Päivän krookustilanne

Seuraa lyhyt krookuspäivitys. Nämä pienet ihanuudet kukkivat päivällä. Iltapäivällä nuput olivat jo sulkeutuneet, ei siis makeaa mahan täydeltä.

Kultasahrami 'Cream Beauty':



Sieberinsahrami 'Tricolor':

Elämää talven jälkeen

Tänään kävin kameran kanssa tutkimassa puutarhan tilannetta. Lunta on vielä jonkun verran, mutta löytyihän sieltä paikka paikoin elämän merkkejä.

Tästä en yhtään tiedä, mikä on kyseessä, jokin hyvin aikainen rikkaruoho vaiko perenna. Viime vuoden kuvien ja kasviluettelon selailu ei tuottanut tulosta. Syksyllä tuli hankittua joitain taimia, mutta nekään eivät oikein täsmää.



Narsisseja!



"Metsäpenkistä" eli ryteiköstä nouee helmililjoja ja tete-narsisseja:



Kivikossa on elämää:



Leikkokärsämöt lähdössä kasvuun:



Entäs täällä sitten! Penkki on vielä puoliksi jäässä, mutta sieltä taitaa pilkistää viime syksynä hankkimani palloesikko.



Kierroksen jälkeen istahdin hyvin lämmenneelle terassille, kuuntelin lintujen sirkutusta ja katselin ensimmäisiä kärpäsiä. Kevään merkkejä nekin.
Suunniteltiin samalla miehen kanssa kasvihuoneen paikkaa uusiksi. Salaojien asentamisen kannalta olisi fiksumpaa rakentaa kasvihuone aavistuksen korkemmalle rinteeseen, jo valmiiksi pengerretylle tasanteelle. Sehän sopii, ja onhan tässä vielä muutama kuukausi aikaa pohtia lopullista paikkaa ;)

On tätä kevään tuloa jo odotettukin!

Kevättä ilmassa

Kylläpä yksi pidennetty viikonloppu tekee hyvää! Etenkin kun lumi sulaa vauhdilla ja aurinko paistaa. Terapiaa!

Kävin pitkästä aikaa puutarhakaupoilla, sekin toimii hyvänä piristysruiskeena. Narsissiasetelmani täydentyi helmililjoilla sekä Plantagenin alesta löytyneellä esikolla.



Hankin aina ihan nupulla olevia kukkia, jotta voin seurata niiden avautumista. Narsissit näyttävät jo lupaavilta.





Ajatuksena oli kurkata myös pistokasvalikoimaa ja poimia muutama mukaan. Sitten näin kyltin "5 kpl viidellä eurolla", enkä kyennyt valitsemaan vain viittä. Koriin kerääntyi lopulta kymmenen pistokasta - pelakuita ja verenpisaroita.

Verenpisaroita ihastelen aina kesäisin myymälöissä, mutta koska meiltä ei löydy niille oikein hyvää varjoisaa paikkaa, olen jättänyt ne kauppaan. Logiikkani mukaan tämä oli siis selvästi huokeampi tapa testata pistokkaiden kasvatusta sekä erilaisia kasvuympäristöjä.
Loput pistokkaat olivat pelargonioita, kolmea eri lajiketta: 'Kr. Mary', vaaleanpunainen 'Gesa' ja kirjavalehtinen 'Villetta Burgundy'.

Kasvualustana toimii todellinen viritys, eli kokoontaitettava työtaso, kori korkeutta tuomaan ja kura-alusta. Tulipa hieno sisustuselementti :D Tosin aina kun kurkkaan tuonne suuntaan, en voisi olla tyytyväisempi.





