Nyt ovat viimeisetkin pelargonit sisällä. Niistä riippapelargonit olivat kohtuullisessa kunnossa, mutta enkelipelargonit täysin kuivahtaneita. Juurakot näyttivät kuitenkin vielä asiallisilta, joten istutin ne toiveikkaana uuteen multaan. Eiköhän muutaman päivän päästä ole selvää, tuleeko niistä mitään.
Kasvatuspöydältä alkaa tila loppua. Yleensä koko pöytä on varattu esikasvatukselle, mutta tänä keväänä talvetetut pelargonit ovat vallanneet yli puolet siitä. Nyt olisi tilausta luoville ratkaisuille!
Kuivunut enkelipelargoni :(
Nappasin tänään myös muutamia pistokkaita ja laitoin ne juurtumaan vesilaseihin. Näistä pystyn sitten ainakin havaitsemaan, onko juuria kehittymässä.
Koulin myös muutamat tomaatintaimet omiin ruukkuihin ja kylvin kurkut, kiiltomalvat ja samettikukat. Sitten loppui kasvatuspöydältä tila kesken. Huomenna aloitan kasvien järjestelyt ja siirrot yläkertaa, sillä moni pikkutaimi kaipaa vielä koulimista, enkä ole vielä edes aloittanut huhtikuun kylvöjä.
Pikkuruiset keijunmekot:
Aamulla kävin etsimässä pihalta pälvipaikkoja ja ensimmäisiä piippoja. Ja olihan niitä vaikka kuinka! Esikot ovat aina ensimmäisten joukossa:
Tästä kasvista en osaa vielä arvata, mikä on kyseessä, mutta ainakin se punnertaa jo valoa kohti:
Pälvipaikat ovat kuitenkin vielä harvassa. Kivikko on edelleen lumen peitossa, joskin pöllö jo kurkistaa vuorimännyn juurelta:
Täällä ei vielä hyötykasveja kasvateta:
Mutta mutta - kohopenkin kulma on sulanut esille ja siellä näkyi vaikka minkälaista piippoa ja kasvua!
Kuusenoksan kainalosta löysin krookuksia:
Tänäänkin tein pikavierailun lintupaikoille, tällä kertaa Espoon Laajalahteen. Ilma oli kuitenkin hyytävä ja sateinen, joten kovin nautinnolliseksi retkeä ei voi sanoa. Lajeja kuitenkin ropisi muutama. Käpytikka on vasta ensimmäinen tikkahavainto tältä vuodelta:
Lisäksi kaukana lahdella käveli muutama tylli, joista ei kuitenkaan tullut julkaisun arvoista kuvaa. Sen sijaan laitan kuvan töyhtöhyypästä, onhan sekin hieno lintu :)
Tällaisen viikonlopun jälkeen on levännyt olo ja keho ja mieli taas valmiina uuteen työviikkoon.
Hyvää alkavaa viikkoa ja huhtikuuta kaikille!
P.S. Pihapiiri-messujen lippuarvonta täällä.
sunnuntai 31. maaliskuuta 2019
lauantai 30. maaliskuuta 2019
Kottaraiset ja peipot ovat täällä
Joka viikonloppu on hieman lämpimämpi kuin edellinen ja kevät etenee selvästi. Puutarha on kuitenkin vielä täysin lumen peitossa, joten etsin kevättä muualta. Viime postausten perusteella on varmasti selvää, että olen hurahtanut tänä vuonna lintuharrastukseen :) Toimistoviikon jälkeen suuntasin siis ensimmäisen vapaapäivän tullen taas Viikin pelloille lintuja bongaamaan.
Pelloilla ei näkynyt alkuun yhtään ketään. Toki lintuharrastajia pitkine putkineen oli raitin varrella useita. Taivaalta kuului kuitenkin kiurun liverrys ja välillä pelloilta kaikui töyhtöhyyppien ääntelyä. Kauempana näkyi muutamia valkoposkihanhia. Vanhan ladon kohdalla pysähdyin ihmettelemään tuntematonta ääntä ja huomasin katonharjalla kottaraisen. Nekin ovat siis jo täällä!
