Eilen bongasin takapihallamme vierailevia räkättirastaita, jotka herkuttelivat pihlajanmarjoilla. Marjoja hävisi nokan väliin hyvää vauhtia.
Kuvista näkyy hyvin eilinen harmaa ja vetinen keli. Tänään näyttää hyvin samankaltaiselta. Lunta tuli täällä noin kymmenen senttiä ja nyt se on jo pääosin sulanut. Pihatöiden painopiste siirtyy jatkossa lumitöihin ja polttopuiden hakemiseen. Puutarhassa on kaikki talvivalmistelut tehty.
Eilen puhdistin viikon verran ruukuissa ja ämpäreissä kuivumassa olleet daalian juurakot ylimääräisestä mullasta ja nostin ne paperikasseihin perusturpeen sekaan. Toivottavasti säilyvät tällä tavoin viileässä autotallissa talven yli.
Sisällä siivoilen pikkuhiljaa puutarhavarastona toimivaa pannuhuonetta. Ette tiedäkään, millainen kaaos yhdessä huoneessa voi olla - ruukkuja pitkin lattiaa, multasäkkejä sikin sokin ... Omasta mielestäni pesin kyllä jo kesällä ulkona hyvällä tahdilla kylvöruukkuja, mutta silti niitä löytyy vielä valtavia määriä. Pienemmät muoviruukut otan talteen kevään kylvöjä varten, keskikokoiset lähtevät muovikierrätykseen.
Vielä olen ajatellut ehtiväni tehdä syyskylvöjä. Suunnittelin nostavani kylvöastiat talveksi viljelylaatikoihin, löytyvät sieltä ainakin keväällä helposti.
Millaisia puutarhaan liittyviä puuhia teillä on vielä edessä? Vai onko kaikki jo paketissa tältä vuodelta? :)
▼
sunnuntai 29. lokakuuta 2017
sunnuntai 15. lokakuuta 2017
Puutarhan syksy
Mainio viikonloppu! Molempina päivinä oli ohjelmassa puutarhan syystöitä ja koska myös mies tuli mukaan auttamaan, ollaan nyt jo selkeästi voiton puolella!
Eilen tihutti vettä, joten pysyttäydyin kasvihuoneen puolella: poimin viimeiset paprikat, tyhjensin ja siivosin koko kasvarin. Aloitin jo pari viikkoa sitten, joten loppusiivous sujui nopeasti. Mies verkotti uudet puut ja pensaat, joskin osa niistä oli jo kärsinyt peurojen maistelusta :(
Tänään oli sitäkin ahkerampi puutarhapäivä, koska sade lakkasi vihdoin ja puolen päivän maissa myös aurinko ilmestyi esiin. Kompostikehikko täyttyi hyvää vauhtia, kun leikeltiin kaikki yksivuotiset kasvit silpuksi ja vietiin ne maatumaan. Auringonkukkien paksujen varsien pilkkomista varten tarvittiin järeät oksaleikkurit. On käsittämätöntä, miten muutamasta parimetrisestä auringonkukasta syntyy kevyesti puoli kompostikehikollista vihermassaa. Kasvoivat vielä tiukassa savessa - uskomatonta kasvuvoimaa!
Päivän päätteeksi kaikki alkoi näyttämään kohtuullisen siistiltä ja pääsin loppuhuipennuksena sipulihommiin, eli istuttamaan ensi kevään tulppaaniloistoa.
