Lauantain pihakuulumiset

Huh, onpa puutarhassa vielä paljon tekemistä! Totuus paljastuu heti, kun pääsee taas parin viikon tauon jälkeen kunnolla puutarhatöihin kiinni :) Mutta aivan mahtava fiilis askarrella ulkona omaan tahtiin. Aloitin tänään kasvihuoneessa sadonkorjuulla - keräsin viimeiset tomaatit pois ja leikkasin rungot kompostiin. Paprikoita ja chilejä tuli myös. Nyt on kasvihuone melkein tyhjillään, enää pari paprikaa jäi sinne vielä kypsyttelemään hedelmiä.







Tänään olin alun perin ajatellut istuttaa maahan kassillisen pieniä kukkasipuleita, jotka nostin alkukesästä puolivahingossa syyshohdekukkia jakaessani ylös. Todellisuudessa en päässyt ihan sipulihommiin asti, sen verran oli kaikkea muuta. Sipulien sijaan istutin kukkapenkkeihin viimeiset esikasvatetut palloesikot, toivottavasti ehtivät vielä hyvin juurtua paikoilleen ennen talven tuloa. Talvesta puheen ollen - perjantaiaamuna huomasin auton ikkunoiden olevan osin jäässä. Siis kääk. Ei kai nyt vielä?

Hallavaara ei ole kuitenkaan säikäyttänyt ojakellukkaa. Se on aloittanut toisen kukinnan:



Reunusasteri on avaamassa ensimmäistä kymmenistä kukkanupuistaan:



Lisäksi kitkin tänään kukkapenkkejä ja leikkasin nurmikon. Sama taitaa toistua huomennakin, molemmassa hommassa on nimittäin vielä työsarkaa edessä. Tein myös tyypillisen puutarhakierroksen ja huomasin, että joku oli jo nakertanut keväällä istuttamiani pensaita ;( Pihajasmiketta oli maisteltu ja valkokirjokanukan oksia napsittu lyhyemmäksi. Täytyy siis piakkoin laittaa verkkoja paikoilleen!

Lopuksi vielä kuvia puutarhasta kahden viikon takaa. Silloin jopa aurinko näyttäytyi hetkeksi! Se oli yhtä harvinainen näky kuin tämä perhonen.



Purppurapunalatva on kolmessa vuodessa kasvanut kunnolla ja jokaisena vuonna sille on tullut noin  puoli metriä lisää korkeutta. Nyt se vaikuttaa olevan maksimimitoissaan, tuskin enää tästä venähtää :)



Punalatvojakin korkeammalla siintävät auringonkukat. Täydellisiä uuteen saviseen penkkiin, ovat kasvaneet siinä ilman mitään ongelmia.



Uusi ihana ostos 'Wim's Red' hehkuu kukkapenkissä. En vaan ymmärrä että miksi en ole jo aiemmin hankkinut useampia hortensioita?



Muhkea revonhäntä oli pari viikkoa sitten viherluteiden suosiossa.





Huomasin kylväneeni kukkapenkkiin yksivuotisia kiinanastereita. Se oli pieni yllätys :) Muistan tyhjentäneeni joitakin siemenpusseja keväällä kukkapenkkeihin, mutta kiinanastereista mulla ei ollut mitään mielikuvaa. Siellä ne nyt sinnikkäästi kukkivat.



Myös kelloköynnös kukkii yhä. Kuva on otettu pari viikkoa sitten, mutta tänäänkin löytyi vielä kukkia.



Aiemmassa postauksessa selitin, että en ole ihan vakuuttunut muhkeista daalioista ja suosin mieluummin yksinkertaisia versioita. Taidan nyt pyörtää sanomiseni, koska en ole vähän aikaan nähnyt mitään näin täydellistä:



Tähän kuvaan on hyvä lopettaa :) Mukavaa viikonlopun jatkoa kaikille!

Waldermarsudden puistossa

Syksyn saapuminen iski tänä vuonna kovaa. Työkiireiden, flunssan ja jonkinlaisen syysapeuden jälkeen ei yhtäkkiä ollut enää tilaa millekään ylimääräiselle, joten sekä blogi että myös itse puutarha jäivät hieman taka-alalle. Sellaisina kausina minusta tulee suorastaan veltto sohvalla koomailija, joka ei kykene eikä jaksa tehdä mitään aktiivista. Mutta jos yhden asian olen oppinut, niin sellaisina hetkinä täytyy antaa itselleen tilaa ja mahdollisuuksia palautua ja lopettaa vaatimuslistan seuraaminen. Sitä olenkin tässä viime viikkoina toteuttanut :)