Kauempana pellolla ruokaili laulujoutsen:
Jatkoin kierrostani arboretumin puolelle, jossa kuulin tänä keväänä ensimmäistä kertaa peippojen laulavan. Kävin pikaisesti lintutornissa sekä rantakallioilla, jossa nappasin kuvan taveista. En tosin tiennyt sitä kuvaa ottaessani, vaan asia selvisi vasta kotona otosta tietokoneen näytöltä katsoessani. Paikan päällä epäilin nähneeni vain sinisorsia :) Hieman erilaista bongausta tällainen, jos vasta kotona tekee tunnistuksen :D
Myös uuttukyyhkyn kuvaa syynasin kotona tarkasti. Olin sattumalta lukenut juuri edellisviikolla jostain, että uuttukyyhkyjä on nähty nyt Etelä-Suomessa ja ne voi tunnistaa siitä, että sepelkyyhkylle tyypillinen valkoinen juova puuttuu kaulasta. Taas kerran tietokoneen näytöltä kuvaa zoomatessa varmistui, että kyseessä oli tosiaan uuttukyyhky. Laji, josta vielä kuukausi sitten en tiennyt yhtään mitään. Luulen, että jos en olisi lukenut siitä etukäteen, olisin ohittanut puussa istuvan kyyhkysen vain olankohautuksella - kuvitellen sitä sepelkyyhkyksi.
Samoilla paikkeilla huomasin myös puussa laulavan tiklin, joka oli tältä vuodelta lajin ensimmäinen havainto. Kuva on huono, mutta olkoot:
Tunnista 100 lintulajia -haaste etenee siis oikein mukavasti. Tässä vaiheessa kasassa on 40 lintua ja niistä 9 sellaisia, joita en havainnut viime vuonna.
Kotiin tullessani ja autoa talon eteen pysäköidessäni silmäkulmaani osui yllättävä väriläiskä, joka sai hymyn huulille. Nyt meilläkin on krookusten kukintaa!! Ne ovat riippaomenapuun verkon suojassa, ihanat pienet!
Kotona jatkoin pelakuiden tuomista sisälle - onpa niitä ollut siellä autotallissa monta, puuhaa on riittänyt useammalle viikonlopulle :) Nyt kaikki ovat sisällä ja menenkin samalla tästä lukemaan lisää pelakuiden pistokkaiden ottamisesta, koska ensimmäisenä sisälle tuoduista pelakuista voisi ehkä kohtapuolin niitä ottaa.
Mukavaa viikonlopun jatkoa kaikille ja ihania kevättunnelmia!
P.S. Messulippuarvonta edellisessä postauksessa.
Pelloilla ei näkynyt alkuun yhtään ketään. Toki lintuharrastajia pitkine putkineen oli raitin varrella useita. Taivaalta kuului kuitenkin kiurun liverrys ja välillä pelloilta kaikui töyhtöhyyppien ääntelyä. Kauempana näkyi muutamia valkoposkihanhia. Vanhan ladon kohdalla pysähdyin ihmettelemään tuntematonta ääntä ja huomasin katonharjalla kottaraisen. Nekin ovat siis jo täällä!
Kauempana pellolla ruokaili laulujoutsen:
Jatkoin kierrostani arboretumin puolelle, jossa kuulin tänä keväänä ensimmäistä kertaa peippojen laulavan. Kävin pikaisesti lintutornissa sekä rantakallioilla, jossa nappasin kuvan taveista. En tosin tiennyt sitä kuvaa ottaessani, vaan asia selvisi vasta kotona otosta tietokoneen näytöltä katsoessani. Paikan päällä epäilin nähneeni vain sinisorsia :) Hieman erilaista bongausta tällainen, jos vasta kotona tekee tunnistuksen :D
Myös uuttukyyhkyn kuvaa syynasin kotona tarkasti. Olin sattumalta lukenut juuri edellisviikolla jostain, että uuttukyyhkyjä on nähty nyt Etelä-Suomessa ja ne voi tunnistaa siitä, että sepelkyyhkylle tyypillinen valkoinen juova puuttuu kaulasta. Taas kerran tietokoneen näytöltä kuvaa zoomatessa varmistui, että kyseessä oli tosiaan uuttukyyhky. Laji, josta vielä kuukausi sitten en tiennyt yhtään mitään. Luulen, että jos en olisi lukenut siitä etukäteen, olisin ohittanut puussa istuvan kyyhkysen vain olankohautuksella - kuvitellen sitä sepelkyyhkyksi.
Samoilla paikkeilla huomasin myös puussa laulavan tiklin, joka oli tältä vuodelta lajin ensimmäinen havainto. Kuva on huono, mutta olkoot:
Tunnista 100 lintulajia -haaste etenee siis oikein mukavasti. Tässä vaiheessa kasassa on 40 lintua ja niistä 9 sellaisia, joita en havainnut viime vuonna.