Ostin tänä vuonna hyvin maltillisesti sipuleita, yhteensä vain 90 kappaletta. Saattaa olla, että ensi syksynä täytyy sitten taas panostaa enemmän. Maahan pääsivät seuraavat aarteet: vaaleanpunainen 'Angelique', pinkki 'Queen of Marvel', punainen 'Antraciet' ja violetti 'Royal Acres':
Lisäksi lajikkeet 'Ollioules', 'Holland Chic', viehättävänsävyinen 'Yonina', valkoinen 'Purissima' ja 'Don Quichotte':
Päivän päätteeksi tein puutarhakierroksen kameran kanssa. Suuntasin suoraan kuvaamaan tätä ihanuutta, syyskimikkiä 'Brunette':
Muita kukkijoita ei sitten enää paljoa olekaan. Daalia vielä sinnittelee:
Viljelylaatikon yrtti-iisolla on vielä väriä tallessa:
Punarevonhäntä loistaa voimakkaana:
Terassikatoksen alla kukkivat viimeiset pelargonit:
Reunusasteri on vasta pääsemässä oikeuksiinsa:
Muualla näyttää syksyiseltä. Kuorikatepolulla on iloinen sieniryväs:
Siperianlehtikuusi ja pihlaja muodostavat hienon syysvärikombon:
Tämä postaus poukkoilee aiheesta toiseen, mutta minun täytyy vielä jakaa kuvia luumuista kahden viikon takaa. En kuitenkaan ehdi blogiin uudelleen kuin aikaisintaan viikon päästä, joten kaikki isken kaiken tähän samaan postaukseen :)
Istutimme puutarhaan kaksi luumupuuta kesällä 2014. Viime vuonna luumusato näytti alkuun lupaavalta, mutta kesän edetessä oli selvää, että luumut kärsivät kääriäisten iskusta. Keräsin syksyllä kassillisen reikiintyneitä luumuja suoraan roskiin. Tänä vuonna oli parempi tuuri ja toinen nuorista luumupuista ('Kuokkala') tuotti melko kivasti satoa! On ihan mahtava tunne, kun huomaa kehitystä tapahtuneen - istuttaessa melko nuori ja heiveröinen puu, joka ensimmäisenä kasvuvuonna tarvitsi kunnon tuet, jotta ei kaatuisi tuulenpuuskissa, on nyt vankistunut ja kasvattaa kauniita luumuja. Tämän takia puutarhanhoito on niin palkitsevaa :)
Poden hieman huonoa omatuntoa siitä, että en ole ehtinyt vastaamaan kommentteihin, enkä lainkaan lukemaan tai kommentoimaan teidän postauksia. Kiitos kun olette siitä huolimatta pysyneet mukana ja jättäneet kommentteja.
Kauniita ja aurinkoisia syyspäiviä kaikille!
Eilen tihutti vettä, joten pysyttäydyin kasvihuoneen puolella: poimin viimeiset paprikat, tyhjensin ja siivosin koko kasvarin. Aloitin jo pari viikkoa sitten, joten loppusiivous sujui nopeasti. Mies verkotti uudet puut ja pensaat, joskin osa niistä oli jo kärsinyt peurojen maistelusta :(
Tänään oli sitäkin ahkerampi puutarhapäivä, koska sade lakkasi vihdoin ja puolen päivän maissa myös aurinko ilmestyi esiin. Kompostikehikko täyttyi hyvää vauhtia, kun leikeltiin kaikki yksivuotiset kasvit silpuksi ja vietiin ne maatumaan. Auringonkukkien paksujen varsien pilkkomista varten tarvittiin järeät oksaleikkurit. On käsittämätöntä, miten muutamasta parimetrisestä auringonkukasta syntyy kevyesti puoli kompostikehikollista vihermassaa. Kasvoivat vielä tiukassa savessa - uskomatonta kasvuvoimaa!
Päivän päätteeksi kaikki alkoi näyttämään kohtuullisen siistiltä ja pääsin loppuhuipennuksena sipulihommiin, eli istuttamaan ensi kevään tulppaaniloistoa.
