Kompostoinnista

Sain jo jokunen aika sitten Minnalta Hiidenkiven puutarhassa -blogista kompostointihaasteen. Sen tarkoituksena on  kertoa vapaamuotoisesti omasta kompostoinnista etuineen ja haittoineen. Olin napannut kompostijärjestelmästämme kuvia jo syksyllä, mutta en kiireisenä loppuvuonna missään vaiheessa päässyt postauksen kirjoittamiseen. Nyt löytyi mukava iltahetki yhteenvedon tekemiseen.

Meillä on kaksi kompostointitapaa: lämpökompostori keittiöjätteelle ja kompostikehikot puutarhajätteelle. Puutarhakompostointialuetta laajensimme runsaat pari vuotta sitten. Kaksi kompostikehikkoa eivät riittäneet alkuunkaan, joten hankimme neljä lisää. Alla olevassa kuvassa tosin yksi kehikko on purettuna. Yhdessä kesässä täytän yleensä lähes kaksi kehikkoa puutarhajätteellä.





Jos vaan ehdin ja jaksan, yritän silputa jätteen isoilla puutarhasaksilla pienemmäksi edistääkseni maatumista. Kasvijätteen väliin heitän lehtipuiden oksasilppua, jota säilytän yhdessä kehikossa suursäkissä. Oksasilppu ei tietenkään ehdi kokonaan maatua, mutta pitää kompostimassan ilmavana ja on myös erittäin hyvä kuohkeuttaja savimaalle. Tykkään tästä oksasysteemistä kovasti, hake menee hyvään käyttöön :)

Syksyisen märkää oksasilppua kompostiin heitettäväksi:



Välillä lisään puutarhajätteen väliin myös keittiökompostista tyhjennettyä puoliksi maatunutta tavaraa. Yleensä en lisää sitä ihan raakaan puutarhajätteeseen vaan mieluummin jo hieman maatuneeseen kompostiin kääntämisen yhteydessä.

Käännän kompostit 1-2 kertaa vuodessa. Tyypillisesti keväällä kompostien sulamisen jälkeen ja joskus myös syksyllä - tosin yleensä tuo toinen kerta jää väliin. Kompostijärjestelmäni olisi muutoin ihan toimiva, mutta en millään muista, missä laatikossa on miten pitkään seissyttä tavaraa. Tästä kärsin viime kesänä, kun kukkapenkkiin levitetty komposti sisälsi vielä runsaasti kukkien ja hyötykasvien siemeniä. Kukkapenkistä nousi pian mirrinminttua, kurkun tai kurpitsan taimia ja tomaatintaimia. Kompostikehikoille pitäisi keksiä siis joku nimilappujärjestelmä. Ja ilmeisesti kompostin pitäisi meillä muhia ainakin kaksi vuotta ennen käyttöä.

Pistän kompostiin myös kitketyt rikkaruohot, koska niitä vaan syntyy niin jäätävä määrä. Kuivatan ne kuitenkin ensin auringossa tai vaihtoehtoisesti jätän ne muutamaksi viikoksi vanhoihin multasäkkeihin mätänemään.

Rikkaruohojen pussitusta:



"Valmiit" kompostit seisoivat aiemmin taivasalla, mutta viime vuonna peitin ne käytetyillä multasäkeillä. Yhtenä syynä oli estää rikkojen siemenien leviäminen kompostiin ja toisena ravinteiden pois valuminen. Viime kesänä tosin tämä tarkoitti sitä, että jouduin muutamaan otteeseen kastelemaan kompostia. Sateilla kompostia ei tarvitse kastella - siihen pääsee kuitenkin muovien välistä hieman vettä ja massa pysyy mukavan muhevana.



Maatuneen kompostimassan levitän keväisin kukkapenkkeihin katteeksi. Kompostin lisäksi käytän katteena myös edelliskesän kasvusäkkien sisältöä, joka sisältää paljon turvetta. Yritän vaihdella komposti-ja turvekatetta aina vuosi-vuodelta niin, ettei samaan penkkiin tule aina samaa matskua. Kompostimultaa olen lisännyt myös uusiin kukkapenkkeihin keventämään savimaata. Kasvimaalle en tätä kompostimultaa lisää, koska kehikkoni ovat painekyllästettyä puuta.
Nyt kun kompostointi on päässyt hyvään vauhtiin ja joka vuosi syntyy 1-2 kehikollista valmista tavaraa, tulee kompostoinnista oikein hyvälle mielelle. Siinä toteutuu kunnolla luonnon kiertokulku - kasvijätteestä syntyy uutta multaa - ja varmasti jokainen puutarhuri on samaa mieltä siitä, että se on arvokasta tavaraa :)

Kompostikehikoiden lisäksi meillä on myös epämääräinen kasa, joka sisältää nurmimättäitä ja suurempaa kasvijätettä (esimerkiksi polkujen varrelta raivattua korkeaa heinää). Rehellisesti sanottuna en tiedä, mitä tälle tekisin. Salaa toivon, että ehkä tänä vuonna kasan keskeltä kaivaessa sieltä paljastuisi hyvää multaa. 



Lämpökompostorin kanssa on meillä hieman haastavampi systeemi. Biojätteitä syntyy riittävästi ehkä noin kerran viikossa, yleensä viikonloppujen jäljiltä, kun olemme laittaneet kotona ruokaa. Luulen, että lämpökompostorimme täyttöväli on hieman liian harva ja siksi se ei muhi kunnolla. Toisaalta myös tyhjennys on harvaa, joten kompostorimme ei taida koskaan päästä oikein hyvään vauhtiin. Koen myös ilmastointiaukkojen säätämisen hankalaksi (koskaan en muista, missä asennossa säädin on kiinni ja milloin auki ja hienoista 20-100 merkeistä en vaan saa päästeltyä mitään järkevää) ja kompostin koostumuksen arviointi ja säätäminen on minulla yhtä hepreaa. Kompostin lämpötila on kesäisin yleensä aika alhainen (ehkä 20-30 astetta) ja talvisin komposti on jäätynyt. Tosin välillä epäilen, onko lämpömittarimme ihan kunnossa, koska ihan kohtuullisen maatuneen näköistä tavaraa lämpökompostori syöttää ulos. Se on mielestäni aavistuksen liian kosteaa, mutta muuten minun silmiini ihan asiallista kamaa.
Kuitenkin koen, että en ole jaksanut perehtyä riittävästi lämpökompostoinnin saloihin, joten en saa laitteesta varmastikaan parasta tulosta ulos. Mutta ei se haittaa, koska homma toimii joten-kuten. Paitsi talvisin. Tässä kohtaa vuotta lämpökompostori alkaa olla jo ihan täynnä ja täysin jäässä.

Tilanne lokakuussa, lämpökompostori väittää lämpötilan olevan jo lähempänä nollaa:



Tällaisia kompostointisysteemejä meillä.
Mukavaa viikonlopun jatkoa!