Kotiin tullessani ja autoa talon eteen pysäköidessäni silmäkulmaani osui yllättävä väriläiskä, joka sai hymyn huulille. Nyt meilläkin on krookusten kukintaa!! Ne ovat riippaomenapuun verkon suojassa, ihanat pienet!
Kotona jatkoin pelakuiden tuomista sisälle - onpa niitä ollut siellä autotallissa monta, puuhaa on riittänyt useammalle viikonlopulle :) Nyt kaikki ovat sisällä ja menenkin samalla tästä lukemaan lisää pelakuiden pistokkaiden ottamisesta, koska ensimmäisenä sisälle tuoduista pelakuista voisi ehkä kohtapuolin niitä ottaa.
Mukavaa viikonlopun jatkoa kaikille ja ihania kevättunnelmia!
P.S. Messulippuarvonta edellisessä postauksessa.
perjantai 29. maaliskuuta 2019
Puutarhamessuille?
Puutarha- ja kevätmessukausi on alkanut ja messuvierailija voi valita useamman tapahtuman välillä. Aiempina vuosina olen vieraillut muutaman kerran Helsingin Kevätmessuilla (sillä se sijaitsee lähimpänä) sekä kerran Tukholman messuilla. En ole kovin innokas messuilija, koska ihmispaljous ja häly alkaa hyvin nopeasti ahdistamaan. Siitä huolimatta messuilta on aina löytynyt jotain uutta ja inspiroivaa tai mahdollisesti ostoskassi tai pari :)
Tänä vuonna olin suunnitellut käyntiä Lahden Pihapiiri -messuille. Puutarhablogeista olen lukenut näistä messuista paljon kehuja ja saanut sellaisen kuvan, että tuolla keskitytään vahvemmin kasveihin ja puutarhaan - ja sehän kuulostaa vain hyvältä! Siksi olin erittäin myönteisesti yllättynyt, kun sain sähköpostiini tarjouksen arpoa Pihapiiri -messujen lippuja blogissani.
Jos haluat osallistua kahden messulipun arvontaan (voittaja saa kahden lipun paketin), jätä kommentti ja kerro, miten näet ilmastonmuutoksen vaikuttavan (tai jo vaikuttaneen) puutarhaasi tai puutarhurina tekemäsi valintoihin. Tulen hyödyntämään kommenttejanne tulevan postauksen suunnittelussa.
Kirjoita kommenttikenttään myös sähköpostiosoitteesi, mikäli sinulla ei ole blogia.
Arvontaan voit osallistua viimeistään lauantaina 6.4.
Pihapiiri -messut järjestetään Lahden Messukeskuksessa 27.-28.4. ja odotan itse ainakin innolla osallistumista :)
sunnuntai 24. maaliskuuta 2019
Kylvö- ja lintujuttuja
Nyt alkaa olla käsillä se hetki, kun kevään tulo muuttuu hitaasti hiipivästä vauhdikkaaksi virtaukseksi. Ikkunanlaudat täyttyvät pikkutaimista, päivä pitenee, muuttolinnut saapuvat ja tiet kuivuvat. Viikon päästä ollaan jo huhtikuun puolella.
Tänä vuonna olen innostunut lintuseurannasta oikein kunnolla. Siinä yhdistyy kaksi hyvää asiaa - liikunta ulkoilmassa ja Tunnista 100 lintulajia -haasteen lajien kartuttaminen. Tänäänkin vietimme pari tuntia Viikin peltoja ja arboretumia kiertäessä. Tiiran havaintosivuilta olin pistänyt merkille, että alueella on nähty runsaasti tundra- ja metsähanhia. Ei muuta kun googlettamaan, millaiset ovat kyseisten hanhien tuntomerkit (aiheesta löytyi muuten loistava kalvoesitys täältä) ja sitten etsimään niitä Viikistä :) Ilokseni voin todeta, että molemmat löytyivät jälkikäteen kotona hanhiparvien lentokuvia tarkastellessa. Havaintolistalle kertyi viikonlopun aikana myös laulujoutsen, kalalokki, naurulokki, valkoposkihanhi, sinisorsa, telkkä, isokoskelo, harmaahaikara ja sepelkyyhky. Mahtavaa!
Viikin pellot ovat pääosin jo sulaneet:
Lahti on vielä osin jäässä. Harmaahaikarat kyhnöttävät jäällä:
Arboretumista löytyi viherpeippo:
Meidän lumitilanne ei kuitenkaan ole vielä niin hyvä kuin Helsingissä. Pihalla on melko reippaasti lunta, joskin puiden ja pensaiden ympärille alkaa muodostumaan sulaneita kohtia. Aamupäivällä kävin lapioimassa hankikylvöjen päälle lisää lunta, mutta sekin sulaa varmaan muutamassa päivässä.