Ostin tänä vuonna hyvin maltillisesti sipuleita, yhteensä vain 90 kappaletta. Saattaa olla, että ensi syksynä täytyy sitten taas panostaa enemmän. Maahan pääsivät seuraavat aarteet: vaaleanpunainen 'Angelique', pinkki 'Queen of Marvel', punainen 'Antraciet' ja violetti 'Royal Acres':
Lisäksi lajikkeet 'Ollioules', 'Holland Chic', viehättävänsävyinen 'Yonina', valkoinen 'Purissima' ja 'Don Quichotte':
Päivän päätteeksi tein puutarhakierroksen kameran kanssa. Suuntasin suoraan kuvaamaan tätä ihanuutta, syyskimikkiä 'Brunette':
Muita kukkijoita ei sitten enää paljoa olekaan. Daalia vielä sinnittelee:
Viljelylaatikon yrtti-iisolla on vielä väriä tallessa:
Punarevonhäntä loistaa voimakkaana:
Terassikatoksen alla kukkivat viimeiset pelargonit:
Reunusasteri on vasta pääsemässä oikeuksiinsa:
Muualla näyttää syksyiseltä. Kuorikatepolulla on iloinen sieniryväs:
Siperianlehtikuusi ja pihlaja muodostavat hienon syysvärikombon:
Tämä postaus poukkoilee aiheesta toiseen, mutta minun täytyy vielä jakaa kuvia luumuista kahden viikon takaa. En kuitenkaan ehdi blogiin uudelleen kuin aikaisintaan viikon päästä, joten kaikki isken kaiken tähän samaan postaukseen :)
Istutimme puutarhaan kaksi luumupuuta kesällä 2014. Viime vuonna luumusato näytti alkuun lupaavalta, mutta kesän edetessä oli selvää, että luumut kärsivät kääriäisten iskusta. Keräsin syksyllä kassillisen reikiintyneitä luumuja suoraan roskiin. Tänä vuonna oli parempi tuuri ja toinen nuorista luumupuista ('Kuokkala') tuotti melko kivasti satoa! On ihan mahtava tunne, kun huomaa kehitystä tapahtuneen - istuttaessa melko nuori ja heiveröinen puu, joka ensimmäisenä kasvuvuonna tarvitsi kunnon tuet, jotta ei kaatuisi tuulenpuuskissa, on nyt vankistunut ja kasvattaa kauniita luumuja. Tämän takia puutarhanhoito on niin palkitsevaa :)
Poden hieman huonoa omatuntoa siitä, että en ole ehtinyt vastaamaan kommentteihin, enkä lainkaan lukemaan tai kommentoimaan teidän postauksia. Kiitos kun olette siitä huolimatta pysyneet mukana ja jättäneet kommentteja.
Kauniita ja aurinkoisia syyspäiviä kaikille!
lauantai 30. syyskuuta 2017
Lauantain pihakuulumiset
Huh, onpa puutarhassa vielä paljon tekemistä! Totuus paljastuu heti, kun pääsee taas parin viikon tauon jälkeen kunnolla puutarhatöihin kiinni :) Mutta aivan mahtava fiilis askarrella ulkona omaan tahtiin. Aloitin tänään kasvihuoneessa sadonkorjuulla - keräsin viimeiset tomaatit pois ja leikkasin rungot kompostiin. Paprikoita ja chilejä tuli myös. Nyt on kasvihuone melkein tyhjillään, enää pari paprikaa jäi sinne vielä kypsyttelemään hedelmiä.
Tänään olin alun perin ajatellut istuttaa maahan kassillisen pieniä kukkasipuleita, jotka nostin alkukesästä puolivahingossa syyshohdekukkia jakaessani ylös. Todellisuudessa en päässyt ihan sipulihommiin asti, sen verran oli kaikkea muuta. Sipulien sijaan istutin kukkapenkkeihin viimeiset esikasvatetut palloesikot, toivottavasti ehtivät vielä hyvin juurtua paikoilleen ennen talven tuloa. Talvesta puheen ollen - perjantaiaamuna huomasin auton ikkunoiden olevan osin jäässä. Siis kääk. Ei kai nyt vielä?
Hallavaara ei ole kuitenkaan säikäyttänyt ojakellukkaa. Se on aloittanut toisen kukinnan:
Reunusasteri on avaamassa ensimmäistä kymmenistä kukkanupuistaan:
Lisäksi kitkin tänään kukkapenkkejä ja leikkasin nurmikon. Sama taitaa toistua huomennakin, molemmassa hommassa on nimittäin vielä työsarkaa edessä. Tein myös tyypillisen puutarhakierroksen ja huomasin, että joku oli jo nakertanut keväällä istuttamiani pensaita ;( Pihajasmiketta oli maisteltu ja valkokirjokanukan oksia napsittu lyhyemmäksi. Täytyy siis piakkoin laittaa verkkoja paikoilleen!
