Kuluneen puutarhavuoden tilinpäätös

Meillä on miehen kanssa muodostunut jokavuotiseksi perinteeksi jutella vuoden viimeisenä päivänä kuluneen vuoden huippuhetkistä, saavutuksista ja opeista. Mikä meni hyvin ja mitä voisi tehdä seuraavana vuonna toisin. Siinä havahtuu usein siihen, millaisia pienempiä tai suurempia muutoksia on elämässä ehtinytkään tapahtua ja mistä kaikesta on selvitty kunnialla :)

Tuumasin, että samanlaisen tilinpäätöksen voisin tehdä kuvien säestämänä kuluneen puutarhavuoden osalta.

Tammikuussa vehreyttä oli tarjolla vain kissoille. Ulkona oli paksu lumipeite. Kävimme Lontoossa ihmettelemässä, olisiko kevät siellä jo pidemmällä. Olihan se hieman - kuvassa Holland Parkin japanilainen puutarha. Tammikuussa saapuivat myös ensimmäiset siementilaukset.



Helmikuussa ulkona oli kaunis talvi. Sisällä aloitettiin jo kylvöpuuhia ja kuukauden loppupuolella nousivat ensimmäiset valon suuntaan kurottavat pikkutaimet. Valmistauduin kevään tuloon tekemällä linnunpönttöjä.



Maaliskuussa pihalla alkoi näkymään jo kevään tuntua - puuvarastona toimivalle leikkimökille oli sulanut polku. Oravalla oli meneillään pesänrakennuspuuhat. Kävimme mahtavalla minilomalla Saariselällä, jossa talvisten maisemien kauneus suorastaan häikäisi. Kuukauden loppupuolella oli jo ensimmäisen kukka-asetelman aika!



Huhtikuussa lumesta ei ollut enää jälkeäkään. Ensimmäiset krookukset ilmestyivät kuin tyhjästä. Samalla käynnistyivät vauhdilla puutarhaprojektit - niistä kuvissa viljelylaatikoiden uudistus. Kaivoin myös uutta kukkapenkkiä ja uudistin puutarhakompostialueen. Lämpiminä päivinä pystyin ulkoiluttamaan jo pikkutaimia.



Toukokuuta vietettiin vehreissä tunnelmissa ja lähes kesäisissä lämpötiloissa. Uusia kukintoja tuntui riittävän melkein jokaiselle päivälle. Taimistolla tuli vierailtua ja shoppailtua yhtä sun toista :) Kuvassa ostosten mallailua.



Kesäkuussa nautittiin kukinnoista.



Heinäkuussa alkoi loma ja kasvihuoneurakka, johon menikin useampi viikko. Unikot ja silkkikukat kukkivat.



Elokuussa fiksailtiin kasvihuoneen ympäristöä - ylijääneistä multakasoista muodostimme kaksi suurta penkkiä seuraavaa kasvukautta odottamaan. Kävimme upeassa Arboretum Magnoliassa, jonne täytyy ehdottomasti päästä myös ensi vuonna! Elokuussa kelloköynnös ilahdutti kukinnallaan ja perhoskesä oli parhaimmillaan.



Syyskuussa alkoivat meidänkin tomaatit kunnolla punertumaan. Suurin kukkaloisto oli jo ohi, mutta ne viimeiset kukkijat olivat sitäkin hehkeämmät. Kukkasipulitilaukseni saapui, se oli iloinen hetki :)



Lokakuun sävyt ovat jo tummemmat. Kuvissa viimeiset kukkijat ja kasvimaalla reippaasti kasvava lehtikaali. Oli aika suojata hedelmäpuut. Tällä kertaa mies rakensi niille helposti koottavat ja purettavat "häkit". Enää ei tarvitse temppuilla taipuisan metalliverkon kanssa.



Marraskuussa satoi ensilumi, joka kuitenkin suli pian. Aloitimme lintujen (ja oravien) talviruokinnan. Kävimme pikaisella viikonloppumatkalla Berliinissä, jonka puutarhoihin täytyy mennä uudelleen tutustumaan ensi vuonna hieman kesäisemmissä tunnelmissa.



