perjantai 9. maaliskuuta 2018

Islannin matka, osa V: Jökulsárlónin jäätikköjärvi ja itäinen Islanti

Palaan pikaisesti ennen viikonloppua vielä Islannin matkapostausten pariin. Ja viikonloppuna sitten ajan kanssa kylvöjen tilannepäivitystä :)

Islannin kiertävän ykköstien varrella näimme hyvin erilaisia maisemia. Víkin vehreistä kallioista harmaisiin laavakenttiin, sammaloituneeseen laavaan tai sinisenä loistaviin lupiininiittyihin. Omituisinta oli se, että samankaltaista maisemaa saattoi jatkua kilometrikaupalla.

Laavahiekkaa:

IMG_6451.jpg

Islannissa on ajateltu, että hiekkatasangoilla ei kasva mikään. Kunnes alueelle tuotiin sitkeä ja sopeutuvainen alaskanlupiini:

IMG_6179.jpg

Lupiini on Islannissa vieraslaji, istutettu vuonna 1945 eroosion estämiseksi ja maan viljavuuden parantamiseksi. Lupiini on kuitenkin menestynyt odotettuaan paremmin ja levinnyt valtaville alueille, peittäen alleen alkuperäiskasvuston. Islanti taistelee tälläkin hetkellä lupiinia vastaan. Suurimpana riskinä on sen leviäminen ylängöille sekä herkille sammaloituneille alueille.

Sammaloituneet laavakentät:

IMG_6367.jpg

Erikoisia näkymiä oli luvassa lisää jäätikköjärvien merkeissä. Ensimmäisenä saavuimme pienemmän ja todennäköisesti hieman tuntemattomamman Fjallsárlónin luo. Minulla oli yön aikana alkanut flunssa kovalla kurkkukivulla, joten päivän koittaessa veto oli hieman pois. Jäätikköjärvien kuvaaminen oli kuitenkin kohtuullisen rentoa puuhaa flunssaisenakin. Tyydyin kävelemään hieman rannalla ja kuvaamaan järvellä turisteja kuljettanutta kumivenettä.

IMG_6482.jpg

IMG_6491.jpg

IMG_6506.jpg

Taustalla näkyy Fjallsjökullin jäätikkö:

IMG_6500.jpg

Pian jatkoimme matkaa eteenpäin Jökulsárlónin jäätikköjärvelle. Noin kymmenen kilometrin päässä sijaitseva Jökulsárlón pilkisti jo tienvarren hiekkasärkkien välistä. Se oli Fjallsárlónia paljon suurempi ja merkittävästi sinisempi. Järvellä kellui jäätä satoja ja satoja paloja. Ajoimme vierailukeskuksen parkkipaikalle ja kävelimme järven rantaan, josta avautuivat parhaat näkymät.

IMG_6632.jpg

IMG_6627.jpg

Kelluvat jäälautat toimivat myös lintujen levähdyspaikkana:

IMG_6521.jpg

Osa jäästä oli edennyt kanavaan ja sieltä merelle asti.

IMG_6525.jpg

IMG_6528.jpg

Merenrannalla oli aaltojen palauttamaa jäätä:

IMG_6543.jpg

Osallistuimme myös turistiosuudelle eli ostimme liput Jökulsárlónin venekierrokselle. Aluksena toimi amfibioauto, eli jotain bussin ja veneen välistä. Veneauto nappasi turistin kyytiin, kulki pyörillä rannalle ja ajoi suoraan veteen. Venekierros kesti noin puolisen tuntia ja sen aikana pääsi lähemmäs muutamia isoja jäävuoria, mutta jos totta puhutaan, niin siinä ei ollut mitään kovin ihmeellistä.

IMG_6606.jpg

IMG_6598.jpg

Seuraavana päivänä oli tiedossa pitkä ajopäivä. Olimme jaksottaneet matkalle kaksi pidempää ajomatkaa ja ensimmäinen vei meidät Islannin eteläosassa sijaitsevasta Kálfafellista Höfnin ja Djúpivogurin kylien kautta itäosan Egilsstaðiriin.

Matka sujui huikeissa maisemissa:

IMG_6672.jpg

IMG_6688.jpg

IMG_6656.jpg

IMG_6666.jpg

IMG_6682.jpg

Kuinkahan kauan tämä tie pysyy paikoillaan?