Tänään näin lintulaudalla ensimmäisen peipon! Ovat siis jo saapuneet katsastamaan pesäpaikkoja. Kevään merkkejä tuntuu nyt olevan joka puolella. Nautitaan siitä :)

Oravan kevätpuuhia

Tänään heräsin töminään peltikatollamme. Orava oli jo varhain liikenteessä. On outoa, kuinka paljon ääntä näin pienestä eläimestä lähtee, kunhan akustiikka on kohdallaan :)

Tällä kertaa orava ei ollut kuitenkaan tyypilliseen tapaansa hakemassa pähkinöitä lintulaudalta. Sen sijaan se katkoi terassin vieressä olevan koivun oksia ja hävisi niiden kanssa viereisen katajan sisälle. Tässä kohtaa seuraa ikkunan läpi kuvattuja ja siksi jokseenkin suttuisia kuvia.

Koivu, kataja, orava ja lämpömittari. Näytti muuten olevan 2.4 astetta :)





Etsitään sopivaa oksaa:



Hieman jyrsimistä:





Ja sitten hypätään oksa suussa katajan sisälle:



Välillä täytyy toki lähteä katolle hakemaan villoja:







Ja sama toistuu uudelleen ja uudelleen. Ilmeisesti pesänrakennuspuuhissa ollaan. Wikipedia kertoo, että orava rakentaa useita pesiä reviirinsä sisälle. Jää nähtäväksi, onko tämä terassin viereen rakentuva asunto oravalle pesimäpaikka vai vapaa-ajan asunto. Tulemme kuitenkin kulkemaan tuolla keväällä paljon, terassin ovi avautuu juuri koivun suuntaan ja katajan takaa kulkee pieni polku takapihan läpi. En haluaisi häiritä oravan pesintää, mutta kyseistä paikkaa ei oikein pysty välttämään.

Lintulaudallakin käy kuhina. Tiaisia on edelleen sankoin joukoin, mutta viime aikoina pihalla on pyörinyt myös pari viherpeippoa. Se on ilahduttavaa, koska viherpeippo on muuttunut vaarantuneeksi lajiksi. Pikkuvarpusia, keltasirkkuja, harakoita näkyy myös. Joskus naakat käyvät tyhjentämässä kerralla kaiken tarjolla olevan - mutta ovat silti mielestäni supersympaattisia ja nokkelan oloisia lintuja.
Suttukuvat jatkuvat, ikkunan läpi on tarkennus osunut kohdalle vain varpusen osalta:







Tänään ohjelmassa on vierailu ystäväperheen luona. Huomasin, että matkan varrelle jää Pirilän myymälä, kuinka kätevää! ;) Sieltä löytyy varmasti keväisiä asetelmia tuliaisiksi, ja mahdollisesti myös omaan kotiin :)

Kasvaa, kasvaa!

On mennyt ihan liian pitkään siitä kun olen viimeksi kertonut blogissa kylvöjen etenemisestä! Kasvua on niin hienoa seurata. Etenkin koulimisen jälkeen taimet kasvavat melkein silmissä.



Myskimalvat:



Kelloköynnös valmistelee varsinaisia lehtiä:



Pikkuruiset heliotroopit:



Kurpitsa 'Baby Bear' oli itämässä keittiön saarekkeella melko pimeässä tilassa ja ehti venähtää melko pitkäksi jo ennen sirkkalehtien avautumista. Siirsin sen pikimmiten alakertaan ikkunanlaudalle.



Pientä tilanpuutetta on havaittavissa. Nykyiset kylvöt mahtuvat vielä juuri ja juuri kasvivalojen alle, mutta huhtikuun kylvettäville täytyy keksiä uusi paikka. Mieheltä voisin kuulemma saada pienen kokoontaitettavan työtason väliaikaisesti käyttööni. Sen jos viritän vierashuoneeseen ikkunan alle, niin voilà, taas löytyy tilaa :) Kyllä addikti keinot keksii!

Olen katsonut BBC:ltä Monty Donin juontamaa loistavaa ohjelmaa Big Dreams, Small Spaces, jossa ihmiset rakentavat toinen toistaan hienompia puutarhoja pieniin tiloihin, esimerkiksi rivitalon takapihalle.
Viime jaksossa Monty mainitsi sananlaskusta, jonka mukaan kaunis puutarha ei tarvitse enempää kuin seitsemän kukkaa. Toki heti perään hän tarkensi, että kukkia saa olla enemmänkin, mutta visuaalisesti kauniin puutarhan luomiseen ei tarvita välttämättä sen enempää.