Sisällä vihertää mukavasti. Kylvöjen onnistuminen on tänä vuonna ollut kuitenkin melkoista arpapeliä - harvoin on niin pieni osa siemenistä itänyt. Ehkä olen liian kärsimätön, voi olla että itäminen ottaa aikansa.
Hontelot paprikantaimet:
Ja sitäkin heiveröisemmät pikkuiset tomaatintaimet:
Sinitähtösen ostosiemenistä on itänyt valtaosa, kun taas keräämäni siemenet (rasian keskellä) ovat itäneet hyvin vaihtelevasti:
Sisälle tuodut pelargonit kasvattavat reippaasti uusia lehtiä, olen tästä niin iloinen :)
Sueraavassa kuvassa näkyy myös kissankarva, siis niitä on kyllä joka puolella!
Nimetön tuoksupelargoni puskee kunnolla uusia lehtiä:
Alkuviikosta posti toimitti oikein mukavan yllätyksen. Voitin Hiidenkiven puutarhassa -blogin synttäriarvonnassa Yrttimaa -kirjan. Kirjan aihe oli oikein osuva, sillä olen aika huono käyttämään ja kasvattamaan yrttejä, joten kaikki vinkit ja inspiraatio on tervetullutta. Kirjan yrttiesittelyjen perusteella tuumailin, että tänä kesänä voisin yrittää kasvattaa ainakin rakuunaa, tarhasuolaheinää ja basilikaa.
Kirjan välissä oli vielä ihana lisäyllätys - vaaleanpunaisia pioniunikon siemeniä. Kiitos Minna, nämä tulevat varmasti käyttöön! :)
Mukavia keväisiä hetkiä kaikille!
Tänä vuonna olen innostunut lintuseurannasta oikein kunnolla. Siinä yhdistyy kaksi hyvää asiaa - liikunta ulkoilmassa ja Tunnista 100 lintulajia -haasteen lajien kartuttaminen. Tänäänkin vietimme pari tuntia Viikin peltoja ja arboretumia kiertäessä. Tiiran havaintosivuilta olin pistänyt merkille, että alueella on nähty runsaasti tundra- ja metsähanhia. Ei muuta kun googlettamaan, millaiset ovat kyseisten hanhien tuntomerkit (aiheesta löytyi muuten loistava kalvoesitys täältä) ja sitten etsimään niitä Viikistä :) Ilokseni voin todeta, että molemmat löytyivät jälkikäteen kotona hanhiparvien lentokuvia tarkastellessa. Havaintolistalle kertyi viikonlopun aikana myös laulujoutsen, kalalokki, naurulokki, valkoposkihanhi, sinisorsa, telkkä, isokoskelo, harmaahaikara ja sepelkyyhky. Mahtavaa!
Viikin pellot ovat pääosin jo sulaneet:
Lahti on vielä osin jäässä. Harmaahaikarat kyhnöttävät jäällä:
Arboretumista löytyi viherpeippo:
Meidän lumitilanne ei kuitenkaan ole vielä niin hyvä kuin Helsingissä. Pihalla on melko reippaasti lunta, joskin puiden ja pensaiden ympärille alkaa muodostumaan sulaneita kohtia. Aamupäivällä kävin lapioimassa hankikylvöjen päälle lisää lunta, mutta sekin sulaa varmaan muutamassa päivässä.
Sisällä vihertää mukavasti. Kylvöjen onnistuminen on tänä vuonna ollut kuitenkin melkoista arpapeliä - harvoin on niin pieni osa siemenistä itänyt. Ehkä olen liian kärsimätön, voi olla että itäminen ottaa aikansa.
Hontelot paprikantaimet:
Ja sitäkin heiveröisemmät pikkuiset tomaatintaimet:
Sinitähtösen ostosiemenistä on itänyt valtaosa, kun taas keräämäni siemenet (rasian keskellä) ovat itäneet hyvin vaihtelevasti:
Sisälle tuodut pelargonit kasvattavat reippaasti uusia lehtiä, olen tästä niin iloinen :)
Sueraavassa kuvassa näkyy myös kissankarva, siis niitä on kyllä joka puolella!