IMG_6684.jpg

Pidimme tauon Djúpivogurissa. Suoristimme jalkoja, söimme lounasta, kurkkasimme matkamuistomyymäliin ja kävelimme kylän lähistön kauniissa luonnonmaisemissa. Djúpivogur oli mainio pysähdyspaikka.

Djúpivogurin kylä:

IMG_6693.jpg

IMG_6689.jpg

Lähistön höyryävät järvimaisemat:

IMG_6715-2.jpg

Djúpivogurin jälkeen tie kiersi muutaman fjordin ja kääntyi sitten sisämaahan päin. Edessämme avautui huikean kaunis ja jylhä laakso, jota sanat eivät riitä kuvaamaan ja jolle kaksiulotteiset kuvat eivät tee oikeutta. En edes liioittele kun sanon, että huokailimme jatkuvasti tien noustessa laakson läpi korkeammalle. Tämä kuva on haikea yritys toistaa paikan erikoisuutta edes jollain tapaa, mutta epäonnistuu siinä valitettavan totaalisesti:

IMG_6730.jpg

Laakson jälkeen matka Egilsstaðiria kohti eteni selvästi tylsemmissä ja metsäisemmissä maisemissa.

Seuraavassa postauksessa vieraillaan Dettifossin putouksilla, Hveririn kiehuvilla mutakuopilla ja pittoreskissa Húsavíkissa.

Edelliset matkapostaukset:
Islannin matka, osa I: Reykjavík, Thingvellir, Kerid, Geysir ja Gullfoss
Islannin matka, osa II: maaginen Landmannalaugar
Islannin matka, osa III: lunnit
Islannin matka, osa IV: Skogafoss, Reynisfjaran mustat hiekat ja sumuinen Skaftafell

21 kommenttia:

  1. Upeita maisemia jälleen! Islanti on kyllä kaunis maa ja tarjoaa hienoja luontoelämyksiä. Hyvää viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Erikoisia maisemia oli enemmän kuin ehdin tänne jakaa :) Upea maa. Hyvää viikonloppua!

      Poista
  2. Oih! Kiitos taas! On maisemissa jylhää ja karua kauneutta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tita! Ainutlaatuisia maisemia, jolle valokuvat eivät tee oikeutta.

      Poista
  3. No onpa upeita maisemia ja ihania kuvia!
    Täytyy tulla huomenna ihailemaan paremmalla ajalla.
    Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
  4. Huikaisevan upeita maisemia. Hienoa myös siksi, että luonto on pääosassa. Ei sähkötolppia, ei mainostauluja, eikä paljon muutakaan ylimääräistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, hyvä bongaus! Islannissa oli kilometrikaupalla sellaista maisemaa, jossa ei näkynyt ihmisen jälki. Eikä mitään ylenpalttisia turistien houkuttelemiseksi pystytettyjä myyntipisteitä. Tosin niitä varmaan on tulossa, kun turismi kasvaa.

      Poista
  5. Ihan huippua, suurkiitos tästä♥ On kyllä kiva päästä kuvin mukaan ihailemaan,varsinkin kun nämä kuvat on näin upeita! On kyllä niin paljon kaunista ja upeaa nähtävää:) Mukavaa alkavaa viikonloppua♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että kuvista pääsee mukaan tunnelmaan :) Mukavaa viikonloppua!

      Poista
  6. Ai että! Tahtoo takaisin :)
    Tuo tie idässä oli aika pelottava...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos vaan ymmärsin oikein, niin kyseinen tie taitaa olla tuulisempien kelien aikaan suljettuna, eikä mikään ihme sinänsä. Onneksi meidän ajopäivänä ilma ei olisi voinut olla parempi :)

      Poista
  7. Taas hianoja kuvia! Tuata sammalootunutta laavakenttää tekis miäli mennä silittelemähän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sammalkenttä oli mainio! Sammal oli pehmeä ja korkea ja alue tietysti suojeltua, koska sammaleen kasvaminen kestää vuosia.

      Poista
  8. Oi, miten hienoja kuvia! Kiva näin blogien välityksellä nähdä muoilmaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ja kiva jos tämä tuntui virtuaalimatkalta :)

      Poista
  9. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  10. Vastaukset
    1. Eksoottista kauneutta tosiaan, sitä Islannissa oli tarjolla :)

      Poista
  11. Ihan huikean upeita maisemia. Saari todellakin tarjoaa erilaisia näköaloja. Kiitos tästä kuva matkasta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minullekin tuli yllätyksenä Islannin monipuolisuus. Kannatti siis ehdottomasti kiertää koko saari.

      Poista