Islannin matka, osa I: Reykjavík, Thingvellir, Kerid, Geysir ja Gullfoss

Puutarha-aiheita on tähän aikaan vuodesta vielä niukasti, joten palaan postauksissani edelliskesän matkoihin useamman matkakertomuksen ja kuvapläjäyksen voimin. Tästä alkaa noin seitsemän tai kahdeksan postauksen sarja Islannista. Tuumailin, että ajastan nämä matkakertomukset keskiviikolle, jotta postaustahti jakautuisi tasaisesti. Viikonloppuisin on aikaa kirjoittaa ajankohtaisista puutarha-asioista ja nämä matkatarinat saavat rullata siinä välissä omassa tahdissa :)
Matkapostauksissa olevia kuvia pystyy myös klikkaamaan isommaksi.

2017 kesällä toteutimme viimein pitkäaikaisen haaveen Islannin matkasta. Heinäkuun alussa pakkasimme tavarat (paljon retkivaatteita ja kerrospukeutumista), luovutimme talon ja kissat luotettavan läheisen hoiviin ja lensimme jännityksestä pakahtuen tulen ja jään saarelle. Odotukset Islannin suhteen olivat korkealla, eikä pieni saarivaltio todellakaan tuottanut pettymystä.

Ensimmäisenä matkapäivänä suuntasimme Þingvellirin (Thingvellir) kansallispuistoon Reykjavíkin lähistöllä. Thingvellir on Islannin parlamentin alltingin syntysija ja kokoontumispaikka vuoteen 1978 asti. Geologisesti Thingvellir sijaitsee Euraasian ja Pohjois-Amerikan mannerlaattojen kohtaamispisteessä ja niiden erkanemisen toisistaan voi hahmottaa alueen läpi kulkevia kallioseinämiä katsoessa.







Maisemia ei kuitenkaan voinut sanoa huikeiksi, koska vastaavaa on tullut nähtyä vaikkapa Norjassa. Ilma oli kuitenkin kaunis ja aurinkoinen, joten leppoisa kävely vehreiden maisemien läpi oli pelkästään mukavaa.









Iltapäivällä vetäydyimme Reykjavíkiin ja tutustuimme kaupunkiin kävelemällä. Parhaat näkymät avautuivat Tjörnin-lammen varrelta.





Paikallisia:



Seuraavana aamuna suutasimme vuokra-Toyotamme taas kohti uusia nähtävyyksiä Islannin eteläosissa. Ennen Hveragerðia oleva pysähdyspaikka vuorenrinteellä tarjosi hienoja näkymiä alas laaksoon.



Päivän ensimmäinen kohde oli Kerið (Kerid) -kraatteri. Hieno kohde, jonka katsomisesta sai pulittaa maanomistajille 200 islannin kruunua per henkilö. Ihan kohtuullinen korvaus kyseisestä näkymästä.  Kävelimme myös kraatterin pohjalle, mutta täytyy todeta, että näkymät olivat paremmat ylhäältä päin. Laskeutumisen voi siis hyvin jättää väliin.







Seuraava määränpää oli Geysirin geoterminen alue. Saapuessamme paikalle satoi kaatamalla, joten loikimme parkkipaikalta pikaisesti vierailukeskukseen ja löysimme sopivasti paikan herkulliset kakkutarjoilut. Pitihän sitä jotain tekemistä keksiä sateen varalle.



Vierailukeskuksen seinällä oli lampaan pää. Outoa - kyllä. Mutta silti tunnelmaan sopivaa.



Sateen hellitettyä hieman lähdimme tutustumaan tien toisella puolella jatkuvasti höyryävään alueeseen. Joka puolella oli varoituskylttejä siitä, että höyry ja virtaava vesi saattavat olla jopa kiehuvan kuumia.





