Aina yhtä maaginen ensilumi

Aamulla herätessäni huomasin ulkona leijailevat lumihiutaleet. En malttanut olla sisällä, hain takin ja kameran ja menin ihmettelemään ohutta valkoista peitettä. Pitkästä aikaa innostuin kuvaamaan ja kävelemään pihalla.











Vihreän sävyjäkin näkyy vielä:



Metsäkauriit ovat käyneet typistämässä maariankelloja:



Ruusukaali sinnittelee. Rehellisesti sanottuna olin unohtanut sen tyystin. Voisin huomenna kerätä pikkukerät talteen.



Lintujen ruokinnan aloitin viime viikolla. Aamulla pihalla näkyi tiaisia, mustarastaita, harakka, närhi ja pähkinänakkeli. Kuvaan heistä ei halunnut tulla kukaan, ilmeisesti eivät ole vielä tottuneet terassin reunalla teleputken kanssa vaaniviin ihmisiin.





Päivällä vietiin SPR:n Kontti-tavarataloon lahjoituksena kirjoja, astioita ja vaatteita. Olen yrittänyt vähentää tavaran määrää sekä harkita myös kaksi kertaa ennen uuden tavaran ostamista. Tänään en suoriutunut tästä viimeisestä tehtävästä kovin hyvin, koska SPR:ltä kotiutin perennakirjan. Nooh, tuotto menee ainakin hyvään tarkoitukseen.





Lisäksi tilasin viime viikonloppuna Novitan verkkokaupan alennusmyynnistä läjän lankoja, tarkoituksena neuloa korinpohjapeitto. En ole ihan harkinnut tätä loppuun asti, koska a) en ole mikään vikkelä neuloja ja b) minulla ei muutenkaan ole aikaa tehdä kaikkea mitä olen suunnitellut. Mutta onhan tässä vielä pitkiä talvi-iltoja edessä.

Mukavaa viikonloppua!