Viikko on mennyt siitä kun lumet sulivat pihalta ja minusta tuntuu jo nyt, etten ehdi tehdä riittävästi. Kaikki päässä muhineet suunnitelmat pitäisi saada toteutettua samantien. Samalla tulee keksittyä uusia nerokkaita ja lennokkaita ideoita, joiden toteuttamiseen on vielä vähemmän aikaa.
Mutta on tämä myös huikean hauskaa! En ole koskaan aiemmin innostunut mistään niin paljon, että jaksaisin keskittyä siihen yhtäjaksoisesti päiväkaupalla: suunnitella, pohtia, ahertaa saviliejussa, kylmettyä vesisateessa, hikoilla lapion varressa. Olin jo ehtinyt talvella unohtaa, kuinka hyvältä tuntuu pihalla vietetyn tuokion jälkeen ja kuinka kauas arjen stressi samalla katoaa.
Tällä viikolla olen aloittanut laatikkokasvimaan uudistuksen. Miksi tehdä kerralla kunnolla, kun voi jälkikäteen korjata aiemmin tehtyä? :)
Olin nimittäin kasvimaan perustamisen yhteydessä laittanut käytäville sanomalehteä ja oksasilppua. Harmillisesti sanomalehdet maatuivat nopeasti ja rikkaruohoja puski iloisesti läpi. Parin kesän jälkeen en enää jaksanut sitä loputonta kitkemistä ja halusin uusia käytävät.
Hieman lohduton keväinen kasvimaa. Mutta laatikoiden ympärystö jo vihertää rikkaruohoista!
Samalla ajattelin vaihtaa laatikot. Nykyiset laatikot olin tervannut, mutta luin jälkeenpäin, että terva ei sovellu kasvimaakäyttöön. En usko, että asialla olisi mitään akuuttia vaikutusta terveydentilaani, mutta hoituisipa koko alueen kunnostus sitten samalla. Lisäksi tein tällä kertaa hiukan isommat ja korkeammat laatikot.
Tänään sain miehen avukseni ja siirrettiin aamulla yhteistuumin multaa paikasta toiseen ja sitten taas takaisin. Yhdessä lapiointi hoituu tehokkaasti ja saatiin kaksi laatikkoa vaihdettua. Tästä tulee niin hyvä! Iltapäivällä hypistelin siemenpusseja ja piirsin suunnitelmaa kasvatettaville hyötykasveille.
Raporttia seuraa, kun kaikki laatikot ja käytävät on saatu kunnostettua.
Tänään huomasin kukkapenkkejä tutkaillessani pienen ongelman. Osaisiko joku kokeneemmista puutarhabloggareista auttaa asiassa? Nimittäin muutamassa kohtaa maasta nousevien kasvien lehdet ovat värjäytyneet violeteiksi. Ensin tuumasin, että kasvatan tietämättäni jotakin hienoa tummalehtistä lajiketta, mutta nyt näyttäisi myös muissa kasveissa olevan samankaltaista punertumista. Googletin, että kyseessä voisi olla fosforin puutos. Se ei olisi mikään ihme, kun miettii mun totaalista kokemuksen puutetta (sekä myös laiskottelua) kukkapenkkien lannoittamisen osalta.
Erittäin violetit lehdet:
Ja tämäkin punertaa hiukan:
Osaako kukaan kertoa, pitääkö ajatus fosforin puutteesta paikkaansa? Entä millä lannoitteella asiaa voisi korjata? Aika pitkälti kaikki lannoitteet näyttävät sisältävän enemmän typpeä ja kaliumia kuin fosforia, mutta haittaako se tässä kohtaa?
Tismalleen samanlaisia ajatuksia. Eilen tunsin hienoista stressiä kaikista puutarhatöistä, joita päässä pyörii. Sitten totesin, että maa on märkää ja edelleen jopa jäistä. Puutarha on minulle harrastus, eikä leipätyö. Eikä ne ideat siihen lopu, kun yhden paikan saa mieleisekseen. Stressi katosi, mutta osaan minä sen takaisinkin taikoa - liiankin helposti.
VastaaPoistaStressillä on toisaalta myös moottorisoiva merkitys. Aikansa kun tuskailee, saa sitten myös paljon aikaa. Juuri, kuten tuo sinun kasvimaaprojektisi. Minäkin laitoin aikoinaan kasvilavojen väliin sanomalehteä ja haketta. Ei paras mahdollinen ratkaisu. Varsinkin, kun kotilot tykkäsivät kovasti. Viime syyskesästä poiston haketta ja muutin käytäviä kivituhkapintaiseksi. Hiukan jäi töitä tällekin kesälle, kun kivituhkapintaiseksi loppui kesken.
Olisiko fosforin puutetta? En tiedä. Olen huomannut samaa punerrusta joissakin kasveissa keväisin, mutta se on poistunut kevään ja kasvun edistyessä. Olen ajatellut punerruksen olevan viileyden aiheuttamaa.
