Satokauden herkkuja

Viikonloppuna tuli herkuteltua oman pihan antimilla. En ole taitava kokki, enkä oikeastaan erityisemmin pidä ruoanlaitosta, mutta tällä kertaa olin supertyytyväinen omiin tekeleisiini keittiön puolella. Siinä on varmasti merkittävässä roolissa myös se, että kasvikset olivat mahdollisimman tuoreita.

Tällä reseptillä punajuuri-vuohenjuustopaistoksesta tuli niin herkullista, että tätä täytyy ehdottomasti tehdä jatkossakin. Resepti on suoraviivainen ja helppo, joten tunarointi on käytännössä mahdotonta. Täytyy vain muistaa laittaa punajuuret ajoissa kiehumaan - itse keitin ne aamupäivällä muiden askareiden lomassa.



Toisena päivänä kasasin pannulle porkkanaa, paprikaa, tomaattia ja mangoldia. Lyhyen paistamisen jälkeen heitin sekaan vielä ruokakermaa ja nautin tämän kasviskastikkeen/-paistoksen riisinuudelien kanssa. Tuli ihan täydellistä, vaikka itse sanonkin. Kasvattamissani paprikoissa on muuten ihan eri lailla makua kuin kaupan vastaavissa. Raakana niissä on jopa mielestäni liikaa potkua, mutta paistamiseen ne toimivat todella hyvin. Mietin että ovatko ne päässeet kuivahtamaan kasvukauden aikana, jolloin tietynlainen mehukkuus saattaa hävitä.



'Bumble Bee'-tomaatit:



Iltapalaksi rouskuttelin porkkanoita dippikastikkeen kera. Ja jälkiruokana toimivat makeat 'Laatokan Helmi' -keltaluumut.





'Kuokkala' -luumun sato on vielä tuloillaan ja tänä vuonna siitä näyttää tulevan aivan huikea. Täytyy kohta alkaa etsimään luumureseptejä :)





Oivallisen satokauden lisäksi viime päivinä on ollut todella hyvät säät. Lämpötila hipoo pariakymmentä astetta, on aurinkoista, mutta ei liian kuumaa. Nautin tästä kelistä paljon enemmän kuin kesän helteistä ja siksi tuntuukin, että nyt olisi melkein kuin toinen kesä - se "oikea" kesä.

Mustilan taimipäivillä

Tunnelma Mustilan taimipäivillä eilen oli oikein mukava - paljon iloisia kävijöitä, mielenkiintoinen tarjoama ja mahtavat puitteet. Useampi lähti päivän päätteeksi täysien ostoskassien kanssa pois, enkä minäkään tietenkään säästynyt muutamalta hankinnalta.











Alkuperäinen suunnitelmani oli osallistua myös vieraslajeista kertovalle luennolle sekä ohjatulle kierrokselle arboretumissa, mutta kumpikaan näistä ei toteutunut. Luento oli heti aamusta, joten en malttanut mennä sinne, vaan päätin jatkaa kierrostani taimitorilla. Opastettu kierros taas oli lounaan jälkeen, jolloin olin kantanut ostokseni säilöön auringonpaisteessa seisovaan autoon, enkä uskaltanut jättää niitä sinne muutamaa tuntia pidempään. Tein sen sijaan ihan pikaisen itsenäisen kävelykierroksen arboretumissa. Huomioni kiinnittyi merkittävän kokoiseen kiinanlaikkuköynnökseen:



.. ja ehkä jopa vieläkin massiivisempaan köynnöshortensiaan:



Täytyy ehdottomasti lähteä Mustilaan joskus toistekin, nyt kierros jäi hyvin niukaksi.

Ostoksia kertyi päivältä jokunen. Innostavinta oli nähdä sellaisia taimimyyjiä, joita en ole aiemmin muilla taimipäivillä tai messuilla kohdannut. Mukana oli muun muassa pari taimistoa Virosta ja yksi Latviasta asti. Tällaisia kasveja tarttui tällä kertaa mukaan:

Verikonnantatar 'Fat Domino' tulee pääsemään johonkin savisempaan penkkiin:



Esikko 'Faldonside' viihtynee parhaiten kivikkopenkissä:



Maksaruoho 'Dark Magic' vetosi tummalla värityksellään:



Ja vaarinlaukassa taas ihastuttivat haaleat kukinnot yhdessä harmaaseen taittuvan lehdistön kanssa.



Näin messuilla myös Kukkia & Haaveita -blogin Sirkun, jonka kanssa oli mukava vaihtaa kuulumisia. Hänen kokemuksistaan rohkaistuneena hankin kaunopunahatun 'Southern Belle'. Jospa saisin sen kuitenkin viihtymään puutarhassani. Tavalliset kaunopunahatut kuitenkin kukkivat kohopenkissä ihan tyytyväisinä, joten miksei tämäkin.