Lopuksi vielä kuvia puutarhasta kahden viikon takaa. Silloin jopa aurinko näyttäytyi hetkeksi! Se oli yhtä harvinainen näky kuin tämä perhonen.
Purppurapunalatva on kolmessa vuodessa kasvanut kunnolla ja jokaisena vuonna sille on tullut noin puoli metriä lisää korkeutta. Nyt se vaikuttaa olevan maksimimitoissaan, tuskin enää tästä venähtää :)
Punalatvojakin korkeammalla siintävät auringonkukat. Täydellisiä uuteen saviseen penkkiin, ovat kasvaneet siinä ilman mitään ongelmia.
Uusi ihana ostos 'Wim's Red' hehkuu kukkapenkissä. En vaan ymmärrä että miksi en ole jo aiemmin hankkinut useampia hortensioita?
Muhkea revonhäntä oli pari viikkoa sitten viherluteiden suosiossa.
Huomasin kylväneeni kukkapenkkiin yksivuotisia kiinanastereita. Se oli pieni yllätys :) Muistan tyhjentäneeni joitakin siemenpusseja keväällä kukkapenkkeihin, mutta kiinanastereista mulla ei ollut mitään mielikuvaa. Siellä ne nyt sinnikkäästi kukkivat.
Myös kelloköynnös kukkii yhä. Kuva on otettu pari viikkoa sitten, mutta tänäänkin löytyi vielä kukkia.
Aiemmassa postauksessa selitin, että en ole ihan vakuuttunut muhkeista daalioista ja suosin mieluummin yksinkertaisia versioita. Taidan nyt pyörtää sanomiseni, koska en ole vähän aikaan nähnyt mitään näin täydellistä:
Tähän kuvaan on hyvä lopettaa :) Mukavaa viikonlopun jatkoa kaikille!
Tänään olin alun perin ajatellut istuttaa maahan kassillisen pieniä kukkasipuleita, jotka nostin alkukesästä puolivahingossa syyshohdekukkia jakaessani ylös. Todellisuudessa en päässyt ihan sipulihommiin asti, sen verran oli kaikkea muuta. Sipulien sijaan istutin kukkapenkkeihin viimeiset esikasvatetut palloesikot, toivottavasti ehtivät vielä hyvin juurtua paikoilleen ennen talven tuloa. Talvesta puheen ollen - perjantaiaamuna huomasin auton ikkunoiden olevan osin jäässä. Siis kääk. Ei kai nyt vielä?
Hallavaara ei ole kuitenkaan säikäyttänyt ojakellukkaa. Se on aloittanut toisen kukinnan:
Reunusasteri on avaamassa ensimmäistä kymmenistä kukkanupuistaan:
Lisäksi kitkin tänään kukkapenkkejä ja leikkasin nurmikon. Sama taitaa toistua huomennakin, molemmassa hommassa on nimittäin vielä työsarkaa edessä. Tein myös tyypillisen puutarhakierroksen ja huomasin, että joku oli jo nakertanut keväällä istuttamiani pensaita ;( Pihajasmiketta oli maisteltu ja valkokirjokanukan oksia napsittu lyhyemmäksi. Täytyy siis piakkoin laittaa verkkoja paikoilleen!
Lopuksi vielä kuvia puutarhasta kahden viikon takaa. Silloin jopa aurinko näyttäytyi hetkeksi! Se oli yhtä harvinainen näky kuin tämä perhonen.
Purppurapunalatva on kolmessa vuodessa kasvanut kunnolla ja jokaisena vuonna sille on tullut noin puoli metriä lisää korkeutta. Nyt se vaikuttaa olevan maksimimitoissaan, tuskin enää tästä venähtää :)
Punalatvojakin korkeammalla siintävät auringonkukat. Täydellisiä uuteen saviseen penkkiin, ovat kasvaneet siinä ilman mitään ongelmia.
Uusi ihana ostos 'Wim's Red' hehkuu kukkapenkissä. En vaan ymmärrä että miksi en ole jo aiemmin hankkinut useampia hortensioita?
Muhkea revonhäntä oli pari viikkoa sitten viherluteiden suosiossa.