Joulukuun puolessa välissä pakasti, mutta sen jälkeen ei ole lunta näkynyt. Rauhoituimme joulun viettoon ja herkkujen äärelle :)



Kokonaisuudessaan hieno puutarhavuosi! Keskityin uuden rakentamiseen ja jossain vaiheessa kevättä taisin kutsuakin puutarhatöitäni yhden naisen kaivuu-urakaksi:) Välillä tuntui, että muuta en tehnytkään kun roikuin lapion varressa. Mutta oli huikean palkitsevaa, kun sai nähdä kylvöjen onnistuvan ja kasvien puhkeavan kukkaan. Ja sitten oli tietysti kasvihuoneprojekti, jossa välillä ryvettiin epätoivossa ja purettiin enemmän kuin rakennettiin. Mutta siitäkin lopputuloksena on upea rakennelma, jonka parissa tulen ensi vuonna varmasti viettämään monta hyvää hetkeä.

Kaikessa kulki mukana blogi, jossa sai jakaa sekä epäilyksiä että innostumisen puuskia, jonka kommenteista löytyi aina rohkaisevia sanoja, myötätuntoa, neuvoja, iloa ja ihanaa yhteishenkeä.

Siksi hienosta kuluneesta vuodesta kuuluu kiitos kuuluu myös kaikille puutarhabloggareille. Toivotan kaikille onnellista, ihanaa ja kukkaisaa uutta vuotta 2017!

Neljä vuodenaikaa

Sain Kaupunkilaistytöltä Kaupunkilaistyttö muutti maalle -blogista neljän vuodenajan haasteen, tarkoituksena valita kuvia puutarhasta edustamaan jokaista vuodenaikaa.

Koska puutarhani on vasta alkutaipaleella, oli kattavaa kuvasaldoa jokaiselta vuodenajalta hankalaa löytää. Kuvista huomaa sen, että pihalla on ainakin myllerretty. Moni paikka on näyttänyt vuosi takaperin aivan erilaiselta kuin nyt. Parhaiten löytyi kuvia etupihan uudesta penkistä, joten kurkataanpa, miltä se on näyttänyt eri vuodenaikoina.

Kevät

Keväältä oli pakko laittaa kaksi kuvaa, en kyennyt valitsemaan vain toista.
Ensimmäinen kuva on huhtikuun lopulta. On ollut ihana aurinkoinen päivä ja olen kärrännyt uuteen penkkiin multaa. Muistan, että lapiointihommat hikoiluttivat ja väsymys tuntui selässä. Silti kaipaan niin paljon juuri tuohon hetkeen, niihin ensimmäisiin kunnon pihatöihin pitkän talven jälkeen.



Toinen kuva on otettu kuukautta myöhemmin, toukokuun lopussa. Lämpimänä keväänä uskalsin istuttaa kasvattamiani pikkutaimia jo ulos. Ovatpa ne pikkuruisia! Penkkiin olen tehnyt myös siemenkylvöjä.




Kesä

Heinäkuun alussa penkki rehottaa villinä, pääosin nopeakasvuisten kesäkukkien ansiosta. Tykkään tästä sekamelskasta, mutta kaipaan siihen kuitenkin jotain struktuuria. Ensi kesänä penkin pitäisikin näyttää taas erilaiselta, koska olen korvannut yksivuotisia perennoilla.




Syksy

Syksyn kuva on otettu syyskuun alussa. Penkki näyttää jo hieman väsähtäneeltä. Kesäkukat olen siivonnut pääosin pois ja istuttanut uusien perennantaimien väliin rutkasti sipuleita.




Talvi

Melkein säälittää tämä talvikuva ;( Siellä ne kasvit nyt ovat, puolen sentin paksuisen lumikerroksen alla ja ihan nuupahtaneena. Olisi edes kunnon lumipeite!



Oli mielenkiintoista käydä kuvia läpi ja yrittää löytää haasteeseen osuvia otoksia. Samalla iski myös melkoinen alemmuuskompleksi, kun katseli omia ensimmäisiä puutarhakokeiluja. Mutta kaikkien täytyy aloittaa jostain, eikö niin :)

En laita haastetta tällä kertaa eteenpäin, koska en ole lainkaan kärryillä siitä, missä se on jo kiertänyt.

Hyvää joulua!

Leivoin juuri kakkua jouluviemisiksi, paketoin lahjoja ja kävimme viemässä joulukortit naapureiden postilaatikoihin. Pikkuhiljaa alkaa joulutunnelma hiipiä tännekin!

Myös joulukuusi on koristeltu ja glögiä on riittävästi :) Monta hyvää vuotta palvellut kuusemme on muovinen, koska en ole halunnut lähteä testaamaan kissojen uteliaisuutta. Koristeet ovat sopivan rentoja:







Aiemmin viikolla kävin ihastelemassa Stockan jouluikkunaa. Se on i-ha-na!! Kaikki suloiset yksityiskohdat eivät edes näy kuvassa.