Muita ostoksia olivat alppiruusu 'Pernilla' sekä katsuran ja amurinvaahteran pikkutaimet. Laitoin ostosten jälkeen mökillä olevalle miehelleni viestiä, että ostin sitten meille puita :) Vastakysymyksenä tuli kaksi kysymystä - onko ne jo kaksimetrisiä ja mihin kohtaan pihaa ne tulee. Tätä viimeistä täytyykin vähän tänään pohtia, koska ostokset tuli tehtyä tietysti "kasvi edellä" -menetelmällä. Katsura ainakin voisi sopia paremmin hiekkaisempaan rinteeseen, jossa vesi ei seiso eikä maa roudi.







Mukavaa sunnuntaita!

Seuraava puutarhaprojekti

Viime viikonloppu meni mukavissa merkeissä - veljeni perheineen oli meillä käymässä. Käytiin eläintarhassa, juteltiin, pelattiin lautapelejä, oltiin vaan. Tänä viikonloppuna on luvassa melkein yhtä hauskaa laatuaikaa, tosin tällä kertaa vahvemmin puutarhapainotteista :) Minulla on perjantaina ja maanantaina vapaapäivä ja tulevana pitkänä viikonloppuna aion keskittyä pelkästään puutarhaprojekteihin. Ja käydä huomenna Mustilassa!

Mutta ensin niistä projekteista. Juuri nyt työn alla on kasvihuoneen edustan ja ympäristön kunnostusprojekti, josta alla hieman lisää rehellisillä nykytilannekuvilla varustettuna.
Rakensimme kesällä 2016 kasvihuoneen talon takana olevaan rinteeseen ja sen jälkeen rinnettä on ollut tarkoitus muokata vielä siistimpään suuntaan. Tarkka suunnitelma on kirkastunut ajan kanssa ja hioimme sen yksityiskohdat loppuun asti vilkkaassa suunnittelukeskustelussa muutamia viikkoja sitten :)

Alueen nykytilanne näkyy (hieman suttuisesta) ilmakuvasta. Kasvihuoneen edessä on kivimuuriin rajautuva rikkaruoho-/nurmialue ja sivussa rinne, jossa kasvaa vesakkoa. Älkää antako kuvan hämätä - rinteen metsikkö näyttää siinä kohtuullisen siistiltä, mutta oikeasti kyseessä on heinää, villivadelmia ja vesakkoa puskeva alue. Luonnontilainen alue saa toki ainakin toistaiseksi vielä pysyä sellaisena, koska se on varmasti ötököille ja linnuille parasta. Haluan kuitenkin tehdä selkeän rajauksen puutarhan ja muun luonnontilaisen tontin välille. Siksi kuvassa näkyy myös projektin ensimmäinen vaihe - viisi istutusreikää :)



Maan tasalta kasvihuoneen edusta ja rinne näyttävät tältä (kuvassa on toki mittanauhaa sekä mallituoli, jonka avulla suunnittelimme mahdollista levähdyspaikkaa):



Lopullisen suunnitelman mukaan rinteen alareunaan tulee pensasaidanne ja kasvihuoneen eteen kaksi istutusaluetta. Näistä rinteen puoleinen on tarkoitus pengertää matalalla kivimuurilla. Istutusalueiden väliin teemme kivituhkapolun, joka tulee aikanaan kulkemaan yläpihan poikki ja päättymään kompostialueelle. Lisäksi laajennamme hieman kasvihuoneen edustan sora-aluetta.
Tässä vaiheessa olen ehtinyt saada ensimmäisen pätkän pensasaidannetta valmiiksi. Tai no, puuttuuhan sieltä vielä kuorikate sekä etualan istutukset.



Istutusrei'istä kaivoin ulos enemmän kiviä kuin maata. Kyseisessä rinteessä maa oli aika lailla pelkkää hiekkaa, päällä vain muutaman sentin multakerros. Nyt hieman jännittää, kuinka hyvin pensaat tulevat tuolla viihtymään. Laitoin reikien pohjalle pollen parasta ja sekoitin nykyiseen kasvualustaan runsaasti Puutarhan Mustaa multaa. Lisäksi jokaisen pensaan vieressä törröttää pala viemäriputkea, jonka kautta on tarkoitus hoitaa istutusvaiheen lisäkastelu sekä lannoitteiden lisääminen. Toivottavasti ne peittyvät pian, kun pensaat kasvavat.

Aidanteeseen valitsin erilaisia pensaita, joiden pitäisi kasvaa vähintään puolentoista tai kahden metrin korkuiseksi, joidenkin vielä korkeammaksi. Takimmaisessa kulmassa on hernepensas, seuraavina kaksi kaarisyreenia, euroopanpähkinäpensas (-puu) ja mustilanhortensia. Aidanteen on tarkoitus jatkua vielä pitkälle eteenpäin, mutta tänä vuonna ajattelin edistää sitä enää kolmen pensaan verran.

