Kesäretkillä: Suomenojan lintukosteikolla ja Kiasmassa

Tunnista 100 lintulajia -haasteen tiimoilta kävimme yhtenä kesäiltana kävelemässä Espoon Suomenojan lintualtailla. Täytyy sanoa, että kevään jälkeen on tunnistamani lintujen listan kasvattaminen ollut hyvin hidastahtista, ellei suorastaan pysähtynyttä. Tähän mennessä lintumäärä on kuitenkin yltänyt jo 62:n ja olen tähän enemmän kuin tyytyväinen. Arvailin vuoden alussa oman maksimin olevan juurikin 60-70 paikkeilla.

Suomenojalla oli kevään vierailuun nähden paljon hiljaisempaa. Naurulokkien meteli oli loppunut ja altailla tuntui ensivilkaisulla olevan vain sorsia.

Sorsia paistattelemassa päivää:





Vielä hitusen pörröisiä poikasia:



Tarkemmalla tarkastelulla paljastui, että ihan kaikki sorsan näköiset linnut eivät sentään olleet sinisorsia. Lapasorsa erottuu jättimäisen nokkansa ansiosta:





Ellen ole ihan väärässä, niin tämä on harmaasorsa:



Nokikanoilla oli poikasia. Mitkä pikkuruiset siivet!



Naurulokin poikanen:



Hiukan erilaista katseltavaa ja ihmeteltävää löytyi Kiasmasta. Tykkään käydä siellä noin kerran vuodessa ja nyt Museokortin myötä vierailun ajankohdasta ei tarvinnut ottaa paineita tai pähkäillä, onko museossa juuri nyt parhaat näyttelyt.
Osa nykytaiteesta menee minulta aina hieman ohi, mutta se ei haittaa. Kiasmasta löytyy aina jotain sellaista, mikä herättää ajatuksia. Esimerkkinä The Aalto Natives -teos, joka kuvassa näyttää turhan staattiselta. Kuvan muppettikasa nimittäin soitti musiikkia ja päästi ääniä:



Jenni Yppärilän 3D-taidetta. Näyttää kuvassa erehdyttävästi 2D:ltä:



Ja Alexei Gordinin nykytaidetta hyvin osuvasti kuvaava maalaus tekstillä "Ajattelin että näyttely loppui, mutta se jatkuukin päässäni" :D