Jäin hieman miettimään, että mitenköhän tuo soveltuu omaan puutarhaani. Olen ehtinyt hamstrata lyhyestä ajasta huolimatta puutarhaan selvästi enemmän kuin seitsemän eri kasvia. Lisäksi tämän kevään kylvöistä pukkaa sitä sun tätä uutta ja jännittävää. Osa niistä on toki ruukkuihin tarkoitettuja kesäkukkia, mutta silti. Harmonia ja hyvä suunnittelu on tästä taas kaukana. Taidankin vetäytyä pääsiäisenä takaisin suunnittelupöydän ääreen ja katsoa tulevia kukkapenkkipiirustuksia uudemman kerran. Nyt on siihen hyvä mahdollisuus, koska arvatkaa mitä - kohta tulee kevät! :)

Virpojien tuomat vitsat puskevat lehtiä:



Iloista pääsiäistä kaikille!

Puutarhakyselyn tuloksia, osa II ja arvonnan voittajat

Jatkan puutarhakyselyn tulosten parissa. On ollut suuri ilo lukea teidän kommentteja edelliseen postaukseen. Kun lähdin väsäämään kyselyä, mietin itsekseni, että mitähän tästäkin tulee. Julkaisun jälkeen seurasin jännityksellä kyselyyn kertyviä vastauksia. Blogini on uusi ja lukijakuntani pieni, joten uskalsin toivoa korkeintaan pariakymmentä vastausta. Ilokseni kyselylinkki lähti kuitenkin leviämään kun useampi blogaaja linkitti sen blogiinsa. Lopuksi vastauksia kertyi 65 kappaletta, joka on ihan mukava määrä yhteenvedon kannalta, etenkin kun tarkoitus ei alunperinkään ollut tehdä tästä virallista tai tilastollisesti edustavaa tutkimusta.

Toimin myös työni puolesta kyselyiden parissa, joten en liikkunut ihan uudella alueella. Itselleni läheinen aihe ja puutarhaihmisten lämpimät kommentit tekivät tästä kuitenkin aivan omanlaisensa kokemuksen. Lisäksi tuli kokeiltua Google Forms -työkalua lomakkeen rakentamiseen sekä Piktochartia tulosten esittelyyn. Molemmat ovat ilmaisia ja helppokäyttöisiä palveluita ja etenkin Piktochart valmiine pohjineen ja ikoneineen tarjosi mukavaa väkertämistä.

Mutta nyt itse tuloksiin! 
Suinkaan kaikki vastaajat eivät kirjoita itse puutarhablogia: noin kahdella vastaajalla kolmesta on puutarhaan liittyvä blogi. Suurin osa heistä on kirjoittanut blogia noin 1-2 vuotta. Mukana vastaamassa oli myös yli viisi vuotta puutarhasta kirjoittaneita.

Vaikka kaikki eivät kirjoitakaan puutarhablogia, niin lähes kaikki vastaajat kuitenkin lukevat muiden blogeja. Viikoittain seurattavien blogien määrä pysyi valtaosalla alle kahdenkymmenen.
Ehdottomasti suosituin tapa blogien seuraamiseen on  Bloggerin suosikit/lukulista. Runsas viidesosa hyödyntää myös selaimen kirjanmerkkejä ja lähes yhtä suuri osuus siirtyy blogeihin Googlen haun kautta. RSS-syötepalvelut kuten Bloglovin' tai Feedly eivät ole kovin suuressa käytössä. Muissa vastauksissa mainittiin myös muiden blogien linkkilistojen hyödyntäminen. Etenkin Sarin suosikkilista puutarhablogeista nousi muutaman kerran esille. Taidankin pyytää Saria lisäämään blogini listalle ;)