Rauhaisaa ja tunnelmallista joulua kaikille kanssabloggajille!

Berliini marraskuussa, osa II

Kirjoitin aiemmin viikonloppureissustamme marraskuiseen Berliiniin, jolloin ensimmäisenä päivänä kiersimme nähtävyydeltä toiselle.

Tarina jatkuu toisen matkapäivän kuvilla. Heti aamulla suuntasimme hotellimme vieressä sijaitsevaan Kohlhoff-tornin näköalapisteeseen (panoramapunkt.de). Minusta on aina mielenkiintoista tutustua matkakohteisiin myös lintuperspektiivistä ja usein kiipeämmekin reissuillamme joko kirkontorneihin tai muihin korkemmalla sijaitseviin kohteisiin.

Tiergartenin puisto, pyöreä Sony Centerin kattorakennelma sekä oikealla osa Deutche Bahnin pilvenpiirtäjästä:



Zoomatessa voi nähdä kaarevan kulttuuritalon Haus der Kulturen der Weltin, mustan Carillon-kellotornin sekä osa liittokanslerin virastosta, Bundeskanzleramtista.



Näkymä Itä-Berliinin ja tv-tornin suuntaan:



Samassa suunnassa, mutta ihan Kohlhoff-tornin vieressä on Leipziger Platz, josta löytyy mm. kauppakeskus Mall of Berlin.



Siitä hieman Tiergarten suuntaan kääntyessä voi nähdä (kuvan keskellä) juutalaismuistomerkin, johon olimme tutustuneet tarkemmin edellisenä päivänä:



Länsi-Berliinin suunta. Keltainen rakennus on Berliinin kaupunginkirjasto:



Värikkäät katunäkymät:



Kun olimme nauttineet näkymistä riittävästi (ja oikeastaan kaipasimme myös suojaa viiltävältä tuulelta), laskeuduimme maan pinnalle ja siirryimme metrolla Tiergartenin toiselle puolelle, aikomuksena kävellä sieltä puiston laitaa pitkin Reichstagin rakennukselle.

Ennen metromatkaa otin vielä kuvan Kohlhoff-tornista - se on tuo kuvan keskellä sijaitseva punatiilinen rakennus:



Oli todella mukavaa sujahtaa tuulisista yläilmoista Tiergartenin suojaa tarjoavien lehtipuiden väliin. Ensin törmäsimme Bismarckin muistomerkkiin:



... josta kävelimme hieman ränsistyneelle englantilaisen puutarhan (Englischer Garten) alueelle:



Puistosta löytyi pieni symmetrinen pensasaidoilla rajattu puutarha:





Ja eräästä kulmasta ikään kuin paikalleen unohtunut härän patsas:



Spree-joen rannalla ihastelimme kaunista Bellevue-linnaa, Saksan presidentin residenssiä:



Ja muutaman minuutin päästä olimmekin jo kultturitalon kulmilla:



Siitä ei ollut enää pitkä matka Reichstagille. Rakennuksen edessä bongasimme taas Trabanteja, jotka tällä kertaa ehdin saada myös kuvaan. Ilmeisesti Berliinissä järjestetään Trabant-ekskursioita, jossa pääsee ajamaan klassikkoautoa ja samalla näkemään kaupunkia.



Ihmisiä tutustumassa Reichstagin rakennukseen:



Kierroksen jälkeen istahdimme lounaalle ja sitten koittikin aika lähteä lentokentälle. Berliinistä jäi mukava fiilis, mutta myös kiinnostus vierailla siellä uudemman kerran. Lento on kohtuullisen lyhyt - pari tuntia, mutta näkemistä ja tekemistä riittää. Ainoa miinus kaupungissa on käsittämätön nihkeys maksukortteja kohtaan. Kortilla maksaminen onnistui juuri ja juuri muutamassa kaupassa, mutta ei ainakaan missään ruokapaikoissa. Harvoin enää Euroopassa törmää näin pakottavaan tarpeeseen varata kunnolla käteistä rahaa mukaan.

Kypsyttelen juuri uutta Berliinin matkasuunnitelmaa keväälle, jolloin tarkoitus olisi lentää sinne pidennetyksi viikonlopuksi ja keskittyä puutarhamatkailuun :) Unelmoin ainakin Potsdamin linnoihin ja puutarhoihin tutustumisesta, vierailusta Gärten der Weltissa ja kasvitieteellisistä puutarhoista. Uskoisin, että Berliini tarjoaa keväällä matkailijalle vieläkin enemmän.

