Siitä huomaa kevään saapuvan, kun kylvörasioita alkaa olla vähän joka paikassa. Meidän pikkuruisen kylppärin lattialle ei mahdu kuin 3-4 rasiaa (sitä enemmän syytä saada alakerran ison kylppärin remppa valmiiksi.. :)), mutta tila on onneksi tähän mennessä riittänyt - itäneet siemenet siirrän alakertaan viileämpään ja kasvivalojen alle.
Alakerran esikasvatuspöydällä ovat kelloköynnökset jo hyvässä kasvuvauhdissa:
Taimia kouliessa pysyin lujana ja heitin pari-kolme heikompaa köynnöksen alkua pois. Teki tiukkaa, mutta mietin vain tulevia maaliskuun kylvöjä ja niiden tarvitsemaa tilaa.
Chilien alut tekevät jo kasvulehtiä, ihanan reippaita. Epäilen edelleen, että nuokkulaukaksi luulemani kasvi on jauhosavikka tai jokin apila, mutta en uskalla taimen alkua poiskaan heittää. Kuvassa se on keskimmäisen rivin ylin ruukku:
Punavirmakylvöstä on itänyt neljä taimivauvaa. On hankalaa, jos siemenet itävät epäsäännöllisesti: itäneet taimet kaipaavat valoa ja viileämpää lämpötilaa, kun taas siemenet itääkseen lämpösempiä tunnelmia. Siinä saa hieman pähkäillä, milloin siirtää rasia pois kylppärin lattialta.
Preeria-apilan kanssa oli onneksi helpompaa, kaikki taimien alut lähtivät kasvuun yhtä aikaa. Hienoa, tätä kasvia pitäisikin olla penkissä isompi määrä:
Tällaisia kukkasia odotellessa (kuva Impecta):
Kylmäkäsiteltävät siemenet siirsin kasvihuoneeseen. Siellä ovat varjoliljan, isotähtiputken, virginiantädykkeen ja nuokkulaukan siemenet:
Kansi päälle kuvaamisen jälkeen:
Ja kohta voikin aloittaa jo maaliskuun kylvöjen kanssa :)
▼
tiistai 28. helmikuuta 2017
lauantai 25. helmikuuta 2017
Merkitykselliset lumityöt
Tänään tein ensimmäistä kertaa tänä talvena lumitöitä. Lunta on ollut toki aiemminkin, mutta kilppariongelmat ovat estäneet liikunnan kaikissa muodoissaan. En ole varmaan ikinä ollut näin innoissani päästessäni lumitöihin! Mies hoiti tietysti edelleen noin 90 % kolaamisesta, mutta olen silti ylpeä kasvihuoneelle kaivamastani polusta. Toiset juoksee maratonin, mä kolaan polun, yhtä hienoja saavutuksia, eikö :)
Ennen:
Ja jälkeen:
Innostuin oikein kunnolla ja kaivoin sen jälkeen vielä pätkät polkua kompostorille ja lintulaudalle. Lopuksi täytin kuivikeastian, vein kompostit ja kävin suihkuttamassa kasvihuoneessa kylmäkäsittelyssä olevia kylvöjä. Ei kuulosta paljolta, mutta pitkästä aikaa tuntui siltä, että jaksan ja pystyn. Ei sitä ole aiemmin tajunnut, että terveys on mieletön lahja ja fyysinen työ silkkaa juhlaa.
Terassi ennen lumitöitä, melkoisen paljon on pyryttänyt viikolla! Siellä kukkalaatikko odottaa kelloköynnöstä:
Nyt kun ollaan ulkokuvien parissa, niin tässä kuvatodiste myös viime viikonlopulta. Kävin silloin kiertämässä pihaa ja huomasin jonkun puraisseen syyshortensiaa. En ikinä muista verkottaa hortensiaparkaa! Sama juttu kävi nimittäin viime talvena.