Huomasin kylväneeni kukkapenkkiin yksivuotisia kiinanastereita. Se oli pieni yllätys :) Muistan tyhjentäneeni joitakin siemenpusseja keväällä kukkapenkkeihin, mutta kiinanastereista mulla ei ollut mitään mielikuvaa. Siellä ne nyt sinnikkäästi kukkivat.
Myös kelloköynnös kukkii yhä. Kuva on otettu pari viikkoa sitten, mutta tänäänkin löytyi vielä kukkia.
Aiemmassa postauksessa selitin, että en ole ihan vakuuttunut muhkeista daalioista ja suosin mieluummin yksinkertaisia versioita. Taidan nyt pyörtää sanomiseni, koska en ole vähän aikaan nähnyt mitään näin täydellistä:
Tähän kuvaan on hyvä lopettaa :) Mukavaa viikonlopun jatkoa kaikille!
tiistai 26. syyskuuta 2017
Waldermarsudden puistossa
Syksyn saapuminen iski tänä vuonna kovaa. Työkiireiden, flunssan ja jonkinlaisen syysapeuden jälkeen ei yhtäkkiä ollut enää tilaa millekään ylimääräiselle, joten sekä blogi että myös itse puutarha jäivät hieman taka-alalle. Sellaisina kausina minusta tulee suorastaan veltto sohvalla koomailija, joka ei kykene eikä jaksa tehdä mitään aktiivista. Mutta jos yhden asian olen oppinut, niin sellaisina hetkinä täytyy antaa itselleen tilaa ja mahdollisuuksia palautua ja lopettaa vaatimuslistan seuraaminen. Sitä olenkin tässä viime viikkoina toteuttanut :)
Nyt voin sanoa, että vaikka illat pimenevät entisestään ja lehdet värjäytyvät yhä syksyisimmiksi, olen onnistunut keräämään hyvin voimia. Olen aloittanut monen vuoden jälkeen rakkaan ja hauskan sulkapalloharrastuksen, hakenut kirjastosta hyviä kirjoja, jonka parissa aion viihtyä hetken jos toisenkin, olen saanut arjesta paremmin kiinni (eli kotona ei vilise enää villakoiria) ja mikä tärkeintä, olen viettänyt mahtavan viikonlopun minulle tärkeiden ystävien luona. Tästä vierailusta olikin tarkoitus kirjoittaa, kävimme nimittäin ystäväni perheen kanssa Tukholmassa Waldemarsuddessa. Ooh mikä paikka! Olin kuullut siitä aiemmin, mutta en koskaan ehtinyt tutustumaan tarkemmin.
Seuraa kännykällä otettuja kuvia, joiden laadussa on toivomisen varaa, mutta josta idea tulee varmasti läpi.
Waldemarsudde on taidemuseo sekä kaunis puistoalue, jossa voi ihailla niin istutuksia kuin veistoksia.
Taidemuseoon emme tällä kertaa ehtineet. Se on oikeastaan hieman harmillista, koska paikka valittiin tänä vuonna Ruotsin vuoden parhaaksi museoksi. Ulkoalueilla oli kuitenkin ihan riittävästi ihailtavaa. Minun sydäntä lämmitti erityisesti eräästä pienestä aittarakennuksesta paljastunut pelargoninäyttely! Voiko olla enää parempaa yllätystä :)
Kirjavalehtiset lajikkeet:
Jumbokokoiset pelakuut:
Pienikukkaiset ihanuudet:
Kauniit esillepanot:
Ja paljon muuta:
Samaan aikaan ystävieni lapset viihtyivät ulkoilmassa järjestetyllä maalauskurssilla. Oli todella sööttiä, kun kaikki osallistujat pukivat asianmukaisesti päälle kunnon maalarintakit :)
Puistossa järjestettiin vierailumme aikana myös pienet syysmarkkinat. Kukkasipuleita, pelakuiden taimia ja omenamehua oli tarjolla, mutta tällä kertaa en tehnyt ostoksia - lentokoneen käsimatkatavarat rajoittivat intoa. Muut tutkailivat kiinnostuneena kukkasipulitarjontaa:
Pääsimme myös kurkkimaan Waldemarsudden kasvihuoneisiin, jossa kasvatettiin satoja pikkutaimia. En tiedä ovatko nämä tosiaan puistoon tulevia kasveja, mutta ainakin niitä näytti olevan mukavan riittoisasti:
Kerrassaan ihana paikka. Kävelin ympäriinsä haltioituneena ja taisin toistaa pariinkin otteeseen, että tämä paikka on ihan kuin minulle tarkoitettu :D Parasta tekemistä parhaassa seurassa :)
Waldemarsudde sijaitsee Djurgårdenissa ja perille pääsee mm. raitiovaunulla 7 (esimerkiksi Kungsträdgårdenista). Alueella on kahvila, jossa kuitenkaan suomalaiset pankki-/luottokortit eivät toimi. Toinen kahvila sijaitsee museossa, mutta edellyttää pääsylipun hankintaa.