Nyt voin sanoa, että vaikka illat pimenevät entisestään ja lehdet värjäytyvät yhä syksyisimmiksi, olen onnistunut keräämään hyvin voimia. Olen aloittanut monen vuoden jälkeen rakkaan ja hauskan sulkapalloharrastuksen, hakenut kirjastosta hyviä kirjoja, jonka parissa aion viihtyä hetken jos toisenkin, olen saanut arjesta paremmin kiinni (eli kotona ei vilise enää villakoiria) ja mikä tärkeintä, olen viettänyt mahtavan viikonlopun minulle tärkeiden ystävien luona. Tästä vierailusta olikin tarkoitus kirjoittaa, kävimme nimittäin ystäväni perheen kanssa Tukholmassa Waldemarsuddessa. Ooh mikä paikka! Olin kuullut siitä aiemmin, mutta en koskaan ehtinyt tutustumaan tarkemmin.
Seuraa kännykällä otettuja kuvia, joiden laadussa on toivomisen varaa, mutta josta idea tulee varmasti läpi.







Waldemarsudde on taidemuseo sekä kaunis puistoalue, jossa voi ihailla niin istutuksia kuin veistoksia.









Taidemuseoon emme tällä kertaa ehtineet. Se on oikeastaan hieman harmillista, koska paikka valittiin tänä vuonna Ruotsin vuoden parhaaksi museoksi. Ulkoalueilla oli kuitenkin ihan riittävästi ihailtavaa. Minun sydäntä lämmitti erityisesti eräästä pienestä aittarakennuksesta paljastunut pelargoninäyttely! Voiko olla enää parempaa yllätystä :)





Kirjavalehtiset lajikkeet:



Jumbokokoiset pelakuut:



Pienikukkaiset ihanuudet:



Kauniit esillepanot:





Ja paljon muuta:











Samaan aikaan ystävieni lapset viihtyivät ulkoilmassa järjestetyllä maalauskurssilla. Oli todella sööttiä, kun kaikki osallistujat pukivat asianmukaisesti päälle kunnon maalarintakit :)



Puistossa järjestettiin vierailumme aikana myös pienet syysmarkkinat. Kukkasipuleita, pelakuiden taimia ja omenamehua oli tarjolla, mutta tällä kertaa en tehnyt ostoksia - lentokoneen käsimatkatavarat rajoittivat intoa. Muut tutkailivat kiinnostuneena kukkasipulitarjontaa:



Pääsimme myös kurkkimaan Waldemarsudden kasvihuoneisiin, jossa kasvatettiin satoja pikkutaimia. En tiedä ovatko nämä tosiaan puistoon tulevia kasveja, mutta ainakin niitä näytti olevan mukavan riittoisasti:



Kerrassaan ihana paikka. Kävelin ympäriinsä haltioituneena ja taisin toistaa pariinkin otteeseen, että tämä paikka on ihan kuin minulle tarkoitettu :D Parasta tekemistä parhaassa seurassa :)

Waldemarsudde sijaitsee Djurgårdenissa ja perille pääsee mm. raitiovaunulla 7 (esimerkiksi Kungsträdgårdenista). Alueella on kahvila, jossa kuitenkaan suomalaiset pankki-/luottokortit eivät toimi. Toinen kahvila sijaitsee museossa, mutta edellyttää pääsylipun hankintaa. 

Sadetta ja satoa

Sataa, sataa. Sade jatkuu ilmeisesti koko viikonlopun. Huomasin, että talomme vieressä nurmikolla kasvaa taas sieniä, taitavat tykätä tästä syksyisemmästä ja sateisesta tunnelmasta.

Kasvihuoneessa lämpötila yltää päivisin vielä parinkympin tienoille, mutta öisin siellä hurisee jo lämmitys. Tomaatit, paprikat ja chilit näyttäisivät kuitenkin kypsyvän jopa näissä olosuhteissa.

'Gardener's Delight', ehdottomasti jatkoon myös ensi vuonna:





Ongelmilta ei ole kuitenkaan tomaattien osalta vältytty. Tanskan vienti -tomaatit ovat järjestäen poksahtaneet rikki ja loppukesän kosteilla keleillä alkaneet homehtumaan halkeamakohdista. Halkeilu on mysteeri, koska kastelun hoitaa Blumat ja vedensaannin pitäisi siten olla tasaista.

Paprika 'New Ace F1" on ollut yllättävän satoisa:



'Thor'-lajiketta en sen sijaan ole vielä päässyt maistamaan, vaatii ilmeisesti enemmän aikaa kypsyäkseen:



Chili 'Piment d'Espelette' on tehnyt paljon hedelmiä:



Osa sadosta kerättynä, kipossa päällimmäisenä myös 'Hot Lemon' chilejä:



Ensimmäisen kerran chilejä ja paprikoita kasvattaneena ihmettelen kasvien lehtien kellastumista. Olen yrittänyt kastella maltillisesti ja lannoittanut kasveja viikoittain chililannoitteella, mutta lehdet ovat kuitenkin kellertäneet jo kesä-heinäkuulta lähtien. Voi tietysti olla, että multa ei ole päässyt kuivahtamaan tarpeeksi kastelun välissä. Otan mielelläni kaikki kokeneempien vinkit vastaan!

