tiistai 23. maaliskuuta 2021

Kevään kaipuu -haaste

Sain jokin aikaa sitten Sofialta Multavarpaan maailma -blogista Kevään kaipuu -haasteen. Kyseinen haaste on lähtöisin Tiiulta Puutarhahetki -blogista ja sen tarkoituksena on jakaa itselleen merkityksellisimpiä keväisiä kuvia.

Minun kevääni alkaa linturetkillä. Yleensä jo heti tammi- ja helmikuussa, tänä vuonna kylmän talven jälkeen vasta maaliskuussa. Ensimmäinen vakiokohde on yleensä Viikin pellot ja arboretum, kelien salliessa myös Lammassaari, josta löytyvät hanhet, kiurut, töyhtöhyypät. En osaa oikein selittää sitä, miksi joka kevät täytyy käydä niitä kanadanhanhia ja valkoposkihanhia (ja toki myös meri- ja metsähanhia) Viikissä bongaamassa, kun kuitenkin niitä samoja lintuja näkee kesällä ihan joka puolella. Siinä on jotain merkillistä, kun hanhet saapuvat ensimmäisten paluumuuttajien joukossa tänne. Ne tallustelevat puoliksi jäätyneillä, lumisilla pelloilla ennen matkansa jatkamista. Ehkä se on lupaus siitä, että heidän jälkeen saapuu myös seuraavat lajit, ja samalla tulevat kevät ja kesä. 

Kevään kohteita ovat toki myös Suomenoja ja Villa Elfvik. Lumien lähdettyä täytyy päästä käymään myös Porkkalanniemessä. 

Viime keväänä oli eräänä Viikin vierailulla pelloilla enemmän kauriita kuin hanhia..


 Porkkalanniemen haahkat:


Suomenojalla on pesintä onnistunut:


Ja kun kevät etenee vielä hieman pidemmälle, on lintuharrastajan onnenpäivät:

Liro:


Ruokokerttunen:


Hernekerttu:


Punakylkirastas:


Puutarhassa kevään odotus alkaa tietysti lumien lähdöllä. Tänä vuonna tilanne on sen osalta vielä melkoisen heikko, lunta vaikuttaisi olevan tasaiset puoli metriä joka puolella pihaa. Viime vuonna maaliskuun loppupuolella avautui puutarhassa jo tällainen näkymä:


Sitä onkin jo ikävä, että pääsisi nuuhkimaan maan tuoksua, iskemään lapion multaan, kylvemään viljelylaatikoihin siemeniä. Hetki täytyy vielä malttaa. Sitten kun kevät tulee, niin se saapuu vauhdilla. 

Puutarhassa kevään ilahduttajia ovat ehdottomasti esikot sekä valkovuokot:



Tottakai myös narsissit, tulppaanit ja omenapuut ovat kevään sykähdyttäviä kukkijoita, mutta ne ilmestyvät vasta silloin kun on selvästi lämpimämpää. Krookukset ja esikot sen sijaan ovat niitä ensimmäisiä ilon pilkahduksia vielä mahdollisesti hyvinkin karun tai ailahtelevan sään aikaan. Siksi kaikki kunnia niille. 

En jaa haastetta nyt eteenpäin, sillä en ole varma, kuka on ehtinyt siihen jo osallistua. Mutta ole hyvä ja nappaa haaste halutessasi täältä: 

Haasteen säännöt:

  • kerro postauksessasi, kuka haasteen aloitti (Tiiu Puutarhahetki -blogista)
  • tee postaus sinulle rakkaimpimpien keväisten kuvien kera
  • haasta kolme tai useampi blogiystäväsi mukaan
  • käy kirjoittamassa postauksesi Puutarhahetki - Suurien unelmien puutarhablogin Kevään kaipuu  -postauksen kommenttikenttään.
  • Voit osallistua haasteeseen myös Instagramissa. Merkitse kuvasi silloin #keväänkaipuuhaaste ja @puutarhahetki, jotta löydän ne.

Aurinkoista kevään ja puutarhakauden odotusta!

12 kommenttia:

  1. Oi miten ihania lintu kuvia. Meidän mökin ylitse tai oikeastaan siinä vieressä olevalla pellon ylitse on lentoreitti monelle linnuille ja on niitä jokusia jo nähtykkin. Ne on kevään airueita kuten krookukset ja esikot. Krookuksia minulla on tosi vähän mutta esikkoja senkin edestä. Esikot eivät ole vielä ainakaan kelvannut peuroille tähän asti ainakaan. Peurat on mennyt täällä johonkin syvemmälle metsään nyt ei ole niitä näkynyt juurikaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teidän sijainti kuulostaa ihanteelliselta lintuharrastuksen kannalta :) Esikot ja krookukset ovat kyllä mahtavia molemmat.

      Poista
  2. Ihana postaus! Tosi kivat lintukuvat. Olen miettinyt samaa, että miksi ne "kevään ekat" muuttolinnut pitää aina saada nähdä heti niiden saavuttua - miksei voi odottaa, että ne ilmaantuvat siihen maisemaan, missä itse arkeaan elää - mutta en ole keskinyt oikein parempaa selitystä kuin ylitsepursuava malttamattomuus. Kevään merkkien näkemistä ei vain malta odottaa. Niitä pitää mennä vastaan. :D

    VastaaPoista
  3. Ihanat lintukuvat! Söpö kuokokerttunen. Lintuja saa täälä viälä orottaa. Joutsenen kyllä jo pongasin kävelylenkillä ollessani. Yksi ainut lenti pitkin jokia, mikä on viälä ihan umpijääs. Mahtoo olla joku eksyny kaveri. Lunta tääläki, mutta terassipenkki o jo melekee iliman lunta ja yks piippo on pongattu :) Eileen alakas lumiensulatuskelit, ihanaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja nyt lumet onkin melkein lähteneet ja lintujakin saapunut enemmän, toivottavasti myös sinne :) Kevään tuloa ei voi estää :)

      Poista
  4. Ihanat kevään merkit! Tuo pikkuinen haahkanpoikanen on todella söpö, sopii hyvin lähestyvään pääsiäiseen. Toivottavasti tännekin alkaa pian eksyä lintuja, edes mustarastaita. Vuodet ovat kovin erilaisia keskenään. Tuo viime maaliskuun krookuskuva sen todistaa. Meillä kyllä meni huhtikuun loppuun saakka ennen kuin krookukset edes piippoilivat, kun maa oli niin tukevasti roudassa ja oli muutenkin aika kylmä kevät. Paljon on siis eroja Suomen sisälläkin. Aurinkoisia kevätpäiviä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti sinnekin on nyt ilmestynyt kevään merkkejä! Vuodet eivät tosiaan ole veljeksiä, mutta onneksi kevät tulee lopulta aina :D Ja miten sitä joka vuosi tulee myöskin kiire keväthommissa, en tajuu :)

      Poista
  5. Näistä kuvista huokuu tunnelma, valo ja värit. Ihana virkistyspostaus harmaaseen keskiviikkoon.
    Tänä vuonna on vähän erilainen kevät, tai pikemminkin ehkä normaalikevät verrattuna viime vuoteen. Äkkiä se kevät taas tulee, kunhan aikansa keikkuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinpä, tänä vuonna on kenties ollut se normaali kevät. Tai onko nykyään enää ilmojen lämmetessä sitä normaalia kovin usein - saa nähdä!

      Poista
  6. Olipa kauniita lintukuvia.
    Mukavaa loppuviikkoa sinulle.

    VastaaPoista