Nyt voin sanoa, että vaikka illat pimenevät entisestään ja lehdet värjäytyvät yhä syksyisimmiksi, olen onnistunut keräämään hyvin voimia. Olen aloittanut monen vuoden jälkeen rakkaan ja hauskan sulkapalloharrastuksen, hakenut kirjastosta hyviä kirjoja, jonka parissa aion viihtyä hetken jos toisenkin, olen saanut arjesta paremmin kiinni (eli kotona ei vilise enää villakoiria) ja mikä tärkeintä, olen viettänyt mahtavan viikonlopun minulle tärkeiden ystävien luona. Tästä vierailusta olikin tarkoitus kirjoittaa, kävimme nimittäin ystäväni perheen kanssa Tukholmassa Waldemarsuddessa. Ooh mikä paikka! Olin kuullut siitä aiemmin, mutta en koskaan ehtinyt tutustumaan tarkemmin.
Seuraa kännykällä otettuja kuvia, joiden laadussa on toivomisen varaa, mutta josta idea tulee varmasti läpi.
Waldemarsudde on taidemuseo sekä kaunis puistoalue, jossa voi ihailla niin istutuksia kuin veistoksia.
Taidemuseoon emme tällä kertaa ehtineet. Se on oikeastaan hieman harmillista, koska paikka valittiin tänä vuonna Ruotsin vuoden parhaaksi museoksi. Ulkoalueilla oli kuitenkin ihan riittävästi ihailtavaa. Minun sydäntä lämmitti erityisesti eräästä pienestä aittarakennuksesta paljastunut pelargoninäyttely! Voiko olla enää parempaa yllätystä :)
Kirjavalehtiset lajikkeet:
Jumbokokoiset pelakuut:
Pienikukkaiset ihanuudet:
Kauniit esillepanot:
Ja paljon muuta:
Samaan aikaan ystävieni lapset viihtyivät ulkoilmassa järjestetyllä maalauskurssilla. Oli todella sööttiä, kun kaikki osallistujat pukivat asianmukaisesti päälle kunnon maalarintakit :)
Puistossa järjestettiin vierailumme aikana myös pienet syysmarkkinat. Kukkasipuleita, pelakuiden taimia ja omenamehua oli tarjolla, mutta tällä kertaa en tehnyt ostoksia - lentokoneen käsimatkatavarat rajoittivat intoa. Muut tutkailivat kiinnostuneena kukkasipulitarjontaa:
Pääsimme myös kurkkimaan Waldemarsudden kasvihuoneisiin, jossa kasvatettiin satoja pikkutaimia. En tiedä ovatko nämä tosiaan puistoon tulevia kasveja, mutta ainakin niitä näytti olevan mukavan riittoisasti:
Kerrassaan ihana paikka. Kävelin ympäriinsä haltioituneena ja taisin toistaa pariinkin otteeseen, että tämä paikka on ihan kuin minulle tarkoitettu :D Parasta tekemistä parhaassa seurassa :)
Waldemarsudde sijaitsee Djurgårdenissa ja perille pääsee mm. raitiovaunulla 7 (esimerkiksi Kungsträdgårdenista). Alueella on kahvila, jossa kuitenkaan suomalaiset pankki-/luottokortit eivät toimi. Toinen kahvila sijaitsee museossa, mutta edellyttää pääsylipun hankintaa.