Sekalaisia hetkiä viime viikoilta

Loppuvuosi on kiitänyt ohi sellaista vauhtia, että en ole edes ehtinyt huomata ajan kulkua. Viimeisten päivien aikana on kuitenkin tuntunut siltä, että on ollut hetki hengähtää ja reflektoida kaikkea tapahtunutta. Muutamia kuvakulmia menneiltä viikoilta on tallentunut myös puhelimen muistikortille, joten laitan niistä palasia myös blogiin.

Erikoinen ravintola Varsovassa, jossa söimme työmatkalla illallista kollegoiden kanssa:
Oli joulukoristeita, kylttejä, patsaita, joka puolella jotakin!







Ja erittäin maukkaat (ja hyvin lihapainotteiset) rehelliset ateriat:



Viikonloppuna vierailin veljeni luona ja nappasin kuvan veljentyttöjen jänöjussista:



Eilen kävelin Helsingin keskustassa ja ihailin Espan jouluvaloja:





... sekä Tuomaan markkinoiden karusellia:



Markkinoilta ostin lapaset herttaisilta mummoilta ja paketillisen poronmakkaraa. Sen jälkeen jonotin tovin joulukorttiostoksilla. Kirjakaupan korttivalikoima oli suoraan sanottuna mykistävä. Nyt pitäisi enää kirjoittaa kortit ja laittaa ne matkaan.

Pikkuhiljaa alkaa joulutunnelma hiipiä minunkin mieleen. Eihän tässä enää ole kuin muutama hassu hetki puuttuvien lahjojen hankkimiseen ja joulumenun suunnitteluun. Ja toki glögin siemailuun :)

Tämän sekalaisen höpinän päätteeksi toivotan kaikille oikein mukavaa joulun odotusta! :)
Kohta voidaan rauhoittua joulun viettoon!

Esikoiden lumoa

Tänä vuonna huomasin kerääväni esikoita. Mitään laajaa kokoelmaa minulla ei ole, enkä ole varta vasten etsimässä uusia lajikkeita, mutta aina taimimyymälässä esikoihin törmätessä niitä on pakko hankkia.

Tähän mennessä esikoita on tullut puutarhaan hieman sieltä-täältä. Ensin ruukkuesikkoina, jotka istutin myöhemmin kukkapenkkiin. Tämän jälkeen olen tehnyt muutamia alehankintoja ja kylvänyt esikoita myös siemenistä. Valtaosa puutarhan esikoista onkin peräisin tältä tai edelliseltä vuodelta.



Tämäkin kääpiöesikko on ensin kukkinut sisällä ruukussa, mutta näyttää viihtyvän niin paljon paremmin ulkona:



Keväällä huomasin ihastelevani ja kuvaavani puutarhani esikoita aina vain enemmän. Niiden kevätauringossa ensimmäisten kasvien joukossa vihertävät lehdet ja valloittavat eriväriset kukat ovat aivan mainioita!

Palloesikon nousua kuivuneiden lehtien keskeltä on ilo seurata, tästä jos mistä tulee kevätfiilis:





Himalajanesikon olen hankkinut puolivahingossa ja unohtanut sen olemassaolon. Kun bongasin nämä pinkit minikukat penkistä, piti mennä tarkistamaan kirjanpito. Kukinta on hyvin maltillinen, mutta väri sitäkin kirkkaampi:



Loistokevätesikoita 'Giant Thrill Mixed' kylvin siemenistä:





Tähkäesikko 'Red Hot Pokeriin' törmäsin jossain syysalessa ja nyt se on kukkinut meillä jo kahtena kesänä. Sitä pidetään lyhytikäisenä, joten saa nähdä, kuinka ensi vuonna käy.





Pihaesikko on tämän kesän hankintoja. Nyt esikoihin hurahtaminen alkaa ottaa jo selkeämpää muotoa - jokainen uusi esikkolajike on ollut pakko nostaa ostoskoriin.



Kuten kävi myös tämän syysesikon kanssa. Mutta onhan se nyt hurmaava!



Syysesikon kanssa samaan aikaan kukkivat myös muut esikot, osa jo toistamiseen tänä vuonna. Ihanan sitkeää!



Keväällä aion kylvää lisää loistokevätesikoita ja mahdollisesti bongata siemenkatalogeista myös joitain muita lajikkeita. Kevätesikoiden kanssa olen epäonnistunut jo toistamiseen, joten niiden kasvatukseen kaipaisin mielelläni vinkkejä.
Entä millaisia esikoita muilla bloggaajilla on puutarhoissaan?