Puutarhablogeissa parasta on niin moni asia! Kärkeen kiilasi kuitenkin omaan puutarhaan vinkkien ja ideoiden saaminen. Myös kauniit valokuvat on tärkeä osa puutarhabloggausta. Blogeja lukemalla opitaan myös muiden kokemuksista, vaihdetaan ajatuksia samanhenkisten ihmisten kanssa ja ihastellaan kauniita puutarhoja. Moni vastaajista löytää sitä kautta myös uusia mielenkiintoisia kasveja/lajikkeita sekä tykkää blogiyhteistön kannustavasta ja myönteisestä hengestä.

Blogiystävien tai uusein tuttavuuksien tapaaminen ei saanut ääniä kovin laajalta joukolta. Uskoisin, että monelle virtuaalimaailma tarjoaa jo riittävästi: blogit ovat kätevä tapa kurkata puutarhoihin ympäri Suomen, välimatkoista ja omista arjen kiireistä huolimatta. Vai mitä olette mieltä?

Lopuksi voittajien arvontaan! Kaikkien vastanneiden kesken arvoin kaksi palkintoa:

• Ensimmäisen palkinnon eli värityskirjan ja Clipperin Wild Berry -teen voitti Suklaalevysoitin.
• Toisen palkinnon eli unikkojen siemeniä, Clipperin Raspberry Leaf -teen ja puisia askartelutikkuja (jotka soveltuvat esim. taimien merkitsemiseen) voitti Mustakissa.

Laitain teille pikapuolin sähköpostia ja selvitän, mihin osoitteeseen toimitan palkinnot.



Onneksi olkoon voittajille ja kiitos tasapuolisesti kaikille vastanneille!

Mitä olitte mieltä kyselyn tuloksista, kuvasiko tämä hyvin puutarhablogien yhteisöä? Tuliko mikään yllätyksenä? :) 

Puutarhakyselyn tuloksia

Ensinnäkin suuri kiitos kaikille pieneen puutarhakyselyyn vastanneille, kyselyn linkkiä jakaneille ja kommentoineille! Vastauksia tuli yhteensä 65 kappaletta. Olen lukenut innoissani vastauksia ja työstänyt niistä yhteenvetoa. Olen nauttinut tästä projektista todella paljon. Toivottavasti kyselyyn vastaaminen ja tuloksiin tutustuminen tuo teillekin edes osan tästä ilosta, jonka minä olen tämän parissa puuhastellessa kokenut!

Viime postauksessa ehdinkin jo kertoa, että valtaosa vastaajista keskittyy enimmäkseen koristekasveihin - tämä ei varmasti yllättänyt ketään :)
Kasvihuoneesta vastasitte seuraavasti:

Puutarhaan saadaan ideoita vahvasti blogeista - tämä on tietysti kyselyn kohderyhmä huomioiden melko selvää :) Myös puutarhakirjat yltävät listalla melko korkealle. Aina ei tarvitse mennä hakemaan inspiraatiota muualta, koska se iskee myös omassa puutarhassa aikaa viettäessä.

Suosikkipuuhaa puutarhassa on istuttaminen. Yleisestikin suunnittelu ja uuden rakentaminen koetaan kivaksi tekemiseksi. Osa meistä puutarhaihmisistä rakastaa myös kitkemistä! Toiset osaavat pysähtyä ja ihailla valmista tai nauttivat ihan kaikesta tekemisestä.