Minäkin osaan hyvin helposti kehittää itselleni stressiä. Mutta ei mulla tulisi mistään mitään, jos ei olisi pientä sisäistä painetta ja hienoista stressiä taustalla :) En osaa olla seesteinen, mutta aina välillä olisi tietysti hyvä ottaa vähän taukoa omasta sisäisestä eteenpäin piiskaajasta.
PoistaKasvimaan käytävillä ajattelin edelleen käyttää haketta, mutta aion vuorata alueen maisemointikankaalla, toivottavasti se tepsii. Kivituhka on varmasti hyvä ratkaisu myös.
Voisiko violetti sävy johtua vain kylmästä? Olen vielä niin käsi kukkien kanssa, eikä kokemusta ole ehtinyt kertyä - lohduttavaa kuulla, että tämä saattaa olla vain ohimenevää. Kiitos kun jaoit ajatuksiasi!
Enpä ollut tiennyt, ettei terva sovi kasvilavoihin... Minulla on myös tervaa vanhemmissa laatikoissa. Hienosti teille etenee projekti, mukavaa ja stressitöntä puuhailua puutarhaan!
VastaaPoistaMinusta tervasta on hieman ristiriitaista tietoa netissä, enkä tiedä itsekään, mihin luottaa. Nyt ajattelin kuitenkin tehdä hommat varman päälle - rakensin uudet laatikot siperian lehtikuusesta enkä käsitellyt niitä mitenkään. Osmocoloria en raaskinut hankkia, sehän olisi toki puunsuojaksi soveltunut. Kiitos, yritän olla stressitön parhaani mukaan! :)
PoistaVarmaa tietoa en tiedä, mutta luulen myös, että vielä on liian aikaista ja kylmää arvuutella kasvin värin perusteella fosforin puutteesta :)
VastaaPoistaKiitos Ruusunmekko, tämä on huojentavaa kuulla. En siis ehkä olekaan vielä aiheuttanut harmia kasveille :) Täytyy seurata tilannetta.
PoistaItsekin epäilisin noiden kasvien punerruksen johtuvan kylmyydestä, sillä samaa perennojen lehtien värin punerrusta ("ruskaa") olen itsekin huomannut syksyisin ja keväisin pihalla. Esim. eräässä lähialueen pihassa vuorenkilven lehdet muuttuivat upean punaisiksi syksyn kylmyydessä ja väri on säilynyt läpi talven. Mutta jos noiden kasvien lehtien väri ei ala muuttumaan vihreäksi kevään ja kesän edetessä ja uudet lehdetkin ovat punasävyisiä, niin sitten voi alkaa epäilemään joitain ravinnepuutoksia mielestäni. : )
VastaaPoistaHyvä kuulla, että tällaista punertumista saattaa tapahtua keväällä kylmän takia. Muistaakseni lumen alta paljastuessa kaikki lehdet olivat ihan vihreitä, mutta lähtivät siitä sitten värjäytymään. Tosin viime viikolla taisi olla yhtenä yönä jopa -5 asteen pakkaset, sillä voi olla vaikutusta. Seuraillaan siis tilannetta. Kiitos paljon arvokkaista neuvoistasi!
PoistaOlipa niin mukava postaus! Huolet ja stressi unohtuu mukavasti pihalla puuhastellessa. Olen samaa mieltä Puutarhamyyrän kanssa, kylmyys punertaa lehtiä, joten kannattanee arvoida forsorin puute vasta kun kasvu on lähtenyt kunnolla käyntiin.
VastaaPoistaKiitos Saila! Pihalla puuhailua ei voita mikään. Korkeintaan kahvihetki terassilla aktiivisen ahertamisen jälkeen työn jälkeä ihastellessa :)
PoistaMukava keväinen postaus. Kovasti olisi jo täälläkin halua päästä puutarhatöihin, mutta meillä on vielä lunta, joten pitää vaan odotella. - Minäkin olisin sitä mieltä, että kylmyys on ehkä aiheuttanut lehtien punerruksen.
VastaaPoistaKiitos! Toivotan kärsivällisyyttä ja nopeaa lumen lähtöä sinne! Ja hyvä kuulla, että tämä ongelmani ei ehkä olekaan ongelma, huh :) Ihanaa että on tämä blogi, jossa voi kysyä neuvoa.
PoistaEi kannata stressata puutarhaa, teet mitä ehdit, pienen palan kerrallaan. Niin minäkin teen. Tulevan kesän suunnitelmat ovat isoja, valtavia, mutta jos kaikki ei valmistu tänä kesänä, niin sitten jatketaan seuraavana. En halua enää stressiä riesakseni!!!!
VastaaPoistaMinullakin on järjetön määrä suunnitelmia tälle kesälle. Mutta olen nyt myös hyvissä ajoin liikkeellä :) Voi tosin olla, että vaihti tästä hiipuu, ei kuitenkaan koko ajan jaksa ihan täydellä kaasulla painaa. Yritetään olla stressaamatta, vaikka ei se aina onnistukaan :)
Poista