Rennoissa tunnelmissa

Takana on työntäyteinen viikko täynnä mielenkiintoisia ja innostavia projekteja. Huomaan kuitenkin, että kiireisinä viikkoina tarvitsen enemmän lepoa ja unta. Iltaisin kotona tietokoneen avaaminen ei ole myöskään ollut prioriteettilistalla. Mutta nopeatahtisen viikon jälkeen parasta on lauantai ilman yhtäkään suunnitelmaa. Tykkään kovasti niistä viikonlopuista, kun saan olla vaan kotona ja tehdä asioita omassa tahdissa, kuten juoda kahvit aamulla sängyssä lehteä lukien, jopa siivota pikkuhiljaa ja lösähtää vaikka sohvalle kun siltä tuntuu. Tänään on ollut juuri sellainen rento lauantai :)

Aiemmin viikolla postiin tupsahti ihana kirjekuori Päivänpesän elämää -blogin Katjalta. Voitin hänen blogin arvonnassa vaaleanpunaisten kukkien siemeniä - miten täydellinen palkinto tällaiselle pinkkien kukkasten ystävälle! Kiitos Katja mukavasta arvonnasta! :)



Iltapäivällä pääsin koulintahommiin. Esikasvatuspöytä alkaa hyvää vauhtia täyttyä purkeista ja kasveista. Joudun nyt hieman hillitsemään maaliskuun kylvöjä ja odottamaan niiden kanssa varmaankin huhtikuun alkuun asti, jolloin saan siirrettyä osan kasveista yläkertaan luonnonvaloon. Muistelisin, että huhtikuussa on jo kivasti valoa ikkunanlaudalla.

Koulin punavirmat:



.. ja paprikat omiin purkkeihin. Taustalla pilkottaa myös tomaatin hujoppitaimia.



Chilit ovat kasvaneet hyvää vauhtia. Myös kasvihuonekurkuille on ilmestynyt ensimmäiset varsinaisten lehtien alut. Kuvan keskellä on ilmeisesti jokin apila, joka iti nuokkulaukan kylvöstä. Höh ja pöh!



Verenpisaran pistokastaimet ovat pulskistumassa hyvää vauhtia:



BBC:ltä on alkanut taas uusi Gardener's Worldin kausi. Ensimmäinen jakso näyttäisi olevan myös YouTubessa katsottavana. Briteissä on jo runsaat kymmenen astetta lämmintä, maa vihertää ja narsissit kukkivat. Kateelliseksi käy juuri tähän aikaan vuodesta, kun ulkona on vielä lunta, eikä meillä näy vielä edes piippoja. Ohjelmaa aiempina vuosina katsoessani olen kuitenkin huomannut, että erot tasaantuvat joskus toukokuun paikkeilla. En tiedä että lämpeneekö ilma täällä sitten vauhdikkaammin vai mistä on kyse. Lisäksi tietysti valoa ei taida sielläkään olla yhtään enempää tarjolla tähän aikaan vuodesta.

Kevättä haikeana odotellessa - rentoa viikonloppua kaikille!

Keväisiä hetkiä

Koko viikonloppuna on ollut aivan mainio sää: ilma kevyesti plussalla ja aurinko paistaa kirkkaana. Täydellinen keli viettää aikaa ulkona. Siksi suuntasimme aamukahvien jälkeen pihalle siivoamaan linnunpönttöjä. Ensin ne piti tietysti hakea eri paikoista.

Pienempää ja suurempaa mökkiä, yhteensä kahdeksan pönttöä:



Pönttöjen avaamisen jälkeen selvisi viime vuoden saldo: kaksi linnunpesää ja yksi ampiaispesä, hrr. Saa nähdä, onko tänä kesänä enemmän pesijöitä. Toivottavasti ei kuitenkaan ampiaisia!
Kun pöntöt tuli siivottua ja kiinnitettyä takaisin paikoilleen, oli aika tarkistaa kasvihuoneen tilanne. Siellähän oli jo kesäinen tunnelma ja parikymmentä astetta lämmintä!



Mietimme miehen kanssa kasvihuoneen tulevan kesän järjestystä (minne runkotomaatit ja minne matalammat lajit), varjostusverhojen kiinnittämistä ja kaikkea muuta pientä. Johan lähti ajatukset laukkaamaan ja suunnitelmia tupsahti päähän yksi toisensa jälkeen :) Kyllä aurinko ja keväinen tunnelma saavat multasormet syyhyämään!

Nyt iltapäivällä istun sisällä ja nautin auringon viimeisistä säteistä sekä sähäköistä tulilatvoista, jotka sain viikko sitten lahjaksi mieheltä. Olin ihan huuli pyöreänä, koska harvemmin hän muistaa minua kukilla. Tänä keväänä olen saanut kuitenkin kukkia jo kaksi kertaa: ensin eräänä viikonloppuna kun olin ihan rikkipoikki kilppariongelmien takia ja nyt toistamiseen. Tällä kertaa perusteluna oli se, että koska yritän vähentää sokerinsyöntiä, niin suklaan sijaan piti tuoda kukkia. Hyväksyn täysin tämän logiikan :) Ja on se vaan ihanaa, että toinen muistaa ja yllättää.