Eniten kielteisiä ajatuksia herättää kitkeminen. Myös ruohonleikkuu on monen mielestä ikävää puuhaa. Meitä on kuitenkin moneksi - nämä kaksi työtä nousivat edellisessä kysymyksessä myös joidenkin vastaajien suosikeiksi :)
Raskaat puuhat, kuten lapiointi tai maansiirto eivät miellytä osaa vastaajista, ja puutarhan syystyöt tai talviteloille laittaminen on monelle haikeaa tekemistä.
Naureskelin itsekseni myös yhtä kommenttia, joka päätyi osioon "muut maininnat": Tavaroiden paikoilleen vienti. Tunnistan tästä niin itseni. Minulla on usein työvälineitä pitkin poikin pihaa.. :)

Jos kitkeminen oli monelle vastenmielistä, ei ole ihme, että puutarhan pahimmiksi vihollisiksi ovat päässeet rikkaruohot. Moni meistä taistelee myös ajanpuutteen, sääolosuhteiden tai hankalan maalajin kanssa. Puutarhurin täytyy käydä taistoon myös jäniksiä, tuhohyönteisiä ja kotiloita vastaan.
Joskus puutarhurin pahin vihollinen ei liity puutarhaan lainkaan. Pysähdyin erään vastauksen äärelle, jossa suurimpana esteenä olivat vastaajan sytostaattihoidot.

Pyysin kyselyssä vastaajia kuvaamaan täydellistä päivää puutarhassa. Vastauksia oli mahtavaa lukea, niissä maalattiin eläviä mielikuvia kauniista kevät- ja keväpäivistä. Poimin alla olevaan kuvaan useammissa vastauksissa toistuvia teemoja.

Täydellisen päivän ehtona on usein hyvä sää: on aurinkoista ja lämmintä, mutta ei liian kuumaa.
Tärkeä teema on kiireettömyys. Täydelliseen päivään ei haluta aikataulupaineita. Usein ajankulu unohtuu ja tunnit lipuvat ohi mieluisissa puuhissa.
Toinen usein toistuva teema liittyy omaan aikaan ja melkeinpä omaan maailmaan: paikkaan, jossa saa olla rauhassa itsekseen, jossa kukaan ei häiritse eikä vaadi mitään. Voi uppoutua omaan harrastukseen ja unohtaa kaiken muun.

Täydelliseen puutarhapäivään kuuluu monella pientä tekemistä, erilaisia puuhia, puutarhassa kiertämistä, kitkemistä, istuttamista. Joskus seurana on kissa tai koira. Päivän päätteeksi ihaillaan aikaansaannoksia ja kukkaloistoa tee- tai kahvikupin kanssa, kentien päivän työstä väsyneitä raajoja lepuutellen. Osa istahtaa hyvän ruoan tai juoman äärelle ja viettää aikaa perheen tai ystävien kanssa.

Toivottavasti vastaajille sopii, että nostan muutamia vastauksia tänne kaikkien luettavaksi. Näihin kiteytyy täydellisen puutarhapäivän unelma.

• "On riittävästi aikaa. Istun ensin puutarhassani, paikalla, mistä näen kaiken. Sitten ryhdyn töihin: käännän maata, kylvän, istutan, kitken, mitä vain. Välillä istun taas alas. Seuraan tapahtumia puutarhassani: matoja, ötököitä, lintuja, kissoja, naapureita... olen osa maisemaa. Ryhdyn taas puuhiin. Kun olen valmis, istun jälleen alas. Ehkä olen välillä juonut teetä, syönyt eväitä, jutellut jonkun kanssa. Parasta on kuitenkin olla yhteydessä luontoon, kädet mullassa, katse kasveissa. Näen kasvien muutoksen, niiden kauneuden. Kerään sadon, olen kiitollinen."

• "Alkaa aurinkoisena , kasteen valtaamasta nurmikosta. Pikkasen vesipisaroita kukkien lehdillä..Ensin teen kierroksen puutarhassa.Katselen mitä siellä on tapahtunut , mitä se vaatii , mitä voisin "siirrellä"... Rikkaruohoja nypin niin että peräpukamat vaivaa :) Saatan unohtaa ajankulun... Saatampa saada vieraitakin ja katselemme mitä sinne puutarhaan kuuluu :)... Kastelen , kykin ja tuijotan. Päivällä ei välttämättä tapahdu mitään erityistä puutarhassa mutta jotenkin sinne vaan päivä hurahtaa......"