Alueelle nimenkin antanut Geysir ei ole enää aktiivinen, mutta sen sijaan mahtavaa luonnonnäytelmää tarjoaa noin kymmenen minuutin välein purkautuva Strokkur. Meidän vierailun aikana purkaustiheys taisi olla jopa noin 5-6 minuuttia. Jokaista purkausta seurasivat katsojien yllättyneet huokaukset sekä kameralaukaisimien räpsymiset.

Hiljainen Geysir:



Strokkurin purkaus:





Blesin kuuma lähde:



Kerrassaan upea ja erikoinen nähtävyys, jossa Strokkurin purkauksia olisi voinut seurata mielenkiinnolla tuntikaupalla. Päivän agendalla oli kuitenkin vielä yksi kohde, noin parinkymmenen kilometrin päässä sijaitseva mahtava Gullfossin vesiputous. Tämäkin nähtävyys oli mainio: vehreä laakso, jyrkät kallioseinämät ja mahtava vesimassa, joka nostatti vesihöyryä aina vierailijoihin asti.





Illalla palasimme vielä takaisin Reykjavíkiin, josta seuraavana aamuna lähdimme kiertämään saarta vastapäivään.

Huhtikuu-haaste

Sain huhtikuu-haasteen Pihakuiskaajan matkassa -blogin Annelilta sekä Pihan vuosi -blogin Annikalta.

Haasteen tarkoitus on kertoa "huhtikuusi viisi tärkeintä kevään merkkiä, jotka ilahduttavat sinun sieluasi voimakkaimmin." Kiitos haasteesta! Olipa kivaa kurkata valokuvakansioihin ja ihmetellä huhtikuun runsaita kevään merkkejä. Tässä vastaukseni haasteeseen.


1. Puutarhurin mieltä lämmittää tietysti eniten lumien lähtö sekä jatkuvasti lisääntyvä valon määrä, jotka toimivat edellytyksenä kaikelle muulle. Lumien lähdettyä pääsee käymään ensimmäisten kevätaskareiden kimppuun, eli silppuamaan talventörröttäjiä kukkapenkkeihin - tämä on kevään merkki nro 1.



2. Toinen ilahduttava kevään merkki kulkee osittain käsi kädessä ensimäisen kanssa. Penkkejä siistiessä voi bongailla silpun keskeltä ensimmäisiä lehtiä. Mikä vehreys!

3. Suurta iloa tuovat luonnollisesti myös ensimmäiset sitkeät kukkijat krookukset:





4. Koska huhtikuussa on puutarhassa kukkia vielä vähänlaisesti, on silloin kiva suunnitella keväisiä ruukkuistutuksia:





5. Jos hyvin käy, voi huhtikuussa aloittaa jo taimien varovaisen ulkoilutuksen. Tämä edellyttää plussakelejä, kasvihuonetta, joka lämpiää helposti auringonvalossa sekä kasvarin lämmitystä öisin (tai herkempien kasvien siirtoa yöksi takaisin sisätiloihin).



Haastan mukaan seuraavat blogit:
Kaupunkilaistyttö muutti maalle
Keijunkukkaset
Kivisen Vilman piha

Haasteen säännöt ovat seuraavat:

1. Tee postaus, ja kerro mistä haasteen sait
2. Kerro huhtikuusi viisi tärkeintä kevään merkkiä, jotka ilahduttavat sinun sieluasi voimakkaimmin. Etelärannikolla kevät on jo maaliskuussa ja pohjoisessa toukokuussa. Muokkaa haasteen kuukausi sinun kevääksesi. Huhtikuu on tässä vain keskiverto.
3. Laita haaste kiertämään haastamalla kolme blogia.

Siemenpussien hypistelyä ja kylvösuunnitelmia

Viime vuoden puolella tuumailin, että otan tänä keväänä siementilausten kanssa rauhallisesti ja keskityn jo olemassa olevien siementen hyödyntämiseen. Tällä tavalla saisi kertynyttä siemenpussikokoelmaa hieman järjestykseen, eikä tarvitsisi tuskailla tilanpuutteen kanssa, kun jokainen valoisa ikkunanlauta on täynnä esikasvatuksia. Ihan hyvä ajatus, eikö?

