Aurinkoisena sunnuntaina teimme miehen kanssa pienen retken Viikin pelloille. Olemme kävelleet siellä usein keväisin ja bonganneet töyhtöhyyppiä - varmoja kevään merkkejä :) Tällä kertaa kuitenkin jännitin lähtöä, koska epäilin kuntoni olevan edelleen huono kilpirauhasen liikatoimintaepisodin jäljiltä. Seinä tulikin vastaan runsaan tunnin käppäilyn jälkeen. Autolle oli vielä matkaa, joten ei auttanut kun marssia eteenpäin, mutta melkoista hoipertelua ja hapen haukkomista se loppumatka oli. Tulipa ainakin todennettua nykykunto ja treenaamisen tarve!
Tunnissa ehdin kuitenkin kuvata yhtä sun toista, kuten talventörröttäjiä:
Töyhtöhyypät olivat tietysti jo saapuneet. Keväällä Viikin pelloilla niiden näkeminen on melko lailla varma nakki.
Myös kiurut olivat löytäneet tiensä Viikkiin. Itsehän en valitettavasti lintua tunnistaisi, mutta kuulin lintuharrastajien puhuvan kiuruista :)
Kanadan- ja valkoposkihanhien joukot olivat saapuneet ja laidunsivat pelloilla.
Kanadanhanhi lepää ja valkoposket ihmettelevät:
Osa hanhista oli jäänyt vielä jään reunalle:
Sieltä ne lensivät pienissä ryhmissä pelloille.
Eräs kanadanhanhi näytti hieman oudolta: mustan nokan ja pään sijaan hän olikin valkokirjava. Osaako joku fiksumpi kertoa, onko tällainen väripoikkeama normaali?
Viikin arboretumissa oli useita lintujen ruokintapaikkoja. Yhdellä niistä huomasimme värikkään tiklin:
Toisen ruokintapisteen läheisyydessä hyppi sinitiainen:
Mereltä päin lensi peltojen suuntaan myös muutamia merihanhia.
Vaikka kävelyretken loppu oli rankka ja olin ihan poikki vielä kotiin päästyäni, oli hauskaa palata vaihteeksi rakkaan lintukuvausharrastuksen pariin. Ennen omakotitaloon muuttamista kävimme usein kävelyretkillä luonnossa, mutta nykyään puutarhanhoito on tempaissut mukaansa ja viikonloput tulee vietettyä pihalla kuopsuttaessa. Teleobjektiivia en ole ulkoiluttanut todella pitkään ja kuvaustaidot ovat päässeet ruostumaan. Mutta jospa jatkossa löytäisin enemmän aikaa luontoretkeilyyn ja -kuvaukseen, sen verran mukava fiilis siitä väsymystä lukuun ottamatta jäi.
Retkeily voisikin olla sopivaa liikuntaa kunnon kohotukseen. Upeita kuvia linnuista, niiden kuvaaminen on haastavaa, olet onnistunut hienosti.
VastaaPoistaKiitos Mari! Kävely ylipäätään voisi olla hyvä paikka aloittaa. Arkiset askareet sujuvatkin jo ihan hyvin, mutta näköjään hieman pidempi yhtäjaksoinen kävely tuottaa ongelmia. Täytyy päästä hyvään kuntoon kevään ja kesän ulkomaanmatkoja varten, niillä tulee aina käveltyä paljon :)
PoistaKannatti retkeillä. Ainakin minä iloitsen näistä lintukuvista. Kyllä tuo tikli on upea ja näkyvä lintu kaikessa värikkyydessään.
VastaaPoistaKiitos Between! Lintuja on mukava seurata niin kotipihalla kuin muuallakin. T
PoistaLempeästi treenaamalla toivottavasti pääset taas kuntoon!
VastaaPoistaNäin minäkin uskon :) Ja tuli ainakin todettua, että kävely ei ihan suju kuten aiemmin - mutta sehän on hyvä lähtökohta kehittymiselle.
PoistaUpeita lintukuvia!
VastaaPoistaJos jokin minua harmittaa niin se, että en tunne lintuja kovin hyvin, varsinkaan äänestä.
No, söpön sinitiaisen ainakin tunnistan. :)
Hyvää vointia!
Kiitos Sara! Minäkin tunnistan vain kourallisen lintuja. Sekoitin viimeksi jopa valkoposki- ja kanadanhanhen :D
PoistaLintujen katselu tuo sellaisen vapauden tunteen, ja muuttolintujen tulo taas ilon tulevasta kesästä! Hienoja kuvia, upeita tunnelmia! Kaunis lintu tiklikin päässyt kuviin!
VastaaPoistaKiitos Sirkku! Totta, lintujen katselu on sesonkihommaa ja muuttolinnut viestivät keväästä :)
Poista