Lumitöiden jälkeen mies oli lähdössä Motonettiin, kun keksin että voisin lyöttäytyä seuraan. Nimittäin siinä ihan vieressä olisi rautakauppa siemenhyllyineen. Kuinkas siinä kävikään, taas löytyi ylettömän tarpeellisia siemeniä, jotka oli aivan pakko kotiuttaa:
Viime kesänä tuli onnistuneesti kasvatettua tuliunikoita ja silkkikukkaa, joten hankin nyt uusia sävyjä kokeiluun. Kerrattu tuliunikko näyttää ainakin kuvassa hienolta. Lisäksi ostin Kasvihormoni -blogissa ihastelemani 'Cherry Brandy' kesäpäivänhatun siemeniä, suippopaprikan kasvihuonekokeiluihin ja pitkästä aikaa myös kosmoskukkia.
Kotiin päästyäni tein kesän viljelysuunnitelmaa ja huomasin, että herne- ja porkkanasiemenvarastoni ovat loppuneet. Eli tässähän täytyy vielä uudemman kerran lähteä siemenostoksille...
Ennen:
Ja jälkeen:
Innostuin oikein kunnolla ja kaivoin sen jälkeen vielä pätkät polkua kompostorille ja lintulaudalle. Lopuksi täytin kuivikeastian, vein kompostit ja kävin suihkuttamassa kasvihuoneessa kylmäkäsittelyssä olevia kylvöjä. Ei kuulosta paljolta, mutta pitkästä aikaa tuntui siltä, että jaksan ja pystyn. Ei sitä ole aiemmin tajunnut, että terveys on mieletön lahja ja fyysinen työ silkkaa juhlaa.
Terassi ennen lumitöitä, melkoisen paljon on pyryttänyt viikolla! Siellä kukkalaatikko odottaa kelloköynnöstä:
Nyt kun ollaan ulkokuvien parissa, niin tässä kuvatodiste myös viime viikonlopulta. Kävin silloin kiertämässä pihaa ja huomasin jonkun puraisseen syyshortensiaa. En ikinä muista verkottaa hortensiaparkaa! Sama juttu kävi nimittäin viime talvena.
Lumitöiden jälkeen mies oli lähdössä Motonettiin, kun keksin että voisin lyöttäytyä seuraan. Nimittäin siinä ihan vieressä olisi rautakauppa siemenhyllyineen. Kuinkas siinä kävikään, taas löytyi ylettömän tarpeellisia siemeniä, jotka oli aivan pakko kotiuttaa:
Viime kesänä tuli onnistuneesti kasvatettua tuliunikoita ja silkkikukkaa, joten hankin nyt uusia sävyjä kokeiluun. Kerrattu tuliunikko näyttää ainakin kuvassa hienolta. Lisäksi ostin Kasvihormoni -blogissa ihastelemani 'Cherry Brandy' kesäpäivänhatun siemeniä, suippopaprikan kasvihuonekokeiluihin ja pitkästä aikaa myös kosmoskukkia.
Kotiin päästyäni tein kesän viljelysuunnitelmaa ja huomasin, että herne- ja porkkanasiemenvarastoni ovat loppuneet. Eli tässähän täytyy vielä uudemman kerran lähteä siemenostoksille...
sunnuntai 19. helmikuuta 2017
Inspiroitumista
Ilmassa on kevään tuntua ja samalla puutarhainspiraatio kasvaa suurin harppauksin. Tässä listani kaikista jutuista, pienemmistä ja isommista, jotka tällä hetkellä toimivat inspiraation lähteenä.
Tulppaanit. Ei taida olla kauppareissua, jolloin en vähintään kävisi ihastelemassa tulppaanikimppuja. Aina välillä niitä myös tarttuu mukaan matkaan. Värivaihtoehtoja on useita, välillä fiilistelen vaaleanpunaisia kukkia, sitten taas tummanpunaisia ja violetteja. Viimeksi ostin pirteän keltaisia tulppuja, jotka ovat kuvissa:
Kotipuutarhan juttu Viron puutarhoista ja taimistoista. Löysin useita kohteita, jossa haluaisin vierailla! Jutun lukemisen jälkeen olen haaveksinut automatkasta Viroon. Ehtisikö siellä käymään mahdollisesti keväällä tai kesällä..?