Nimetön tuoksupelargoni puskee kunnolla uusia lehtiä:
Alkuviikosta posti toimitti oikein mukavan yllätyksen. Voitin Hiidenkiven puutarhassa -blogin synttäriarvonnassa Yrttimaa -kirjan. Kirjan aihe oli oikein osuva, sillä olen aika huono käyttämään ja kasvattamaan yrttejä, joten kaikki vinkit ja inspiraatio on tervetullutta. Kirjan yrttiesittelyjen perusteella tuumailin, että tänä kesänä voisin yrittää kasvattaa ainakin rakuunaa, tarhasuolaheinää ja basilikaa.
Kirjan välissä oli vielä ihana lisäyllätys - vaaleanpunaisia pioniunikon siemeniä. Kiitos Minna, nämä tulevat varmasti käyttöön! :)
Mukavia keväisiä hetkiä kaikille!
sunnuntai 17. maaliskuuta 2019
Pelargonit sisälle, osa II
Viikonlopun sää on ollut harmaista harmain. Kaiken huipuksi alkoi nyt satamaan räntää. Mutta pidän silti erittäin myönteisenä sitä, että ollaan plussan puolella ja lumi sulaa vauhdikkaammin kuin mitä ehtii tulla lisää. Kevättunnelmia on pitänyt silti hakea enemmän sisältä kuin ulkoa. Kevään kaipuuta helpottavat tällä hetkellä narsissit ja helmililjat:
.. sekä miehen kauppareissulla hakemat pirteän keltaiset tulppaanit:
Tänään kävin ostamassa säkin multaa ja jatkoin pelargonien tuomista autotallista sisälle. Tällä kertaa tehtävä oli paljon helpompi, sillä hakemani pelargonit olivat kaikki reippaan vihreitä ja kohtuullisen hyvässä kunnossa. Paitsi että niissäkin oli kirvoja. Juuri kun iloitsin siitä, että olin saanut hävitettyä viime viikonloppuna sisälle tuomista pelakuista kirvat, niin niitä sitten tulikin lisää. Pieniä vihreitä pirulaisia oli kuitenkin melko maltillisesti, tyypillisimmin vain muutamassa lehdessä. Litistin niitä taas niin paljon kun löysin ja nyt vaan pidetään peukkuja, että saan taltutettua tämänkin invaasion.
Tällä kertaa en leikellyt pelakuita lainkaan. Tuumailin, että annan niiden ensin totutella uuteen multaan ja juurtua rauhassa. Ymmärtääkseni pystyn sitten myöhemmin pelargoneja leikatessani ottamaan pistokkaita. Sitä täytyy tietysti kokeilla.
Kuvassa vasemmalla korkeuksiin kurottaa voimakaskasvuinen 'Painted Lady' ja etualan kirjavalehtinen on 'Wilhelm Langguth':
Autotalliin jäivät vielä riippapelargonit, jotka näyttivät jonkinlaisia elonmerkkejä sekä kaksi ihan kuivunutta enkelipelargonia, jonka suhteen olen menettänyt jo toivon. Täytyy ensi viikonloppua jatkaa niiden parissa.
Koska olen tullut tulokseen, että pelargoneja ei ole koskaan liikaa, olen tietysti ostanut jo myös muutamia pistokkaita. Valintani näyttäisi sanovan, että mitä voimakkaampi väri, sitä parempi :D
Oikeasti 'Lotusland' eikä 'Vera' eivät näytä Googlen kuvahaun perusteella lainkaan niin kirkkailta kuin kuvassa. 'Bernd' -lajikkeesta muutama pistokas kukki jo kaupassa ja niiden sävy oli enemmänkin tummanpunainen kuin kuvan kirkkaanpunainen. Mutta lopulliset värit selviävät tietysti vasta kesällä.
Hyvää alkavaa viikkoa!
.. sekä miehen kauppareissulla hakemat pirteän keltaiset tulppaanit:
Tänään kävin ostamassa säkin multaa ja jatkoin pelargonien tuomista autotallista sisälle. Tällä kertaa tehtävä oli paljon helpompi, sillä hakemani pelargonit olivat kaikki reippaan vihreitä ja kohtuullisen hyvässä kunnossa. Paitsi että niissäkin oli kirvoja. Juuri kun iloitsin siitä, että olin saanut hävitettyä viime viikonloppuna sisälle tuomista pelakuista kirvat, niin niitä sitten tulikin lisää. Pieniä vihreitä pirulaisia oli kuitenkin melko maltillisesti, tyypillisimmin vain muutamassa lehdessä. Litistin niitä taas niin paljon kun löysin ja nyt vaan pidetään peukkuja, että saan taltutettua tämänkin invaasion.