Perhosten tilannetta harmittelin viimeksi. Kaikki toivo ei kuitenkaan ole menetetty, koska viime sunnuntaina onnistuin bongaamaan neitoperhosen sekä myös yhden terassilla kiitävän toukan.





Mutta tunnelma on vääjäämättä syksyinen. Monesti havahdun ihmettelemään, että missä vaiheessa se kesä meni. Tietysti kesäloman viettäminen Islannissa 10 asteen lämpötiloissa saattoi lyhentää aurinkoisen kesän vaikutelmaa :) Silti pitkälti kaikki kasvit ovat ehtineet kukkaan ja jopa kesäkurpitsat ovat alkaneet tuottamaan satoa. Myöhässä, mutta satoa silti. Vain myskikurpitsojen tilanne näyttää heikolta - eivät ole käsittääkseni ehtineet tehdä vielä edes kukkia. Täytynee kokeilla niitä ensi vuonna uudelleen ja jatkaa tarvittaessa harsojen käyttöä pidempään.

Syksyssä on kuitenkin puolensa. Kissat käpertyvät sohvalla taas lähemmäs ja kukkasipulit ovat saapuneet myymälöihin. Daaliat jatkavat kukintaansa ja syysasterien kukinta on vielä edessä.

Daalia 'Happy Single Wink':

Ostosterapiaa

Täällä ollaan taas, melkein jo flunssasta ja älyttömän kiireisistä viikoista selvinneena! Palkitsin itseni tästä suorituksesta suuntaamalla heti aamupäivästä taimistolle. Olin miettinyt käyntiä jo pitkään ja suorastaan hekumoinut ajatuksella, että vapaapäivänä voin kurvata Taimimaahan ja käyttää lahjakorttini loppuun. Mitään järkeä tässä ei siis ollut, koska shoppailun sijaan olisi pitänyt käyttää vapaat hetket puutarhan kunnossapitoon, esimerkiksi nurmikon (tai nyt jo heinän) leikkuuseen, syyslannoitukseen (jäänyt tekemättä sekin!) ja kaikkeen muuhun fiksuun, mutta nyt en kerta kaikkiaan jaksanut olla järkevä.

Tulin takaisin kuitenkin melko maltillisten ostosten jälkeen. Tosin yleensä en raaski ostaa jumbokokoisia taimia, mutta tänään en voinut vastustaa juuri oikean sävyistä 'Jeff's Pink' syysleimua.



Koriin päätyi myös syyshortensia 'Wim's Red'. Melkein havittelin myös 'Vanilla Fraisea', mutta se sai vielä tällä kertaa jäädä kauppaan. Lisäksi vasemmanpuoleisesta paperikassista pilkistää hempeän vaaleanpunainen jalokurjenpolvi 'Dreamland' ja 'Wim's Redin' takana on isovalkolatva 'Chocolate'.

Vaaleanpunaisen syysleimun istutin lilojen 'Laura' -leimujen viereen ja se sopii siihen värinsä puolesta suorastaan täydellisesti. Kunhan se leviäisi yhtä isoksi kasvustoksi.



Kuvassa syysleimujen takana pilkistää syyshortensia, joka vuosi-vuodelta kukkii upeammin. Vaikuttaa siltä, että se on viihtynyt etenkin tänä kesänä. Lajikkeena lukee puutarhakirjanpidossani 'Pink Lady', mutta siltä se ei kuitenkaan näytä.



Daaliakokeiluista kukkivat kuvissa 'Musette':



.. suurikukkainen 'Vancouver':


.. ja 'Lucky Number':



Niin hienoja kuin nämä kerrotut daaliat ovat, taidan kuitenkin pitää enemmän yksinkertaisista daalialajikkeista. Mutta eihän sitä voi ennen tietää kun kokeilee. Jännityksellä odotan, onnistuuko juurakoiden talvetus hyvin. Onneksi siihen on netissä pilvin pimein hyviä ohjeita.

Yksi juttu puutarhasta kuitenkin puuttuu. Perhosia ei näy missään. Voiko olla vaan niin, että en ole havainnut perhosia, koska en ole ehtinyt aurinkoisina päivinä puutarhaan? Parhaat perhoskasvit ovat kukassa - tsinniat, pallerolaukat ja purppurapunalatvat, mutta ulkona näkyy vain hitaalla käyviä kimalaisia.

Purppurapunalatva odottaa vieraita:



Kimalainen on kiivennyt kelloköynnöksen kukkaan:



Kaunopunahatussa kiipeilee viher- ja muita luteita. Viherluteita on muuten tänä kesänä ollut paljon. Eivät kuitenkaan ole vaarallisia eikä harmillisia, joten saavat puolestani nauttia kukinnasta hekin.



Toivottavasti olette pysyneet kaikki terveenä! Mukavaa viikonloppua kaikille :)