• "Kaikki on valmista ja paikoillaan, ei rikkaruohoja tai muuta hommaa, maataan miehen kanssa löhötuoleissa ja juodaan virkistäviä juomia auringonpaisteessa. Eikä ole ötököitä kiusana :D Joka päivä ei toki näin, tykkään myös puuhastella vaikka koko päivän puutarhassa!"

• "Aurinko paistaa ja on todella lämmin päivä. Olen kitkemässä kasvimaalla - rakastan kitkemistä, ihan todella! Penkillä kasvihuoneen vieressä on evästä, kahvia termospullossa ja pullaa :) Olen silloin omassa paratiisissani, mitä muuta elämältä voisi toivoa kuin sitä että saa tehdä juuri sitä mitä haluaa."

Kyselyn lopuksi kysyin kevään kylvöistä. Lähes neljä viidestä vastaajasta aikoo tänä vuonna esikasvattaa kasveja siemenistä. Heidän arvio kylvettävien kasvien / lajikkeiden määrästä on keskimäärin kolmetoista, mutta se jakautuu hyvin laidasta laitaan: osa aikoo maltillisesti kylvää alle viittä erilaista siementä, kun taas toiset urakoivat useiden kymmenien eri kasvien esikasvatuksen parissa. Monella on omat suosikkikasvatettavat, joiden kylvöä ja kasvua odotetaan innolla: vastauksia oli hyvin erilaisia. Useimmiten vastauksena toistui kuitenkin tomaatin kasvatus. Moni mainitsi tässä myös orvokit.

Kevättä odottaa meistä varmasti jokainen! Puutarhuri ilahtuu eniten valon lisääntymisestä. Keväällä moni odottaa innolla maasta nousevia versoja ja pistää merkille lintujen viserryksen.

Tähän kohtaan onkin hyvä lopettaa tulosten purku ja toivottaa kaikille ihanaa kevään odotusta! Julkaisen lähipäivinä vielä toisen erän tuloksista, jotka liittyvät puutarhablogien kirjoittamiseen ja seuraamiseen. Samalla arvon myös voittajat.

 Kiitos vielä kerran kaikille vastaajille!

Työn alla ...

Ajattelin vain huikata, että puutarhakyselyn yhteenvedon työstäminen on työn alla. Innostuin kokeilemaan ilmaista Piktochart-visualisointityökalua ja se vei mennessään. Sen kanssa askartelussa menee tosin tovi.

Ensimakua siis ohessa ja loput tulossa!

Lomalta palattuani olen innostunut myös kylvämään kaikki maaliskuun siemenet. Laitoin kurpitsaa ja tomaatteja, punakellukkaa, sinitähtöstä, apinankukkaa, idänunikkoa, kesäasteria ja leukoijaa. Taidankin tästä mennä taas alakertaan katsastamaan kylvöjen statuksen :)
Ihanaa viikon jatkoa kaikille!

Saariselän maisemissa

Palasimme tänään minilomalta Lapista. Ihan alkuun täytyy todeta, että se oli yksi parhaimmista matkoistamme koskaan. Ja tämä on paljon sanottu, koska en tykkää kylmästä, talviurheilu on mielestäni ihan käsittämätöntä puuhaa ja olen odottanut kevättä ja lumien sulamista kuin kuuta nousevaa. Reissun tarkoitus oli kuvata revontulia, mutta niitä emme pilvisen taivaan takia nähneet kertaakaan. Ja silti oli aivan mielettömän hauskaa ja mukavaa!

Viihdyimme Saariselän maisemissa kolme päivää. Ensimmäisenä päivänä lähdimme kiipeämään Iisakkipäälle. Perille vei lumikenkäreitti, mutta sen pystyi kohtuullisen hyvin kävelemään myös ilman lumikenkiä. Aurinko pilkisti pilvien välistä ja maisemat olivat ihan uskomattomia. Kävely oli hidasta, koska jatkuvasti tuli pysähtyä kuvaamaan. 

