Vesimelonin kasvatusta

Kaikki sai alkunsa alkukesällä, kun ystävämme tulivat vierailulle ja toivat mukanaan ison vesimelonin. Popsimme sitä terassilla, kun mieheni pohti ääneen, voisiko vesimelonin siemenestä kasvattaa hedelmää kantavan taimen.
Olin epäilevä, koska olin lukenut, että vesimelonin menestyksekäs kasvatus Suomen olosuhteissa edellyttää tiettyjä lajikkeita (eli ei siis kaupan hyllyltä ostetun melonin siemenestä kasvatettua) sekä kasvihuoneolosuhteita. Ulos viljelylaatikkoon tökätty siemen ei siis varmasti itäisi. Mies kävi kuitenkin puoliksi vitsillä laittamassa neljä siementä kasvimaalle.

Yllätykseni oli siis suuri, kun kolme siemenistä iti. Hankimme kasvusäkin ja istutimme taimet siihen. Kasvihuonetta meillä ei tällöin vielä ollut, joten säkki jäi terassin vierustalle.
Tilanne 7.6.2016:



Kasvu oli melko hillittyä ja yksi taimista menehtyi siirron jälkeen. Heinäkuussa pystytimme kasvihuoneen ja ihan ensimmäiseksi siirsimme vesimelonit kasvihuoneen kulmaan.
Tilanne 21.7.:



Vesimeloni villiintyi kasvihuoneen lämmössä täysin ja kasvatti "lonkeroitaan" pitkin poikin. Luin netistä, että vesimelonin pölyttäminen onnistuu harvoin itsekseen, joten tupsutin hedekukkaa emikukkaan (menikö tämä nyt oikein päin? :)). Elokuun lopulla keskellä kasvihuoneen lattiaa kasvoi ihka oikea vesimeloni.
Tilanne 25.8.:



Pallero jatkoi paisumistaan. Syyskuussa yöt alkoivat olla kuitenkin jo melko viileitä, enkä halunnut jättää vesimelonia paleltumaan. Lisäksi koputustesti paljasti vesimelonin olevan syömäkelpoinen.
Tilanne 8.9., ennen vesimelonin poimimista:



Vesimeloni jäi muutamaksi viikoksi keittiön tasolle odottamaan sopivaa maisteluhetkeä. Eilen illalla sellainen vihdoinkin koitti. Sehän näytti auki leikattuna melkein oikeanlaiselta! Ehkä aavistuksen olisi saanut kypsyä lisää.



Lautaselle on leikattu puolikas vesimelonia, eli syötävää on melko runsaasti. Maku ei ollut tajuntaa räjäyttävä, mutta ihan asiallinen kuitenkin.



Mitä tästä opimme? :) Aina kannattaa kokeilla. Ja aina kannattaa antaa myös miehen kokeilla omia viljelyjuttuja :)

Sipulihankintoja

Tänään hain postista kauan odotetun kukkasipulitilaukseni. Olin pakettia avaessani ihan innoissani, vaikka luonnollisesti tiesin, mitä sen sisältä paljastuu. Laatikollinen aarteita!
Osa niistä pääsi tänään jo maahan. Oli oikein oivallinen keli eikä sipulien istuttaminen tuntunut läheskään niin kamalalta kuin yleensä. Tässä kaikki tämän syksyn sipulihankinnat kuvattuna ja dokumentoituna :)
'Actaea' narsissien pitäisi olla kestäviä. Orkideanarsissi 'Thalia' sen sijaan näytti luonnonläheiseltä ja jotenkin sellaiselta kursailemattomalta peruslajikkeelta, jota ehdottomasti pitäisi olla kukkapenkissäni.



Pallerolaukkoja hankin lisää, tykästyin niihin tänä kesänä kovasti. Istutin uudet yksilöt saman tien rinnepenkkiin tuoksukurjenpolvien lomaan. 'Purple Sensation' ukkolaukat laitoin malvojen väliin.



Espanjan- ja englanninsinililjan sipulit tulivat kokeiluun. Ne viihtyvät ilmeisesti enemmän lehtomaisissa tunnelmissa, mutta istutin ne meillä terassin viereen "mustikkamaalle", eli kantojen, mäntyjen ja mustikanvarpujen väliin. Katsotaan, kuinka niille käy.
Kevättähdet ovat piristäviä kevätkukkijoita, jotka haluan laittaa jonnekin nurmikolle. Lopullinen paikka on vielä hakusessa.



Myös nämä kasvitieteellisen krookukset on tarkoitus istuttaa nurmikolle. Tai mahdollisesti menen helpomman kautta ja laitan ne pensaiden alle, jossa multa on kuohkeampaa ja istutus sujuu kevyemmin.



Seuraavaksi kasvitieteellisiä tulppaaneja: ensinnäkin Mixed-lajitelma, sitten tähtitulppaani 'Eastern Star' ja metsätulppaani. Luonnontilaiselle alueelle suunnittelin näitäkin. Heh, tosin en tiedä kuinka luonnontilaisena voin kyseistä paikkaa nykyään enää pitää, kun olen istuttanut sinne rodoja, havuja ja nyt viimeisimpänä kukkasipuleita. Olen siis jonkun verran sekaantunut asioiden luonnolliseen tilaan.



