunut mukavasti. Tarkempi tavoite oli nostaa sykettä kahden ja puolen tunnin verran viikossa ja se on tähän mennessä onnistunut hyvin. Asiaa edistää tietysti myös se, että tämänhetkisellä kunnollani sykettä kohottaa jo pelkästään hieman rivakampi kävely. Alle puolen tunnin suorituksia en laske mukaan, joten mitkä tahansa pienet kävelypyrähdykset eivät viikkotavoitetta kasvata.

2. Seniorikissamme vointi on hyvä. Vanha kissaherra on ollut kortisonilääkityksellä jo runsaan vuoden, mutta voi tilanteeseen nähden melko hyvin. On ilo nähdä sen juoksevan portaita ylös-alas meitä seuratessaan tai pistävän lehtikorissa olevia papereita palasiksi. 

3. Lukeminen on taas in! Töissä perustamastani kirjakerhosta keräsin hurjasti hyviä kirjavinkkejä ja roppakaupalla lukuinspiraatiota. Sain juuri päätökseen työkaverin suositteleman Bea Uusman Naparetki -kirjan, kuuntelen parhaillani Michelle Obaman elämänkertaa ja välillä luen e-kirjana Hans Roslingin Faktojen maailmaa. Tuntuu siltä, että olen taas löytänyt lukemiselle aikaa ja se on aivan mahtavaa. 

4. Ulkona on tosi kaunista. En ole yhtään talvi-ihminen, mutta myönnän ihastelevani tämänhetkisiä maisemia. Lumen peittämiä näkymiä pihaltamme:

5. Ensi viikolla alkaa Docpoint-festivaali! Yritän nähdä niin monta dokumenttielokuvaa kuin suinkaan ajallisesti mahdollista. Tosin tuo ajankohta myös jännittää, koska nyt jo kaksi vuotta peräkkäin olen sairastunut festivaalin aikana ja joutunut perumaan monta näytöstä. Toivottavasti tänä vuonna sama ei toistu.

Paljon hyviä asioita💗

Iloista alkavaa viikkoa!

Pihabongaus 2019

Osallistuin tänään Birdlifen Pihabongaukseen ja tarkkailin heti aamusta kahvikupposen äärellä lintulautamme vieraita. Sisällä toki, mukavasti lämpimään peittoon kääriytyneenä, koska se on mielestäni talvisin paras tapa harrastaa lintuja.

Iso joukko naakkoja oli laskeutunut ruokintapaikalle. Niiden toiminta näytti melkein järjestäytyneeltä - yksi lintu kävi ensin roikkumassa lintulaudan reunassa, jolloin siemeniä tippui runsaasti reunan yli. Samalla muut nokkivat niitä innolla lumesta. Sama tapahtui myös talipallojen kanssa.

Naakat talipallojen kimpussa:



Naakat lähtivät yhtä nopeasti kuin olivat tulleet. Sen jälkeen paikalle saapui sankoin joukoin keltasirkkuja. Niiden laskeminen oli aika vaikeaa, koska uusia sirkkuja laskeutui ruokinnalle aina vain lisää. Laskin niitä yhteensä suunnilleen 25.





Lisäksi ruokinnalla oli pikkuvarpusia ja tiaisia. Odotin kovasti myös kuusitiaista, joka on meillä jokapäiväinen vieras, mutta juuri Pihabongauksen aikana ei missään näkyvissä. Lopulta suunnilleen viimeisen bongausminuutin aikana huomasin pienen kuusitiaisen lentävän lintulaudalle ja sieltä saaliinsa kanssa syvemmälle puskaan. Niin kuin se aina tekee.



Lopulta ilmoitin Pihabongauksen sivuille seuraavat luvut:
25 keltasirkkua
20 naakkaa
6 pikkuvarpusta
4 sinitiaista
1 talitiainen
1 kuusitiainen
1 orava

Lajikirjo ei ollut tämänkertaisessa pihabongauksessa kovin laaja, mutta keltasirkkujen ja naakkojen määrä melko suuri meidän ruokintapisteeseen nähden.









Vähän aikaa havaintojeni ilmoittamisen jälkeen ruokinnalle vilahti hömötiainen. Se viipyi vain lyhyen hetken ja katosi sitten. Hömötiaista en ole nähnyt meillä pitkään! Se oli mukava yllätys, joka ei ehtinyt kylläkään mukaan Pihabongaukseen, mutta pääsi toki Tunnista 100 lintulajia -haasteen listalle.

Lopuksi vielä yksi kuva siitä, miltä valtaosa ottamistani lintukuvista näyttää :)



Pihabongaus järjesetään tänä viikonloppuna, joten vielä huomenna on hyvin aikaa tähän osallistua.