Lisääntynyt valon määrä ja valoisat aamut! Tämä taitaa olla isosti inspiksen löytymisen taustalla :)
Puutarhablogit. Ei mennyt montaa päivää siitä, kun näin blogeissa esikoita ja Plantagenin pikkutaimia ja oli pakko kipittää itsekin kauppaan. Olen niin vietävissä! Olin nimittän ajatellut, että haen pelakuiden pikkutaimet vasta maaliskuussa, kun luonnonvaloa on enemmän ja taimet selviävät ilman lisävaloa ikkunanlaudalla. Höpsistä :) Minua hidasti ainoastaan hajonnut auto. Kun se saatiin korjattua, kurvailin suoraan korjaamolta kaupoille ja hankin sähäkän esikon ja pelakuita ('Red Pandora' ja 'Prins Nikolaj'):
Parempi olo ja tervehtymisen alku. Tällä on ollut tietysti valtava merkitys! Kilpparin liikatoiminnan oireet ovat hävinneet lääkityksen myötä yksi kerrallaan. Vaikka hengästyn vieläkin hetkessä, pystyn jo kävelemään pidempiä matkoja ja tekemään paljon muutakin kuin makaamaan sohvalla. Samalla ovat palautuneet aloitteellisuus ja innostumisen kyky. Mikä ero tammikuun fiiliksiin!
Monty Donin juontama BBC:n ohjelma "Big Dreams, Small Spaces". Aina sen katsomisen jälkeen tekee mieli lähteä lapioimaan, piirtää suunnitelmia ja hankkia kasveja. Ja nimenomaan kaikkia näitä kerralla.
Siemenpussien rapistelu. Kylvin tänään helmikuun jutut! Niistä lisää pian.
Kevään odotus on ihanaa aikaa. Ensi viikolla taas pakastaa, mutta eiköhän tämä talvi kohta anna periksi!
sunnuntai 12. helmikuuta 2017
Kuulumisia kylvörintamalta
Se on täällä taas - jokakeväinen ilo siemenkylvöjen edistymisestä! Vaikka taimia saa vielä tarkastella melkein suurennuslasin kanssa, on suunta ainakin oikea ja kasvua tapahtuu.
Chilikokeilut ovat itäneet ja onneksi miedompi lajike selvästi paremmin :)
Tulisemman lajikkeen siemenistä on itänyt vain kaksi ja nekin ovat vielä hyvin heiveröisiä:
Nuokkulaukan kylvörasiasta nousee yksinäinen yrittäjä. Hieman epäilyttää, onko tämä toivottu kasvi vai jokin rikkaruoho. Viime vuonna kasvatin suurella huolella kylvöstä noussutta jauhosavikan taimea, kun luulin sitä ensin joksikin muuksi. Höh.
Kelloköynnöksen vahvat varret punnertavat ylös mullasta. Tällä hetkellä on itänyt neljä pikkuköynnöstä. Viime vuonna sain hienon kukkaloiston kahdella taimella, joten nyt on keksittävä joko lisätilaa tai hävitettävä puolet taimista. Siis joka vuosi sama juttu - todella vaikeita päätöksiä!
Viikon päästä aion tehdä helmikuun kylvöt, silloin multaan pääsee uusia jännittäviä kokeiluja: punavirmaa, punatähkää ja preeria-apilaa. On tämä vaan hienoa aikaa! :)
Chilikokeilut ovat itäneet ja onneksi miedompi lajike selvästi paremmin :)
Tulisemman lajikkeen siemenistä on itänyt vain kaksi ja nekin ovat vielä hyvin heiveröisiä:
Nuokkulaukan kylvörasiasta nousee yksinäinen yrittäjä. Hieman epäilyttää, onko tämä toivottu kasvi vai jokin rikkaruoho. Viime vuonna kasvatin suurella huolella kylvöstä noussutta jauhosavikan taimea, kun luulin sitä ensin joksikin muuksi. Höh.
Kelloköynnöksen vahvat varret punnertavat ylös mullasta. Tällä hetkellä on itänyt neljä pikkuköynnöstä. Viime vuonna sain hienon kukkaloiston kahdella taimella, joten nyt on keksittävä joko lisätilaa tai hävitettävä puolet taimista. Siis joka vuosi sama juttu - todella vaikeita päätöksiä!