Tällä kertaa en leikellyt pelakuita lainkaan. Tuumailin, että annan niiden ensin totutella uuteen multaan ja juurtua rauhassa. Ymmärtääkseni pystyn sitten myöhemmin pelargoneja leikatessani ottamaan pistokkaita. Sitä täytyy tietysti kokeilla.
Kuvassa vasemmalla korkeuksiin kurottaa voimakaskasvuinen 'Painted Lady' ja etualan kirjavalehtinen on 'Wilhelm Langguth':
Autotalliin jäivät vielä riippapelargonit, jotka näyttivät jonkinlaisia elonmerkkejä sekä kaksi ihan kuivunutta enkelipelargonia, jonka suhteen olen menettänyt jo toivon. Täytyy ensi viikonloppua jatkaa niiden parissa.
Koska olen tullut tulokseen, että pelargoneja ei ole koskaan liikaa, olen tietysti ostanut jo myös muutamia pistokkaita. Valintani näyttäisi sanovan, että mitä voimakkaampi väri, sitä parempi :D
Oikeasti 'Lotusland' eikä 'Vera' eivät näytä Googlen kuvahaun perusteella lainkaan niin kirkkailta kuin kuvassa. 'Bernd' -lajikkeesta muutama pistokas kukki jo kaupassa ja niiden sävy oli enemmänkin tummanpunainen kuin kuvan kirkkaanpunainen. Mutta lopulliset värit selviävät tietysti vasta kesällä.
Hyvää alkavaa viikkoa!
sunnuntai 10. maaliskuuta 2019
Kylvöjä, pelakuita ja kirvoja
Nyt on kylvökausi avattu kunnolla täälläkin. Aamupäivällä hipsin siemenpussien kanssa pannuhuoneeseen, joka toimii myös puutarhavarastona sekä esikasvatustilana.
Kylvin neljää lajiketta tomaatteja: 'Sungold', 'Sparta' ja 'Artisan Golden Bumble Bee' olivat tuttuja jo viime kesältä. Uutena multaan pääsi kirsikkatomaatti 'Trixi', jonka hedelmät ovat esittelytekstin mukaan kirkkaanpunaisia ja makeita.
Lisäksi kylvin siemenkirjeestä napattuja ananaskirsikan siemeniä, niitä on jännittävä kokeilla ensimmäistä kertaa.
Kukkaosastolta multaan pääsivät jo tutut sinitähtöset ja kesäpäivänhatut ('Goldilocks' ja 'Cherry Brandy'). Kylvin myös punakellukan, kurjenpolven, pikkutöyhtöangervon ja soihtunauhuksen siemeniä. Silkkitassun siemeniä olin ottanut talteen viime kesän kukista ja yritin ensin erotella pikkuruiset siemenet huiskuloista. Saa nähdä, itävätkö lainkaan. Asia selvinnee melko pian, sillä viime vuonna silkkitassu on kirjanpidon mukaan itänyt kolmessa päivässä.
Lopulta kylvörasioita oli vähän joka puolella, riippuen niiden tarvitsemasta lämpötilasta. Osa jäi alakerran pannuhuoneeseen, jossa on hieman viileämpää. Jotkut toin yläkerran vierashuoneeseen ja lämpöä kaipaavat pääsivät kylpyhuoneen lattialämmityksen päälle.
Toin myös ensimmäiset pelakuut autotallista sisälle ja vaihdoin niille mullat. Valitsin tarkoituksella kaikkein huonokuntoisimmat, koska ajattelin niiden tarvitsevan valoa, vettä ja ravinteita eniten. Autotalliin jääneiden pelakuiden lehdet olivat vihreitä, mutta sisälle tuomani kasvit näyttivät pienen siistimisen ja kuolleiden oksien parturoinnin jälkeen tältä:
Onko näillä mitään toivoa? Kaiken huipuksi löysin kahden pelargonin pikkuisista vihreistä lehtinupuista kirvoja. Ääh! Keräsin ja litistin kaikki jotka löysin. Pelargonit varmaankin selviävät kirvoista, mutta samalla pöydällä ovat myös pikkutaimeni ja osa kylvöistä. Toivottavasti saan kirvainvaasion pian kuriin, ennen siementen itämistä.