Siemeniä, siemeniä:



Järkiajattelua kesti siihen asti kunnes ensimmäinen siemenluettelo tupsahti postista. Tein "ihan vain haaveillakseni" listaa mielenkiintoisista kasveista. Listalle päätyi noin kymmenkunta nimikettä. Seuravaaksi muistin, että viime kevään puutarhamessuilla ihastelin Maatiaisen osastoa ja esillä olevia siemeniä, joihin halusin tutustua seuraavana kylvökautena tarkemmin. Ei muuta kun heidän verkkosivuille tutkailemaan valikoimaa. Siitä vierailusta päätyi selaimen kirjanmerkkeihin yhdeksän eri lajiketta. Vielä en ole tehnyt tilausta, mutta taitaa sekin olla pian edessä.

Mutta ennen sitä pieni katsaus siitä, mitä edellisvuosina kertyneitä siemeniä aion myös tänä vuonna esikasvattaa.



Maaliskuussa aloitan valmistautumisen kasvihuoneviljelyyn ja kylvän tomaatin, kurkun ja paprikan siemeniä. 'Gardener's Delightin' lisäksi haluaisin viljellä vielä paria muuta tomaattia. Olisiko kanssabloggaajilla hyviä vinkkejä maukkaista lajikkeista?
Lisäksi maaliskuun esikasvatettaviin kuuluu kosmoskukka 'Sensation Tall Mixed'. Näyttävä, kestävä ja suurikukkainen kaunotar sopi viime kesänä mainiosti kukkapenkkiin.



Huhtikuussa onkin jo runsaammin kylvettävää. Lisää kosmoskukkia - löysin siemenkokoelmastani avaamattoman 'Vega Mixture' pussin. Lisäksi auringonkukkia, kesäpäivänhattuja sekä tuoksuherneitä. Olen kokeillut tuoksuhernettä vain kerran ja tuloksena oli kasa kuivuneita rehuja, mutta myönnettäköön, että vika saattoi olla myös puutarhurissa. Annetaan siis paljon kehutulle kasville uusi mahdollisuus. Kuinka hyvin muuten tuoksuherneen siemenet säilyvät? Pussissani taitaa olla best before päivämäärä vuonna 2014, kannattaako edes kokeilla idättää?
Tähkäkelloa kylvin viime kesänä suoraan ulos ja tuotos oli täysi nolla. Siksi etenen tänä vuonna esikasvatuksen kautta. Lisäksi punapäivänkakkaraa, joka ei mahtunut viime vuonna mukaan.



Toukokuussa onkin enää vain muutama esikasvatusta vaativa kasvi. Kesäkurpitsalajike 'Midnight' on monen vuoden suosikkini. Myskikurpitsaa kasvatin jo viime vuonna, mutta viileänä kesänä se ei ehtinyt edes kukkaan. Tänä vuonna suunnittelen lämpölavan rakentamista paremman menestyksen toiveessa.

Lajikkeiden määrä ei vaikuta edes kovin hurjalta. Lisäksi tulevat tietysti suoraan ulos kylvettävät sekä mahdolliset lisätilaukset ... Katsotaan kuinka minun käy, pystynkö karsimaan tilaustani vai iskeekö taas siementulva :)

Oletteko jo tehneet siementilauksia?

Kuusi kuvaa kesästä 2017

Navettapiika haastoi minut mukaan Kuusi kuvaa kesästä -haasteeseen. Kiitos! :) Tämä mukava haaste antaa syyn käydä läpi edelliskesän kuvat ja palata mielessä kesän lämpöön, väreihin ja tuoksuihin. Kuvamäärän rajaaminen on vaikeaa - niin moni kasvi, näkymä tai tunnelma olisi ansainnut päästä mukaan!