Seuraavan kuvan tulppaanit tulevat uusiin kevällä perustettuihin kukkapenkkeihin. 'Purple Princen' sävy on mielestäni hiukean hieno, ainakin kuvassa. 'Queen of Night' ja 'Pink Diamond' tulppaanien sekoitus vaikutti yhtä lailla suloiselta.



Näiden lisäksi hankin taimimyymälästä muutamia erikoisemman näköisiä tulppaaneja. Mukaan lähtivät kerrottukukkaiset 'Angelique', 'Blue Diamond' ja 'Carnival de Nice'.



Tykästyin myös söpösti paketoituihin pikkusipuleihin: nuokkutähdikkiin ja pystykiurunkannukseen, ja molemmat pääsivät kokeiluun. Ensimmäiset istutin syreenin alle, toiset nurmikolle.



Nyt jos näillä pärjäisi, ainakin tämän kauden :)

Vuosi kuvissa: kesä

Viimeiset viikot ovat olleet työntäyteisiä ja hommia on tullut painettua tukka putkella. Puutarhalle olen raivannut aikaa, mutta blogille en, joten kuulumisten päivittäminen on jäänyt vähemmälle.

Olen kuitenkin edelleen napannut pihaltamme joka viikko kuvan. Viime lauantaina kuvaa jälkeenpäin koneelta katsoessa valkeni tosiseikka - taustalla olevaan metsään on ilmestynyt kellertäviä sävyjä. On siis viimeinen hetki julkistaa kooste kesän kuvista.

Kuvakooste alkaa kesäkuun alusta, jolloin kaikki oli kauniin vehreää. Hieman ehkä yllättäen kesän kuvakoosteessa ei näy kovin suuria muutoksia - luonto vihertää, siinäpä kaikki :) Kuvakulma on tietysti sellainen, että siitä ei kovin suuria muutoksia pystykään  havaitsemaan.

Yksi selkeä muutos tuolla kuitenkin tapahtuu - kasvihuone ilmestyy kuviin heinäkuussa. Myös vasemman reunan viljelylaatikot rehevöityvät ajan mittaan: alussa ne ammottavat tyhjyyttä ja lopuksi pursuavat melkein ylitse.
Huomaan muutoksia myös kuvan etualalla katajan edessä kasvavissa sananjaloissa: ensimmäisten viikkojen aikana ne runsastuvat selvästi, mutta jo elokuun puolesta välistä ne saavat ruskeita sävyjä.

Vinkki: videosoittimen alakulmasta saa klikattua videon koko näytön kokoiseksi ja HD-hammasrattaasta vaihdettua videon laadun 1080p:ksi, jolloin kuva melkein kirkastuu silmissä :)



Kuvakoosteen postaaminen on jopa hiukan melankolista, se tekee tästä virallista - syksy on tulossa. Mutta ei hätää, ilmat ovat pysyneet kauniina ja puutarhassa voi vielä tehdä vaikka mitä! :)

Edelliset kuvakoosteet:
Talvi
Kevät

Viikon vaaleanpunaiset

Ihanan roosa harmaamalvikki on ilahduttanut pitkällä kukinnalla. Nämäkin ovat tämän kevään kylvöjä, saman taidan mainita joka toisen kasvin kohdalla. Kevään kylvöhommelit ovat siis mitä ilmeisimmin tuottaneet tulosta. Kylvöjen onnistuminen on minusta vieläkin jotain niin mystistä ja ihmeellistä.





Samassa penkissä on myös myskimalvaa. Leikkasin sen jo kerran alas siistiäkseni penkkiä, ja nyt tuolta nousee jo uusia kukkavarsia.



Vierestä bongasin yrtti-iison kukinnon. Iisot eivät ole malvapehkon varjossa päässeet kasvamaan kunnolla korkeutta. Kuvan iisollakin on mittaa vain parikymmentä senttiä. Ensi vuonna täytyy varmistaa näille söpöläisille hyvin aurinkoinen paikka.



Lisää vaaleanpunaisia sävyjä. Tsinniat houkuttelevat perhosia:





Kylvin tänä vuonna myös uutta lajiketta, 'Zinderella Lilacia'. Sen kukka on supersuloinen, mutta kasvi ei ole ihan yhtä voimakaskasvuinen kuin edellisten kuvien kukkaset. Istutin ne samaan kukkalaatikkoon ja Zinderellat jäivat hiukan muiden varjoon.



Nyt ovat kukkasipulit saapuneet kauppoihin. Hipelöin jo viikolla rautakaupan sipulitarjontaa, mutta päätin ensin odottaa, että jo tilatut sipulit saapuvat perille. Sen jälkeen voi yrittää arvioida omaa reippautta sipulien istuttamisen osalta ja punnita samalla, kuinka paljon haluaa kiroilla itseään ja ostovimmaansa lokakuun tihkusateissa sipuleita istuttaessa ;)

Mukavaa viikonloppua kaikille!