Kylvin neljää lajiketta tomaatteja: 'Sungold', 'Sparta' ja 'Artisan Golden Bumble Bee' olivat tuttuja jo viime kesältä. Uutena multaan pääsi kirsikkatomaatti 'Trixi', jonka hedelmät ovat esittelytekstin mukaan kirkkaanpunaisia ja makeita.
Lisäksi kylvin siemenkirjeestä napattuja ananaskirsikan siemeniä, niitä on jännittävä kokeilla ensimmäistä kertaa.
Kukkaosastolta multaan pääsivät jo tutut sinitähtöset ja kesäpäivänhatut ('Goldilocks' ja 'Cherry Brandy'). Kylvin myös punakellukan, kurjenpolven, pikkutöyhtöangervon ja soihtunauhuksen siemeniä. Silkkitassun siemeniä olin ottanut talteen viime kesän kukista ja yritin ensin erotella pikkuruiset siemenet huiskuloista. Saa nähdä, itävätkö lainkaan. Asia selvinnee melko pian, sillä viime vuonna silkkitassu on kirjanpidon mukaan itänyt kolmessa päivässä.
Lopulta kylvörasioita oli vähän joka puolella, riippuen niiden tarvitsemasta lämpötilasta. Osa jäi alakerran pannuhuoneeseen, jossa on hieman viileämpää. Jotkut toin yläkerran vierashuoneeseen ja lämpöä kaipaavat pääsivät kylpyhuoneen lattialämmityksen päälle.
Toin myös ensimmäiset pelakuut autotallista sisälle ja vaihdoin niille mullat. Valitsin tarkoituksella kaikkein huonokuntoisimmat, koska ajattelin niiden tarvitsevan valoa, vettä ja ravinteita eniten. Autotalliin jääneiden pelakuiden lehdet olivat vihreitä, mutta sisälle tuomani kasvit näyttivät pienen siistimisen ja kuolleiden oksien parturoinnin jälkeen tältä:
Onko näillä mitään toivoa? Kaiken huipuksi löysin kahden pelargonin pikkuisista vihreistä lehtinupuista kirvoja. Ääh! Keräsin ja litistin kaikki jotka löysin. Pelargonit varmaankin selviävät kirvoista, mutta samalla pöydällä ovat myös pikkutaimeni ja osa kylvöistä. Toivottavasti saan kirvainvaasion pian kuriin, ennen siementen itämistä.
lauantai 9. maaliskuuta 2019
Kevättä etsimässä
Päivä alkoi lumitöillä, sillä yöllä oli satanut noin viisi senttiä lunta. Tässä vaiheessa lumityöt alkavat jo tympiä. Pois kaikki se valkoinen! Saisi tulla mieluummin vetenä alas ja sulattaa loput hanget pihalta.
Lumitöiden jälkeen lähdimme etsimään kevättä Viikin pelloilta, varovaisen toiveikkaana nähdä edes jotain muuttolintuja. Havaintosivuilla on kerrottu jo ensimmäisistä kiuruista ja töyhtöhyypistä, vaikka lumisia peltoja katsoessa se kuulosti hieman epäuskottavalta. Kova tuuli otti meidät vastaan ja pisti vedet valumaan silmistä. Yritä siinä sitten tiirailla pikkulintuja. Onneksi vähän isompien lintujen bongaus sentään onnistui - muutamat kanadanhanhet olivat saapuneet ja köllöttelivät pellolla:
Lumen alta löytyi ilmeisesti myös jotain syötävää:
Kanadalaisten seurassa oli myös yksi merihanhi:
Pellon yli juoksi metsäkauris:
Metsäpoluilla tuulen vaikutus oli huomattavasti vähäisempi ja ilma suorastaan keväinen. Ruokinnalla nähtiin mustarastaita, keltasirkkuja, tali- ja sinitiaisia sekä uusina lajeina tänä vuonna viherpeippo sekä puukiipijä.
Takaisin peltomaisemiin kiertäessä yritimme vielä tähystää kauempana hyppiviä pikkulintuja. Silmät valuivat edelleen vettä ja lumesta heijastuva auringonvalo sokaisi sen verran, että paikan päällä ei pystynyt sanomaan yhtään, mistä linnuista oli kyse. Kameran näytön tarkastelu ei myöskään toiminut, koska oli liian kirkasta. Kotona kuvia koneelta katsoessa paljastui, että olihan siellä kiuru! Päivän havaintojen jälkeen tämän vuoden Tunnista 100 lintulajia -listallani on 20 lajia.
