lauantai 30. maaliskuuta 2019

Kottaraiset ja peipot ovat täällä

Joka viikonloppu on hieman lämpimämpi kuin edellinen ja kevät etenee selvästi. Puutarha on kuitenkin vielä täysin lumen peitossa, joten etsin kevättä muualta. Viime postausten perusteella on varmasti selvää, että olen hurahtanut tänä vuonna lintuharrastukseen :) Toimistoviikon jälkeen suuntasin siis ensimmäisen vapaapäivän tullen taas Viikin pelloille lintuja bongaamaan.

Pelloilla ei näkynyt alkuun yhtään ketään. Toki lintuharrastajia pitkine putkineen oli raitin varrella useita. Taivaalta kuului kuitenkin kiurun liverrys ja välillä pelloilta kaikui töyhtöhyyppien ääntelyä. Kauempana näkyi muutamia valkoposkihanhia. Vanhan ladon kohdalla pysähdyin ihmettelemään tuntematonta ääntä ja huomasin katonharjalla kottaraisen. Nekin ovat siis jo täällä!

IMG_0485.jpg

Kauempana pellolla ruokaili laulujoutsen:

IMG_0490.jpg

IMG_0492.jpg

Jatkoin kierrostani arboretumin puolelle, jossa kuulin tänä keväänä ensimmäistä kertaa peippojen laulavan. Kävin pikaisesti lintutornissa sekä rantakallioilla, jossa nappasin kuvan taveista. En tosin tiennyt sitä kuvaa ottaessani, vaan asia selvisi vasta kotona otosta tietokoneen näytöltä katsoessani. Paikan päällä epäilin nähneeni vain sinisorsia :) Hieman erilaista bongausta tällainen, jos vasta kotona tekee tunnistuksen :D

Myös uuttukyyhkyn kuvaa syynasin kotona tarkasti. Olin sattumalta lukenut juuri edellisviikolla jostain, että uuttukyyhkyjä on nähty nyt Etelä-Suomessa ja ne voi tunnistaa siitä, että sepelkyyhkylle tyypillinen valkoinen juova puuttuu kaulasta. Taas kerran tietokoneen näytöltä kuvaa zoomatessa varmistui, että kyseessä oli tosiaan uuttukyyhky. Laji, josta vielä kuukausi sitten en tiennyt yhtään mitään. Luulen, että jos en olisi lukenut siitä etukäteen, olisin ohittanut puussa istuvan kyyhkysen vain olankohautuksella - kuvitellen sitä sepelkyyhkyksi.

IMG_0540.jpg

Samoilla paikkeilla huomasin myös puussa laulavan tiklin, joka oli tältä vuodelta lajin ensimmäinen havainto. Kuva on huono, mutta olkoot:

IMG_0536.jpg

Tunnista 100 lintulajia -haaste etenee siis oikein mukavasti. Tässä vaiheessa kasassa on 40 lintua ja niistä 9 sellaisia, joita en havainnut viime vuonna.

Kotiin tullessani ja autoa talon eteen pysäköidessäni silmäkulmaani osui yllättävä väriläiskä, joka sai hymyn huulille. Nyt meilläkin on krookusten kukintaa!! Ne ovat riippaomenapuun verkon suojassa, ihanat pienet!

IMG_0551.jpg

IMG_0552.jpg

Kotona jatkoin pelakuiden tuomista sisälle - onpa niitä ollut siellä autotallissa monta, puuhaa on riittänyt useammalle viikonlopulle :) Nyt kaikki ovat sisällä ja menenkin samalla tästä lukemaan lisää pelakuiden pistokkaiden ottamisesta, koska ensimmäisenä sisälle tuoduista pelakuista voisi ehkä kohtapuolin niitä ottaa.

Mukavaa viikonlopun jatkoa kaikille ja ihania kevättunnelmia!

P.S. Messulippuarvonta edellisessä postauksessa.