Viikon päästä aion tehdä helmikuun kylvöt, silloin multaan pääsee uusia jännittäviä kokeiluja: punavirmaa, punatähkää ja preeria-apilaa. On tämä vaan hienoa aikaa! :)
lauantai 4. helmikuuta 2017
Lintuvieraita
Kiitos kaikille lämpimistä ja tsemppaavista kommenteista edellisiin postauksiini! Haluan lähettää teille kaikille virtuaalisen halauksen, koska sananne todella piristivät ja auttoivat minua. Näin suuren myönteisen energian voimalla on pakko parantua! :)
Tilanne onkin itse asiassa pienin askelin korjaantumassa. Lääkäri nosti eilen lääkeannostani ja tänään olen selvinnyt jo kokonaisen päivän ilman tykytyksiä ja beetasalpaajia. Jee! Tästä se pikkuhiljaa lähtee :)
Tänään aamulla mieheni kävi täydentämässä linturuokinnan tarjontaa ja sillä oli heti selkeät vaikutukset. Ruokapaikkana toimivassa kirsikkapensaassa oli vilinää ja vilskettä koko päivän!
Tali- ja sinitiaiset ovat tyypillisiä vieraita:
Niiden joukosta yritän bongailla kuusitiaista, joka on pienempi ja haaleampi väritykseltään. Jos muita tiaisia käy ruokinnalla sankoin joukoin, niin kuusitiainen vierailee täällä aina yksin:
Myös käpytikka kävi talipötkylällä ja kiikkui roikkuessa vauhdikkaasti edes-takaisin:
Naakat ovat mielestäni hassuja. Ne saattavat yhtäkkiä saapua porukalla ruokinnalle ja lähteä yhtä nopeasti. Sitten he palaavat taas ja lennähtävät hetken päästä vauhdilla muualle. Talipötkylässä roikkuminen vaatii heiltä jo hieman enemmän taitoja:
Keltasirkkuja näkyy harvemmin, mutta tänään hekin olivat paikalla. Heille on tarjolla kauranjyviä.
Myös pikkuvarpuset kävivät ruokailemassa. Tavallisia varpusia meillä ei sen sijaan näy ollenkaan.
Päivän yllätysvieras oli kuitenkin palokärki. Häntä ei tosin ruokintapaikka niinkään kiinnostanut, vaan tikka kävi pihalla olevan vanhan kannon kimppuun.
Kukas se siellä?
Siellä se istuu lastujen keskellä:
Toivottavasti sieltä löytyi maukasta evästä!
Tällaista täällä tänään. Onko muilla ollut lintulaudalla tyytyväisiä vieraita?
Tilanne onkin itse asiassa pienin askelin korjaantumassa. Lääkäri nosti eilen lääkeannostani ja tänään olen selvinnyt jo kokonaisen päivän ilman tykytyksiä ja beetasalpaajia. Jee! Tästä se pikkuhiljaa lähtee :)
Tänään aamulla mieheni kävi täydentämässä linturuokinnan tarjontaa ja sillä oli heti selkeät vaikutukset. Ruokapaikkana toimivassa kirsikkapensaassa oli vilinää ja vilskettä koko päivän!
Tali- ja sinitiaiset ovat tyypillisiä vieraita:
Niiden joukosta yritän bongailla kuusitiaista, joka on pienempi ja haaleampi väritykseltään. Jos muita tiaisia käy ruokinnalla sankoin joukoin, niin kuusitiainen vierailee täällä aina yksin:
Myös käpytikka kävi talipötkylällä ja kiikkui roikkuessa vauhdikkaasti edes-takaisin:
Naakat ovat mielestäni hassuja. Ne saattavat yhtäkkiä saapua porukalla ruokinnalle ja lähteä yhtä nopeasti. Sitten he palaavat taas ja lennähtävät hetken päästä vauhdilla muualle. Talipötkylässä roikkuminen vaatii heiltä jo hieman enemmän taitoja:
Keltasirkkuja näkyy harvemmin, mutta tänään hekin olivat paikalla. Heille on tarjolla kauranjyviä.
Myös pikkuvarpuset kävivät ruokailemassa. Tavallisia varpusia meillä ei sen sijaan näy ollenkaan.
Päivän yllätysvieras oli kuitenkin palokärki. Häntä ei tosin ruokintapaikka niinkään kiinnostanut, vaan tikka kävi pihalla olevan vanhan kannon kimppuun.
Kukas se siellä?
Siellä se istuu lastujen keskellä:
Toivottavasti sieltä löytyi maukasta evästä!
Tällaista täällä tänään. Onko muilla ollut lintulaudalla tyytyväisiä vieraita?