Emme ole tilanneet pengerrystä varten vielä kiviä (ja niin käsittämättömältä kuin se kuulostaa, oman pihan isot kivet ovat jo loppuneet!) eikä multaa, joten tänään otan työn alle nykyisen kivimuurin alla kulkevan kivituhkapolun jatkamisen. Luvassa on lämmin päivä, joka lämpenee varmasti entisestään polkua tasoittaessa, kivituhkaa lapioidessa ja ylämäkeen kärrätessä :)

Mutta jotta postauksessa ei olisi pelkästään keskeneräisiä raksakuvia, lisään tänne muutama viikko sitten sateen jälkeen tallentamiani hetkiä.

Alppikärhö 'Country Rose' kukkii toistamiseen:



Keväällä penkkiin lisätystä kompostimullasta nousi myskimalvaa (vai onko tämä kuitenkin harmaamalvikki), siemenet ovat siis selvästikin säilyneet kompostissa hyvin :D



Kellokärhö on tehnyt muutamia kukkia:



Kasvihuoneen vieressä on rantakukan, nauhuksen ja isossa ruukussa kasvavien revonhäntien tarjoama väripläjäys:



Terassin vieressä kasvavat 'Sparta' -tomaatit punertuvat. Ja itse asiassa eilen moni näistä kuvassa olevista olikin jo valmis poimittavaksi.



Keväällä siemenestä kasvattamastani mirrinmintusta 'Pink Cat' on tullut oikein hyvä reunuskasvi, mihin sitä alun perin suunnittelinkin. Mahtavaa, kun joku näkemys toteutuu oikeasti:
Korjaus: kyseessä onkin tähkäkissanminttu, eikä mikään mirrinminttu :)



Purppurapunalatva kasvaa muhkeana saniaisviidakon takana:



Tällaista tänään. Kipaisenkin tästä puutarhaan. Mukavaa lähestyvää viikonloppua kaikille, ja ehkäpä nähdään huomenna Mustilassa? Tulen moikkaamaan, jos tunnistan, joskin kasvomuistini on aika huono :)

Mangoldi - uusi vihanneskokeilu

Yksi tämän kesän hyötyviljelyn onnistumisista on ollut mangoldi. Juuri sopivan helppo vihannes kasvatettavaksi (suorakylvönä kasvimaalle) ja mikä tärkeintä - mangoldi toimii vaivattomasti ja monipuolisesti ruoanlaitossa ja sehän sopii minulle. En ole kovin taitava tai innostunut kokki, joten kaikki pitkän valmistusajan tai monimutkaisen valmistusprosessin vaativat vihannekset suljen pois kokeilusta. Ne jäisivät lopulta kuitenkin käyttämättä ja sehän vasta harmittaisi.

Mangoldin kanssa tällaista ongelmaa ei pääse syntymään. Ollaan käytetty mangoldia salaatteihin ja wokkeihin. Salaattiin poimitaan nuoria lehtiä, joita käytetään sellaisenaan babypinaatin tapaan. Koska mielestäni mangoldi ei oikein maistu miltään, eivät sen lehdet olleet minusta salaateissa parhaimmillaan. Isompia lehtiä ja varsia voi käyttää kuitenkin wokeissa. Poimin tähän käyttöön ulompia lehtiruoteja, pilkon varret ja lehdet ja heitän ne wokkipannuun noin 4-5 minuutiksi muiden vihannesten sekaan. Miedon maun takia mangoldi ei ole ruoassa pääroolissa, mutta lisää oikein hyvin kasvisten määrää aterialla. Yksi sopiva käyttökohde on myös tortillojen täytteenä esimerkiksi jauhelihan ja papujen lisäksi.

Mangoldia on kahta tyyppiä: lehti- ja ruotimangoldia. Ymmärtääkseni valtaosa tarjolla olevista siemenistä on lehtimangoldin siemeniä ja lisäksi niiden käytössä ei pitäisi olla juurikaan eroa. Ruotimangoldin ruoti on ilmeisesti paksumpaa ja siksi yleensä vaatii pidemmän paistoajan. Minulla kasvava lajike on punavartinen 'Rhubarb Chard'. 

Heinäkuun lopulla muutama mangoldeistani alkoi kasvattamaan kukkavarsia. Netistä löytämien ohjeiden mukaan napsasin ne heti pois, jotta kasvi jatkaisi hyvää satokauttaan. Kuivuus ei ole mangoldille merkittävä ongelma, eikä ainakaan vielä mikään tuholainen ole näyttänyt suurta kiinnostusta sitä kohtaan. Mangoldi menee siis ehdottomasti "jatkoon" eli kasvatattavaksi myös ensi vuonna. 