20 kommenttia:

  1. Sulloli tuloksekas lintupongaus. Isäntä kans ilimootti eileen nähänehensä peipon.
    Ja nua krookukset....ihania, ei vaa yks, vaa oikee kunnon kokoone rypäs.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Krookukset ovat päässeet ihan salaa kasvamaan :) Mukava yllätys kieltämättä.

      Poista
  2. Hyviä bongauksia taas! Itsekin näin kottaraisen läheisellä maatila-alueella, oli varannut itselleen pöntön. Meilläkin on pihassa kottaraisen pönttö siltä varalta, että joku tännekin osuisi, mutta toistaiseksi siellä on pesinyt vain tiaisia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa, että teillä on kottaraisen pönttö. Meillä on pönttöjä vain tiaisille ja kirjosiepoille. Eikä tosin ole kottaraisia näkynyt täällä meilläpäin.

      Poista
  3. Keväinen tunnelma oli tässä postauksessa! Ja vielä ihana rypäs krookuksia <3 Minullakin on usein sama tyyli lintureissuilla, vaikka paljon lajeja tunnenkin. Toissapäivänä näin kalalokin, joka olikin ensimmäinen näkemäni muuttolintu. Muuten on ollut vielä hiljaista linturintamalla. Monet juurruttavat pistokkaita vedessä, mutta minä suosin suoraan mullassa juurruttamista. Pelakuu varsinkin juurtuu helposti mullassa eikä tarvita välttämättä edes muovipussien kanssa leikkiä. Äitini oli juuri juurruttanut pelakuita niin, että laittoi dynon pohjalle märän sanomalehtiarkin ja pistokasruukut siihen päälle. Sitten vain laatikko sellaisenaan valoisalle, mutta ei aurinkoiselle ikkunalle. Sanomalehdestä haihtuva vesi pitää ilmankosteuden tarpeeksi korkealla juurtumiseen eivätkä pistokkaat homehdu, niin kuin muovihupun alla saattaa helposti käydä, jos unohtaa tuulettaa tarpeeksi usein. Mutta sekä vedessä että mullassa juurruttaminen varmasti toimii, ihan mihin on vain itse tottunut :) Aurinkoista sunnuntaita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Helpottaa paljon tunnistamista, kun pystyy zoomaamaan tietokoneen näytöllä kuvaa lähemmäs. Kuva ei ole läheskään niin tarkka kameran läpi katsottuna. En tiedä, olisiko sitten kiikareilla paremmat näkymät. Näin myös kalalokin vasta viikko sitten.
      Laitoin nyt pari pistokasta vesilasiin, se tuntui helpoimmalta tavalta. Täytyy tänään leikeillä lisää pistokkaita ja katsoa, kuinka käy :)

      Poista
  4. Olisipa hienoa nähdä kottaraisia. En ole nähnyt niitä sitten lapsuuteni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanko totta? Olen ajatellut, että kottarainen on Suomessa melko laajasti levinnyt, mutta ehkä se asustelee vain tietyissä ympäristöissä. Ei kyllä tosiaan täällä meilläkään näy kottaraisia, olen aina bongannut niitä muualta.

      Poista
  5. Kottaraisia kaipaan minäkin. Ovat tyystin kadonneet. Sen sijaan tuli parvi mustarastaita ruokailemaan lintujen ruokintapaikalle. Nälkäisiä tuntuivat olevan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kottaraiset ovat minulle kevään merkki, siksi on ilo bongata ne joka vuosi. Kesän aikana niihin tulee törmättyä monessa paikassa, mutta tosiaan meidän lähimaisemissa niitä ei myöskään näy.