Mitä ylemmäs noustiin, sitä lumisemmaksi ympäristö muuttui. 

Saavuimme puurajan yläpuolelle:

Viimeiset metrit huipulle:

Ylhäällä tuuli melko lujaa ja valokuvat otettua kipitimme nopeasti tunturin toista puolta alaspäin. Tässä kohtaa tuntui hieman aavemaiselta, koska ympärillä näkyi vain lunta. Lisäksi polku oli pehmeää, eli hieman polun viereen astuessa jalka valahti heti syvään lumeen.

Mutta ei mennyt pitkään kun saavuimme hiihtolatujen viereen. Mitkä maisemat!

Kävelyn jälkeen kameran kortilla oli yli kaksisataa kuvaa ja naamalla hyytymätön hymy.

Seuraavana päivänä kokeilimme kahden tunnin huskysafaria. Ensin saimme lyhyen koulutuksen koiravaljakon ohjaamiseen ja sen jälkeen pääsimmekin heti matkaan. Kuuden huskyn valjakko veti kahden hengen kelkkaa: toinen matkustajista istui reessä porontaljalla ja toinen ohjasi seisten jalasten päällä. Ylämäissä tuli auttaa koiria polkemalla vauhtia tai juoksemalla reen perässä. Puolessa välissä vaihdoimme paikkoja. Oli ihan mieletön kokemus nähdä koiria työssään. 

Huskyt odottavat malttamattomina lähtöä:

Ja sitten mentiin!

Edessämme oli vähän hitaampi valjakko, joita otimme kiinni. Välillä tuli siis jarruttaa ja odottaa, että he pääsevät turvallisen välimatkan päähän. Koirat kurkkivat pysähdyksillä taakse kuin ihmetellessä, mikä kestää. Osa koirista kellahti lumeen kieriskelemään.

Reitti mutkitteli kauniiden maisemien keskellä.

Meidän valjakon huskyt:

Jälkikasvua:

Jälkeenpäin juttelimme retken vetäjien kanssa. Heidän huskyt olivat pääosin siperian ja alaskan huskyjen sekoitusta. Sinisilmäisiä huskyja on kuulemma vain 20 prosenttia kaikista, mutta juuri he päätyvät tyypillisemmin elokuviin ja valokuviin - castingissa toteutetaan stereotyyppista kuvaa huskyista. 

Seuraavana päivänä kävimme laskettelemassa Ski Saariselän rinteillä. Olen lasketellut vain muutaman kerran elämässäni ja ensimmäisen tunnin jouduinkin käyttämään lasten mäessä kääntymisiä harjoitellen. En millään meinannut keksiä, miten käännökset onnistuisivat parhaiten, mutta lopulta ne vain lähtivät sujumaan. Tällöin uskallettiin lähteä tuolihissillä Kaunispään huipulle, josta alkoivat pidemmät laskettelureitit. Oli ihan huikean hauskaa! Välillä tankattiin kahviloissa pientä evästä ja kuumaa juomaa ja sitten jatkettiin taas. 

Ravintola "Huippu" Kaunispään huipulla:

Illat köllöttelimme hotellihuoneessa ja katsoimme telkkaria. Oli ihan rentouttavaa, kun ei ollut mitään paineita yrittää nähdä kaikkia nähtävyyksiä - kuten meille tyypillisesti käy muissa lomakohteissa. Sen sijaan bongattiin Yle Areenasta ohjelma nimeltä Sohvaperunat, jossa seurataan, kuinka tavalliset suomalaiset katsovat tv-ohjelmia. Miten älytön ohjelma, mutta tolkuttoman hauska. 

Tänään pääsimme kotiin kissojen luo. Kävin toki heti tarkastamassa myös kylvöt. Mukavasti oli taas ilmestynyt uutta kasvua! Ja nyt kun ei ole enää reissuja tiedossa, pääsen kylvämään myös maaliskuun siemenet. Kivaa puuhaa ensi viikolle :)