Sadepäivän pelargonikatsaus

Sataa, sataa. Luonnon kannalta se on hyvä asia, mutta puutarhatöiden osalta hidastava tekijä. Onneksi eilen oli vihdoin viileämmän ilman vauhdittama reipas puutarhapäivä. Taisin saada enemmän aikaan päivässä kuin koko viime kuussa. Juuri nyt täytyy kuitenkin himmailla sisällä ja odottaa sopivaa taukoa sateessa. Hellittelen toivoa, että vielä jossain välissä päivää pääsisin ulos puutarhaan.

Sillä aikaa palaan tämän kesän pelargonien pariin. Kuvat ovat heinäkuun puolelta, jolloin pelargonien kukinta oli kauneimmillaan. Seuraa pitkähkö pelargoniesittely - tervetuloa mukaan :)

Tänä vuonna kukinnan kauneuskilpailun voittajat ovat ehdottomasti peräisin Tukholman puutarhamessujen pistokkaista. Ostin messuilta neljä pelakuuta, näistä ensimmäisenä kuvassa hehkeä ja runsaskukkainen 'Borthwood':



Lohenpunaiseen taittuva 'Gosbrook Jacky Tickner' on upea:



Hieman jo valoisuuttaan on menettänyt 'Snowbright':



Viimeisenä Tukholman hankintana on herkkä 'Dream Lover', tämä taitaa olla suosikkini, jos sellaista voi edes valita:



'Dream Lover' on tässä kaulakkain Plantagenin 'Red Pandoran' kanssa:



Tukholman messujen lisäksi hankin keväällä pistokkaita jo mainitusta kauppaketjusta. Yleensä yritän löytää heidän valikoimasta muutamia varmoja suosikkeja (näihin kuuluvat juurikin 'Red Pandora' sekä allaolevan kuvan 'Apple Blossom') sekä joitakin uusia mielenkiintoiselta vaikuttavia pelakuita kokeiluun.



Esimerkki tällaisesta kokeilusta on voimakkaan punainen kirjavalehtinen 'Wilhelm Langguth'. Punainen väri ei ole suosikkini, mutta se muodostaa yhdessä valkoreunaisten lehtien kanssa itse asiassa ihan hienon yhdistelmän:



Toinen samasta paikasta hankittu kokeilu on kirjavalehtinen lajike 'Francis Parmeter':



Ja viimeisenä 'Stellena Rose', jolla on kaunis kirjava kukinta:



Marketanpuiston tapahtumasta ostin keväällä 'Painted Lady' nimisen pelargonin pistokkaan, jonka kuvittelin ostaessani olevan erivärinen. Alan kuitenkin tykästymään tämän pelargonin valkoiseen "silmään":



Lisäksi pitkässä parvekelaatikossa kasvaa villisti sekalainen seurakunta pelakuita - Pirilän Kukkatalosta ostettuja 'Royal White' ja 'Royal Lavender' -pistokkaita, sekä lisää 'Stellena Rose' pelakuita.



Saavissa kasvaa pelargoni, joka pikagoogletuksen perusteella on enkelipelargoni 'Angel Eyes Orange' Se on mielestäni lähes täydellinen kasvumuodoltaan ja kukkien sävyltään. En harmillisesti muista, mistä olen tämän ostanut, mutta eipä sillä olekaan niin väliä.





Pelargonit viihtyvät terassilla paviljongin alla, sateelta suojassa. Ne eivät tykkää liiallisesta kastelusta,  joten siksi meillä onkin kangaskatoksen alla ensisijaisesti tilaa pelargoneille ja sitten vasta ihmisille :) Prioriteetit kuntoon.

Pelakuut ovat toimineet loistavina kesäkukkina jo muutaman kesän ajan. Vuosi-vuodelta huomaan kiinnostuvani yhä enemmän näistä kauniista ja kestävistä kasveista. Talvetusmahdollisuudet ovat meillä melko heikot, mutta en mitenkään raaski heittää näitä kaunottaria syksyllä kompostiin. Aion siis kokeilla talvetusta (melko lämpimässä ja pimeässä) autotallissa. Mies lupasi tyhjentää sieltä yhden hyllyn ja asentaa hyllyn päälle ledivalot lisävalaistusta varten, joten uskoakseni pelakuilla on näillä eväillä kohtuulliset mahdollisuudet selvitä tulevasta talvesta.

Pelargonifiilistelyn nosteessa hankin kirjakaupan kesä-alesta myös Ihanat pelargonit -kirjan. Siinä oli hyvä nippu lajiketietoutta, kuvia, hoito-ohjeita ja mielenkiintoinen osio suomalaisista pelargonilajikkeista ja niiden historiasta. Kaiken kaikkiaan hyvä avaus pelakuiden maailmaan.





Mukavaa sunnuntain jatkoa!