      Poista
  6. Ihana tämä sinun lintuhurahduksesi! Minäkin opin tässä lisää linnuista. Itse näin eilen lintuja, joita en tunnistanut ja menin lintukirjan kimppuun ja selvisi, että ne olivat peippoja. Vuosia sitten kun olin Pariisissa, kottaraiset hengasivat eiffelin tornin jalkojen juuressa. Kuka nyt tänne peräpohjolaan haluaa kun voi olla pariisissa :D Ihanat nuo krookukset, kunnon rypäs kukkimassa, kaunista. Onko lumet nyt poissa??? Tsemppiä pelargonitouhuihin ja iloista kevättä !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siitä se lintuharrastus lähtee! Pikkuhiljaa havaitsemalla ja lintukirjaa tutkailemalla. Olen kertonut tämän varmasti monesti blogissa, mutta alkuun en erottanut sinitiaista talitintistä. Siis en edes tiennyt, että on muita tiaisia kuin talitiaisia.. Nyt olen selvästi huomannut, että mitä enemmän tietää lintulajeista, sitä enemmän niitä myös pystyy bongaamaan. Eli lintuharrastus on ikään kuin positiivinen kierre, koko ajan oppii lisää ja samalla myös havaitsee uusia lajeja.
      Hehe, vai että kottaraiset viihtyivät Pariisissa :D
      Lunta on meillä edelleen paljon, joskin koko ajan sulaa enemmän ja enemmän maata näkyviin. Öinen vesisade on selvästi vaikuttanut. Muutama lämmin päivä vielä, niin eiköhän lumet ole poissa!

      Poista
  7. Siellä on jo kevät pitkällä!, täällä vielä ruokitaan talvilintuja. Olen kyllä kuullut joutsenia nähdyn, mutta itse en ole nähnyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se kevät pikkuhiljaa taitaa olla tuloillaan, vaikka lunta onkin vielä paljon. Toivottavasti saapuu pian myös sinne teille :)

      Poista
  8. Ah ihanat krookukset! Jospa nuo tuolta joskus meilläkin nousevat. Lintulajisto lisääntyy päivä päivältä ja sirkutusääni voimistuu. Pönttöjä käydään tarkastamassa ahkerasti. Meidän vakio joutsenparimme lentää päivittäin puutarhan yli torviaan soitellen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Melkein olisin missannut krookukset kokonaan, kun täällähän on ollut vaan lumikinoksia. Mutta näköjään ne nousee heti ensimmäisille pälvipaikoille.
      Linnunlaulua kuulee tosiaan päivä-päivältä enemmän.

      Poista
  9. Oi, mukavia havaintoja! Kuvatkin ovat kivoja. Tykkään siitä, miten hassusti joutsenen kaula taipuu mutkalle, kun lintu ruokailee maasta. :D

    Periaatteessa linnun tunnistaminen jälkikäteen kuvasta on ihan yleisesti käytössä oleva määritystapa, mutta semmoisia tapauksia, jos ei ole havainnut lintua itse retkellä ollenkaan, vaan löytää sen vasta kotona kuvasta, ei tietääkseni oteta lukuun ns. isoissa pinnakisoissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joutsen on kyllä yllättävän taipuisa :)
      Erittäin hyvä pointti tietysti, että "vahinkokuva" ei ole pisteen arvoinen, eli jos ihan tuurilla löytää jotain vasta jälkikäteen kuvasta. Itselläni tässä oppimisvaiheessa on monta sellaista "harmaalla" alueella olevaa tilannetta, jossa vaikkapa kuvittelen nähneeni lajin x, mutta kotona tajuankin tarkemmalla tarkastuksella kyseessä olevan lajin z. Tunnista 100 lintulajia -haasteen mukaisesti tässä kuitenkin toteutuu oppiminen ja lajitietouden kertyminen.
      Toinen hyvä tapa löytää uusia lajeja on lyöttäytyä lintutornilla ammattilaisten seuraan ja kysyä, mitä he näkevät ja missä :) Mutta sellaiseen olen ihan liian epäsosiaalinen, juttelen muille lintuharrastajille ainoastaan jos joku muu avaa pelin :D

      Poista