Keväistä alkavaa viikkoa!

Hyvät ja huonot

Maalaistytön taimitarhassa -blogissa oli kiva postaus oman puutarhan hyvistä ja huonoista puolista. Alunperin idea taisi lähteä vaalean vihreää -blogin Pidän/En pidä -postauksesta.
Tuumailin, että voisi olla mukavaa pohtia meidänkin pihaa siltä kulmalta. Yleensä havaitsen helpommin virheitä kuin onnistumisia ja keskityn tyypillisimmin heikkouksiin, joten nytkin mieleeni juolahtivat ensin kaikki asiat, jotka puutarhassamme ovat pielessä! Mutta sellainen mietintä ei ole kovin hauskaa :) Joten yritän nyt kunnolla paneutua puutarhani hyvien puolien keksimiseen.

Plussat:
- Talomme sijaitsee rinnetontilla, joten seisova vesi on harvoin ongelma. Tämä on suuri plussa etenkin siksi, koska maalajina on savi. Lisäksi rinne avautuu itään päin, joten aamuauringon ensimmäiset säteet osuvat taatusti pihallemme.

Yksi ensimmäisistä kuvista muuttomme jälkeen, napattu joitakin vuosia sitten ylärinteestä:



... kuva johdattaa samalla myös seuraavaan plussaan, eli:

- Tontti on iso ja monimuotoinen. On nurmikkoa, kiviä ja vanhaa metsäpohjaa. Periaatteessa mahdollisuuksia luoda upea puutarha on mukavasti, jos vain osaisi :) Lisäksi suuri osa tontista tarjoaa luonnonmukaisia näkymiä: vanhoja kuusia ja katajia, villivadelmia ja mustikoita - on ihan mieletöntä herkutella villivadelmilla omalla takapihalla!

Pieni männikkö tontillamme:



Mustikoita takapihalta:



- Iso tontti mahdollistaa myös kaikenlaiset projektit :P Terassiraksan, kasvihuoneraksan, viljelylaatikot, kivikkoprojektin ... lista voi vain jatkua. Ja edelleen koko ajan tuntuu, että emme ole tehneet riittävän isosti ja näyttävästi, vaan rakennelmamme ovat vain pieniä pilkkuja villiintyneen luonnon keskellä.

Projekteja, projekteja:






- Tonttia ympäröivät isot kuuset ja sembramännyt. Ne ovat kauniita, toimivat näköesteenä ja tarjoavat hieman suojaa tuulilta. Lisäksi puut ovat oivallinen elinpaikka pikkulinnuille ja oraville.




Miinukset:
- Rinnetontti tarkoittaa meidän tapauksessa myös kovia tuulia, jotka puhaltavat ympäröiviltä pelloilta suoraan rinnettämme kohti. Tosin säännöllisesti kasveja pöllyttävä tuuli pitää tuholaiset loitolla, joten enpä valita :)

Viereisillä pelloilla myrskyää:



- Savinen maapohja. Sitä voi menestyksekkäästi kaivaa vain muutaman viikon ajan keväällä ja syksyllä. Muina aikoina maa on joko kivikovaa tai talvisin routivaa. Eikä mikään oikein kasva ilman maanparannusta. Paitsi tietysti rikkaruohot! Savimaa pysyy myös keväisin pidempään viileänä, joten kasvukautta saa odottaa hieman pidempään.

- Luonnontilainen tontti tarkoittaa myös sitä, että sananjalat ja kielot viihtyvät täällä mainiosti ja leviävät mieluusti kukkapenkkeihin. Uusien kukkapenkkien maa täytyy siis siivota juurista perinpohjin ja mielellään myös eristää juuriesteillä ympäröivien innokkaiden kasvien leviämiseltä.

Yksi reipas leviäjä, joka ei haittaa yhtään:



- Tärkeimmän nurmirinteen alla kulkee vesiputki porakaivolta talolle. Se tarkoittaa sitä, että alueelle ei kannata istuttaa puita tai isompia pensaita - eteen voi tulla tilanne, jolloin vesiputki täytyy kaivaa esille. Tämä harmittaa minua jonkun verran, koska kyseessä on aurinkoinen rinne suoraan terassin vieressä, enkä oikein keksi, mitä sille voisi tehdä. Perennoja voi tarvittaessa siirtää, mutta mitään kovin kiinteää tai hienoa en haluaisi kyseiseen kohtaan perustaa. Lisäksi miehen mielestä porakaivolle pitäisi tarvittaessa päästä pienellä kaivinkoneella, joten käytännössä jonkinlainen kaistale on pidettävä nurmikkona.

Vesiputkien kaivuu joitakin vuosia sitten - oli niin raastavaa seurata tätä kaaosta!



Tuntuu, että monet plussat ovat toisaalta miinuksia ja myös toisin päin. Piha ja puutarha ovat hyvässä ja pahassa aina omia ja niissä näkyy (tai ainakin alkaa näkymään..) oman käden jälki. Ja se taitaa olla se paras juttu.