Viikistä suuntasin kukkakauppaan hakemaan pistokkaita. Osasin odottaa keväistä tunnelmaa, mutta kukkarunsaus yllätti silti. Helmililjoja, tete-narsisseja, esikoita, jouluruusuja, tulppaaneja.. olin lumoutunut. Nostin koriin innostuneena yhtä sun toista. Vielä hetki ja myös ulkona näyttää tältä!
Pistokkaita näytti olevan vielä hyvin jäljellä, yleensä nimittäin olen ostoksilla vasta silloin, kun pistokkaat ovat tarjouksessa ja lajikkeita enää niukasti. Tein myös tästä muutamia hankintoja, joista kerron lisää kun saan kuvattua ne paremmassa valossa.
Lopuksi ruokakaupasta tarttui mukaan puutarhalehti ja illalla katsoin tämän vuoden ensimmäisen jakson BBC:n Gardener's Worldia. Ajatukseni ovat niin pitkällä keväässä, että en enää haluaisi nähdä yhtään lumihankea. Valitettavasti säätiedotus ei tue mun haaveita. Tänä yönä luvataan lisää lunta ja alkuviikolle kunnon pakkaskelejä. Mutta kyllä tästä selvitään. Huomenna täytyy upottaa sormet kylvömultaan ja nauttia puutarhahommista sisällä. Kevät on jo niin lähellä, että sen pystyy melkein tuntemaan!
Iloista kevään odotusta kaikille!
Lumitöiden jälkeen lähdimme etsimään kevättä Viikin pelloilta, varovaisen toiveikkaana nähdä edes jotain muuttolintuja. Havaintosivuilla on kerrottu jo ensimmäisistä kiuruista ja töyhtöhyypistä, vaikka lumisia peltoja katsoessa se kuulosti hieman epäuskottavalta. Kova tuuli otti meidät vastaan ja pisti vedet valumaan silmistä. Yritä siinä sitten tiirailla pikkulintuja. Onneksi vähän isompien lintujen bongaus sentään onnistui - muutamat kanadanhanhet olivat saapuneet ja köllöttelivät pellolla:
Lumen alta löytyi ilmeisesti myös jotain syötävää:
Kanadalaisten seurassa oli myös yksi merihanhi:
Pellon yli juoksi metsäkauris:
Metsäpoluilla tuulen vaikutus oli huomattavasti vähäisempi ja ilma suorastaan keväinen. Ruokinnalla nähtiin mustarastaita, keltasirkkuja, tali- ja sinitiaisia sekä uusina lajeina tänä vuonna viherpeippo sekä puukiipijä.
Takaisin peltomaisemiin kiertäessä yritimme vielä tähystää kauempana hyppiviä pikkulintuja. Silmät valuivat edelleen vettä ja lumesta heijastuva auringonvalo sokaisi sen verran, että paikan päällä ei pystynyt sanomaan yhtään, mistä linnuista oli kyse. Kameran näytön tarkastelu ei myöskään toiminut, koska oli liian kirkasta. Kotona kuvia koneelta katsoessa paljastui, että olihan siellä kiuru! Päivän havaintojen jälkeen tämän vuoden Tunnista 100 lintulajia -listallani on 20 lajia.
Viikistä suuntasin kukkakauppaan hakemaan pistokkaita. Osasin odottaa keväistä tunnelmaa, mutta kukkarunsaus yllätti silti. Helmililjoja, tete-narsisseja, esikoita, jouluruusuja, tulppaaneja.. olin lumoutunut. Nostin koriin innostuneena yhtä sun toista. Vielä hetki ja myös ulkona näyttää tältä!
Pistokkaita näytti olevan vielä hyvin jäljellä, yleensä nimittäin olen ostoksilla vasta silloin, kun pistokkaat ovat tarjouksessa ja lajikkeita enää niukasti. Tein myös tästä muutamia hankintoja, joista kerron lisää kun saan kuvattua ne paremmassa valossa.
Lopuksi ruokakaupasta tarttui mukaan puutarhalehti ja illalla katsoin tämän vuoden ensimmäisen jakson BBC:n Gardener's Worldia. Ajatukseni ovat niin pitkällä keväässä, että en enää haluaisi nähdä yhtään lumihankea. Valitettavasti säätiedotus ei tue mun haaveita. Tänä yönä luvataan lisää lunta ja alkuviikolle kunnon pakkaskelejä. Mutta kyllä tästä selvitään. Huomenna täytyy upottaa sormet kylvömultaan ja nauttia puutarhahommista sisällä. Kevät on jo niin lähellä, että sen pystyy melkein tuntemaan!
Iloista kevään odotusta kaikille!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)