Tällä kertaa valintani osui runsaisiin kasvi ja väriyhdistelmiin, jotka miellyttävät omaa silmääni eniten. Ja tällaisia runsaampia kokonaisuuksia alkoi lapsenkengissä olevassani puutarhassa näkymään  kunnolla vasta viime kesänä. Ainakin nyt tiedän, mihin haluan tähdätä jatkossakin - paljon värejä, kiitos!

Aloitetaan kevään hempeistä tulppaaneista (tai no, kuva on otettu kesäkuun seitsemäntenä, melko lailla kesän puolella aletaan olemaan). Havahduin ensimmäistä kertaa kerrattujen tulppaanien ihanuuteen:



Loput kuvat ovatkin jo pääosin elokuun runsaudesta. Hassut jänönhännät, taustalla punavirmaa ja harmaamalvikkeja, mieluisia sävyjä ja muotoja.



Räväkkä syysleimujen ja väriminttujen yhdistelmä:



Syyshohdekukkien terrakotta ja rantakukkien violetti sävy olivat yllättävän hyvä yhdistelmä. Joskus tämän puutarhurin suunnittelemattomuus tuottaa hyviäkin tuloksia :)



Elokuun puolessa välissä puutarhasta löytyi tummanpuhuvia sävyjä. Kosmoskukka ja sinipallo-ohdake täydensivät toisiaan:



Viimeisessä kuvassa syyshortensian kavereina ovat violetit syysleimut ja viime kesänä kunnon kasvuvauhtiin päässyt kaksivuotias harmaakäenkukka:



Saattaa olla, että tämä haaste on jo ehtinyt monelle, mutta mikäli ei vielä, niin haastan mukaan seuraavat blogit:
- Pihan Vuosi
- Puutarhurin elämää
- Puutarha on kotini

Mukavaa viikonloppua kaikille! :)

Lux Helsinki 2018

Runsaat kaksi kuukautta on vierähtänyt edellisesta postauksesta. Mitään dramaattista ei ole tapahtunut, päivät ovat vain täyttyneet muista kiireistä ja puutarha-asiat ovat painuneet taka-alalle. Välipäivinä lomailin ja latailin energiavarastoja. Aloin kirjoittamaan Islannin reissun matkapostauksia ja kävi jopa niin, että selailin siemenluetteloa ja järjestelin säilöstä löytyneitä siemenpusseja. Pikkuhiljaa alkaa löytyä aikaa, energiaa ja postausaiheita! :)

Kylvösuunnitelmiin palaan tarkemmin joskus toiste. Nyt teen pienen kuvakierroksen Lux Helsinki valofestivaaleilta. Vielä huomenna ehtii tuonne, festivaalireitti on auki 10.1. asti.

Kaupallista henkeä hehkuva "Subliminal" Rikhardinkadulla:



Upea Erottajan paloasema:





Lyhtyjä Koulupuistikossa:





Hieno videoteos Arkkitehtuurimuseon seinällä:









Kyseinen videoteos oli yksi suosikeistani, kuten myös Kasarmikadun UV-valotaide:



Kasarmitorin teos "my light is your light" kuvaa pakomatkalla vaeltavaa pakolaisperhettä:



Espan lava:



Kierros päättyy Tuomiokirkolle:



Uusi Kaartinkaupungin reitti oli mukavan kompakti ja mielestäni jopa toimivampi kuin aiempien vuosien reitit. Plussaa myös hyvästä viitoituksesta eli LUX-valokylteistä sekä liikennejärjestelyistä. Lux Helsinki on vuosi-vuodelta mielenkiintoisempi kokonaisuus.

Kuullaan taas blogikamut! Haluan myös vähitellen päästä kärryille seuraamieni bloggaajien kuulumisista, olen varmasti missannut paljon mielenkiintoisia ja inspiroivia postauksia. Mutta onpa ainakin paljon lukemista talven keskelle :)
Mukavaa alkanutta vuotta kaikille ja reipasta päivän pitenemistä!